Anopinvihaajat!

Upp

Naiset tykkää riitelystä ei siinä sen kummempaa.

Anoppi puhuu itse keksimiään juttuja selän takana, ihan utopistisia valheita. Emme kerro hänelle asioistamme mitään, joten keksiä pitää. Mutta en vihaa häntä, säälin vain. Minun persoonallani ei ole asian kanssa mitään tekemistä, vaikka mieheni olisi naimisissa kenen tahansa muun kanssa, meno olisi samanlaista. Myötähäpeä on vaan joskus tosi suurta, kun se ei itse tajua miten naurettava on. 

Mieheni vihaa äitiään paljon enemmän kuin minä. Tunteeni anoppia kohtaan ovat myöskin enemmän säälintunteita vaikka miestäni tässä kai eniten pitäisi sääliä.

Vihaan anoppia, koska se ämmä pahoinpiteli mut sairaalakuntoon. Jo seurusteluaikana se oli sitä mieltä, että hänen poikansa saisi paremmankin vaimon, korkeemmin koulutetun ja kauniimman. Nää nyt vielä pysty kuittaamaan huumorilla, mutta jatkuva puuttuminen lastenkasvatukseen, mun rahankäyttöön ja elämäntapaan alkoi hiljalleen ärsyttää. En olisi mitään saanut hankkia itselleni, vaan kaikki palkka olisi pitänyt antaa miehen käyttöön, vaikka muutenkin jaettiin kulut niin tasan kuin pystyttiin. Viimeinen niitti oli se, kun jouduin leikkaukseen, ja sen jälkeen pitkälle sairaslomalle - sain tekstareita, soittoja ja emailia kuinka olen pelkkä loinen, ja haluan vain laiskotella mieheni kustannuksella. Muutama päivä ennen töihin paluutani toi tunki väkisin sisään ja kävi käsiksi, ja minä vietin 4 päivää sairaalassa ja reilun kuukauden sairaslomalla. Enää ei olla missään tekemisissä, vaikka akka sukulaisille valittaakin kun ei saa lastenlapsia nähdä, ja kuin häntä niin väärin kohdellaan... Ihan kuin antaisin lasten olla missaan tekemisissä noin arvaamattoman ihmisen kanssa - entäs jos se kävisi niihinkin käsiksi? Kuolis pois, pirun noita.

Se antoi miehensä hyväksikäyttää kultaani 8-vuotiaasta alkaen.

Järkyttäviä tarinoita, huh!

En vihaa anoppiani mutta tilanne on tosi kurja silti. Anopilla on mielestäni jokin sairaus mutta perhe ei tee mitään eikä minua kuunnella. Olen ottanut etäisyyttä anoppiin kun en vain jaksa enää. On jotenkin todella vainoharhainen, saa päähänsä jotain outoa ja uskoo tähän pelkoon täysin. Ihan kuin luulisi unien olevan todellisia tapahtumia.

olen nähnyt koko eukon tasan kerran, ja hän on tuominnut minut ennen näkemistä jo valmiiksi, syynä ilmeisesti se että mieheni on paljon korkeamminkoulutettu kuin minä.
En kutsunut häihinkään. Kutsunut minua ties millä nimityksillä, vaikken tosiaan ole mitään hänelle tai pojalleen tehnyt.
En halua hänen myöskään tapaavan lapsiamme, on esim toivonut etten koskaan lisääntyisi. Muutenkin vastemielinen ihminen

Mun anoppini taas vihaa mua siksi kun mä en lisäänny. Mä en vihaa sitä, koska se on kultani äiti.

En vihaa eikä vihaa anoppikaan. Tämä on jotain wt-porukoiden touhua

Juotti mulle viinaa kun olin raskaana (sekoitti sitä kokikseen, mutta maustahan mä huomasin että ei oo nyt normaalia tämä), löi oven mun vatsaan ollessani raskaana ja käski mun tehdä abortin. Nyt kun poikansa ja miehensä mielestä hän on kusipää niin yhtäkkiä tää viime kuussa syntynyt esikoinen onkin maailman tärkein ja tahtois tavata kovasti ja olla mummo. Joo ei.