miten ottaa esille että pari suhde ei enää tunnu hyvältä
Olen ollut teinistä asti yhdessä nykyisen mieheni kanssa ja lapsia on. Hän oli ensimmäinen seurustelukumppanini ja silloin tuntui hyvältä valinnalta ja tein päätöksen, että muita en sitten vilkuile. Nyt vuosien kuluttua tavallinen tarina. Mies keskittyy lähinnä tablettiin. Koti ja vanhemmuus jaetaan ja hyvin tullaan keskenään toimeen mutta vähän kuin sisarukset. Kipinä puuttuu, vaikka seksiä kin aina joskus harrastetaan. Hän on hyvä mies ja isä, mutta romantiikkaa ei vaan saada aikaan. Ollaan asiasta puhuttu tasaisin väliajoin vuosien varrella, mutta ei vaan tule sellaista tunnetta hänen kanssaan, että sydämellä olisi hyvä olla. Rakkaus on lähinnä kiintymystä. Tuntuu ettei tilanne tästä parane. Alan menettämään uskoni. Samaan aikaan olen alkanut saada huomiota eräältä työkaverilta, joka on kuin minulle luotu. Olen ihastunut häneen, mutta en asiassa etene, koska en halua pettää. Miten otan tilanteen puheeksi mieheni kanssa, miten tilanne voisi parantua ja mistä tiedän jos avioliitto on tullut tiensä päähän?
Kommentit (22)
[quote author="Vierailija" time="29.01.2015 klo 16:14"]
Taustalla mieheni kanssa ei ollut edes seurusteluvaiheessa mitään kauhean suuria tunteita. Koin jo silloinkin, etten ole hänelle ns. Elämän nainen vaan tavallaan kasvettiin suhteen ja nyt suunta on erilleen... T: ap
[/quote]
Ja teit lapsia suhteeseen? Miksi...
Siksi, etten ollut kenestäkään muusta ollut siihen mennessä kiinnostunut ja mies oli kunnollinen ja rakastin/rakastan häntä.
nii makkoo ku pettaa. sano miehelle että romantiikkaa on saatava ja nopeesti tai tämä tyttö hankkii toisen puutarhurin puskaansa.
[quote author="Vierailija" time="29.01.2015 klo 16:18"]
Siksi, etten ollut kenestäkään muusta ollut siihen mennessä kiinnostunut ja mies oli kunnollinen ja rakastin/rakastan häntä.
[/quote]
No olepa sitten siinä. Olet vartavasten tehnyt perheen miehen kanssa niin nytkö on oikea hetki rikkoa perhe koska äiti tiesi kokoajan että suhde ei tunnukaan kivalta.
En ole sitä koko ajan (Esim. Lapsia tehdessä) tiennyt. En vain tiennyt/ osannut odottaa parempaa. Niin kuin nyt. T: ap
[quote author="Vierailija" time="29.01.2015 klo 16:16"]
[quote author="Vierailija" time="29.01.2015 klo 16:14"]
Taustalla mieheni kanssa ei ollut edes seurusteluvaiheessa mitään kauhean suuria tunteita. Koin jo silloinkin, etten ole hänelle ns. Elämän nainen vaan tavallaan kasvettiin suhteen ja nyt suunta on erilleen... T: ap
[/quote]
Ja teit lapsia suhteeseen? Miksi...
[/quote]
Tämä. Nyt vähän vastuuta ja ryhtiä siihen haihatteluun, ennenkuin taas yksi lapsuus on tuhottu. Mikä ihme ihmisiä vaivaa? Syytän yliseksualisoitunutta ja -romantisoitua viihdeteollisuutta, joka jauhaa perheitä Moolokin kitaan.
No ilmeisesti kaikki on sitä mieltä, että kun on 10 vuotta sitten teininä jotain valittu ja kasvettu yhteen niin siinä sitä sitten kärvistellään loppuelämä onnettomana ja se on kaikille paras.
[quote author="Vierailija" time="29.01.2015 klo 16:07"]
Olen ollut teinistä asti yhdessä nykyisen mieheni kanssa ja lapsia on. Hän oli ensimmäinen seurustelukumppanini ja silloin tuntui hyvältä valinnalta ja tein päätöksen, että muita en sitten vilkuile. Nyt vuosien kuluttua tavallinen tarina. Mies keskittyy lähinnä tablettiin. Koti ja vanhemmuus jaetaan ja hyvin tullaan keskenään toimeen mutta vähän kuin sisarukset. Kipinä puuttuu, vaikka seksiä kin aina joskus harrastetaan. Hän on hyvä mies ja isä, mutta romantiikkaa ei vaan saada aikaan. Ollaan asiasta puhuttu tasaisin väliajoin vuosien varrella, mutta ei vaan tule sellaista tunnetta hänen kanssaan, että sydämellä olisi hyvä olla. Rakkaus on lähinnä kiintymystä. Tuntuu ettei tilanne tästä parane. Alan menettämään uskoni. Samaan aikaan olen alkanut saada huomiota eräältä työkaverilta, joka on kuin minulle luotu. Olen ihastunut häneen, mutta en asiassa etene, koska en halua pettää. Miten otan tilanteen puheeksi mieheni kanssa, miten tilanne voisi parantua ja mistä tiedän jos avioliitto on tullut tiensä päähän?
