Terapeuttini sai minut uskomaan itseeni ja elämään
Miten paljon näköjään merkitsee että edes yksi ihminen uskoo sinuun ja kuuntelee aidosti..kun kukaan ei sitä lapsuudessani tehnyt. Muilla vastaavia terapiakokemuksia?
Kommentit (3)
Minulla ei ole terapiakokemuksia, mutta muuten olen kyllä tiedostanut sen hyvän tunteen, kun joku paneutuu minunkin asioihini. Lapsena kukaan ei tehnyt niin ja jotenkin totuin ajatukseen, että kyllähän minä selviän. Yksin kaikesta päättäminen ilman mitään tukea tai keskustelua johti huonoihin valintoihin ja olen joutunut kärsimään niistä läpi elämäni.
Mä en ole pysynyt kiintymään terapeuttiin niin paljoa, että hänen mielipiteellään minusta olisi jotain merkitystä. Ikäänkuin "näen läpi" koko prosessista -kohteliaisuudet menevät kuin vesi hanhen selästä, koska tottakai terapeutin asemassa oleva henkilö haluaisi kannustaa ja tukea mua, se kuuluu hänen työnkuvaansa. Ja musta on tavallaan ihan tervettäkin, ettei aikuinen ihminen lapsenomaisesti kiinny ensimmäiseen myötämieliseen vastaantulijaan.
Näitä asioita oon pyöritellyt, kun terapeutin näkeminen tuntuu niin tarkoituksettomalta.
Kyllä. :) Olen pääsemässä jaloilleni vaikean elämän jälkeen. Ensimmäistä kertaa näen tulevaisuudessa jotain valoa.