Sovinisti avopuoliso
Avomieheni löysi tämän (http://www.returnofkings.com/32053/this-accidental-experiment-shows-the-superiority-of-patriarchy) jutun facebookista. Lyhyesti kerrottuna kyseesä on juttu hollantilaisten survivor-ohjelmasta, jossa miehet ja naiset jaettiin eri saarille. Jutun mukaan miesten saari kukoisti ja miehet elivät harmoniassa, kun taas naisten saarella lähinnä otettiin aurinkoa, tapeltiin ja syötiin kaikki ruuat säännöstelemättä. Avomies totesi että no niin, tässä se nyt nähtiin taas miesten paremmuus. Hänen mukaansa naiset eivät selvästikään pärjää ilman miehiä vaan lähinnä tuhoavat itsensä. Yritin vähän lieventää hänen näkökantaansa toteamalla että ehkä myös saarelle valikoidulla naisporukalla oli osansa sopassa, että ehkä tv-yhtiö oli valinnut juuri tietynlaisia naisia saarelle saadakseen aikaan draamaa... Ja totesin myös että varmasti saarelle olisi löytynyt myös naisia jotka olisivat pärjänneet ihan hyvin ja saaneet saarensa kukoistamaan. Mutta ei. Miehen mielestä naisista ehkä löytyy se murto-osan "eliitti" jotka olisivat pärjänneet, mutta jos miehistä valittaisiin samanlainen murto-osan eliitti, he olisivat jo melkein yli-ihmisiä. Toisin sanoen: miehet vain ovat hänen mielestään paljon parempia kuin naiset. Ärsyttää. Mies on selvästikin joko täyssovinisti tai sitten ei vain jaksa ajatella ensimmäistä ajatustaan pidemmälle.
Kommentit (5)
[quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 13:51"]
Mikä sinun miehessäsi on niin hieno ominaisuus, että se kompensoi hänen vakaumuksensa naisten alempiarvoisuudesta/ala-arvoisuudesta ja/tai hänen kykenemättömytensä ajatella ensimmäistä ajatustaan pitemmälle?
[/quote]
Puit ajatukseni sanoiksi. Menisin tosin sen verran pidemmälle etten usko minkään ulkonäöllisen ominaisuuden tai luonteenpiirteen korjaavan tuota vikaa.
Tuollaisen miehenhän pitäisi olla miehen kanssa parisuhteessa eikä ala-arvoisen, tyhmän ja kykenemättömän naisen kanssa!
En jaksanut puhua miehen kanssa asiasta k.o. keskustelun aikaan koska tiesin että asiasta tulee riitaa... Eilen sitten kuitenkin sanoin asiasta kun mies kysyi mikä mieltäni on vaivannut. Tämä "sovinismijuttu" on siis yksi muiden hankaluuksien joukossa... En ehtinyt kuin sanoa "silloin pari päivää sitten kun puhuit siitä survivor-jutusta, ja kun siitä sai sellaisen kuvan ettei sun mielestä naisista ole mihinkään"... ja pam. Mies huutaa ja raivoaa. Minä olin sekopää ja vaikea ihminen kun analysoin liikaa. Hän ei ollut kuulemma oikeasti tarkoittanut mitään. En voi ymmärtää... jos minä oikein vartavasten kysyn että oikeastiko olet tuota mieltä ja entäs nämä näkökulmat, ja mies sanoo että ei ei miehet on parempia kuin naiset... niin miten se minä tässä nyt olen se väärintekijä?
No... lopputulos on se että mies pakkasi kamppeensa ja häipyi. Ei puhunut sanaakaan enää illalla eikä aamulla, lähtiessään huusi ovelta että vitun hyvää ystävänpäivää vaan. On kuulemma kyllästynyt olemaan hirviö mun silmissä. Sellasta...
AP
Mikä sinun miehessäsi on niin hieno ominaisuus, että se kompensoi hänen vakaumuksensa naisten alempiarvoisuudesta/ala-arvoisuudesta ja/tai hänen kykenemättömytensä ajatella ensimmäistä ajatustaan pitemmälle?