[/quote]
Ja mitä OIKEASTI kuvittelet saavasi uudesta suhteesta jotain parempaa kuin mitä sinulla on?
Hetkellinen rakastuminen ja ihastuminen ja sitten se palaa taas tuohon ARKEEN niinkuin nykysuhteesi.
[quote author="Vierailija" time="29.01.2015 klo 16:28"]No ilmeisesti kaikki on sitä mieltä, että kun on 10 vuotta sitten teininä jotain valittu ja kasvettu yhteen niin siinä sitä sitten kärvistellään loppuelämä onnettomana ja se on kaikille paras.
[/quote]
No sitä leffarakkautta ei ole ja arki painaa kaikkien kanssa. Haihattelut sikseen.
Lasten kanssa eroaminen ei oöe mikään läpihuutojuttu, ja se pitää harkita tarkoin. Hae apua terapiasta jne ja käytä kaikki keinot ennen kun eroat. Sen olet velkaa lapsillesi.
No mitä SINÄ olet TEHNYT parisuhteen eteen? Muuta kuin puhunut. Tehkää asioita, varmasti siellä vielä jotain on. Ei se puhe mitään muuta. Ehket sinäkään ole enää mielenkiintoista seuraa jos tabletti kiinnostaa enemmän. Aika isot riskit on vaihtaa puolisoa, vaikka miten tuntuisi kuin luodulta. Siinä meni sitten hyvä avioliitto. Ehkä teillä menee miehes kanssa vain liian hyvin? Jos miehellä ois esimerkiksi vientiä, oisitko välinpitämätön, jopa tyytyväinen vai mustasukkainen? Oisko teille vaikka jotain yhteistä liikunnallista harrastusta, päätätte kerran kuukaudessa molemmat jonkin tapahtuman minne menette jne? Siitä pikkuhiljaa muistat ne miehen ihanat piirteet, jotka jo unohdit.
Niin...ja sillähän ei ole mitään väliä millainen se toinen ihminen on. Onko luonteet, tavoitteet, kiinnostukset ja muut samansuuntaiset. Kuten sanottu olemme näissäkin asioissa mieheni kanssa etääntyneet. Pyysinkin vinkkejä miten oman suhteen saisi paremmaksi kun keskusteltu aiheesta on ja mikään ei auta. T: ap
[quote author="Vierailija" time="29.01.2015 klo 16:38"]
Niin...ja sillähän ei ole mitään väliä millainen se toinen ihminen on. Onko luonteet, tavoitteet, kiinnostukset ja muut samansuuntaiset. Kuten sanottu olemme näissäkin asioissa mieheni kanssa etääntyneet. Pyysinkin vinkkejä miten oman suhteen saisi paremmaksi kun keskusteltu aiheesta on ja mikään ei auta. T: ap
[/quote]
No ilmeisen hyvä kun lapsetkin on tullut tehtyä.
Parisuhdeterapia on vaihtoehto.
Pari suhde terapia on varmaan oikea vaihto ehto
Jos sua ei pari suhdetta kiinnosta, niin tyydy ihmeessa yhteen, ei se ole kiellettyä. Tai sitten menet sille kuuluisalla kallon kutistajalle (ei mielellään Ed Gein DDD) tai parin suhteen terapiaan.
[quote author="Vierailija" time="29.01.2015 klo 16:07"]
Olen ollut teinistä asti yhdessä nykyisen mieheni kanssa ja lapsia on. Hän oli ensimmäinen seurustelukumppanini ja silloin tuntui hyvältä valinnalta ja tein päätöksen, että muita en sitten vilkuile. Nyt vuosien kuluttua tavallinen tarina. Mies keskittyy lähinnä tablettiin. Koti ja vanhemmuus jaetaan ja hyvin tullaan keskenään toimeen mutta vähän kuin sisarukset. Kipinä puuttuu, vaikka seksiä kin aina joskus harrastetaan. Hän on hyvä mies ja isä, mutta romantiikkaa ei vaan saada aikaan. Ollaan asiasta puhuttu tasaisin väliajoin vuosien varrella, mutta ei vaan tule sellaista tunnetta hänen kanssaan, että sydämellä olisi hyvä olla. Rakkaus on lähinnä kiintymystä. Tuntuu ettei tilanne tästä parane. Alan menettämään uskoni. Samaan aikaan olen alkanut saada huomiota eräältä työkaverilta, joka on kuin minulle luotu. Olen ihastunut häneen, mutta en asiassa etene, koska en halua pettää. Miten otan tilanteen puheeksi mieheni kanssa, miten tilanne voisi parantua ja mistä tiedän jos avioliitto on tullut tiensä päähän?
[/quote]
Vä hän vaik ea sanoa. Ker rotko lis ää?
Taustalla mieheni kanssa ei ollut edes seurusteluvaiheessa mitään kauhean suuria tunteita. Koin jo silloinkin, etten ole hänelle ns. Elämän nainen vaan tavallaan kasvettiin suhteen ja nyt suunta on erilleen...
T: ap