Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Voiko omiin vanhempiin katkaista välit...
27.12.2014 |
Elin lapsuuteni perheessä, jossa alkoholi maistui ja väkivaltaa riitti. Kärsimystä on ollut paljon. Itsetuntoni on vielä aikuisenakin pohjamudissa, vaikka eteenpäin olen päässytkin. Suurin osa energiastani menee ihan vaan selviytymiseen arkipäivän asioista, mitään ylimääräistä stressiä en kestä.
Vanhempani ovat raitistuneet ja olemme tavallaan hyvissä väleissä. Paitsi, että heidän seurassaan palaan jälleen lapseksi ja huolehtijaksi, kuuntelen heidän murheita, masennusta, uupumusta, kuinka he ovat kärsineet ja niin edelleen. Yritän ymmärtää loputtomiin ja teeskennellä voivani hyvin, jotta en pahentaisi heidän oloaan. Yritän olla kiltti ja ansaita heidän rakkauttaan, josta jäin lapsena paitsi :( Olen jo yli 30-vuotias ja haluaisin vaan olla jotain vanhempieni silmissä :( Olen aina auttamassa heitä, vaikka he eivät ole olleet koskaan paikalla kun olisin heitä tarvinnut.
Haluan parantua ja olen ottanut askeleita eteenpäin, hiljalleen. Minulla on oma perhe ja mies, joka on aina tukenut minua kaikessa. En vaan jaksa enempää vanhempiani, heidän tapaamisensa jälkeen olen monta päivää ihan sekaisin ja vihainen, vihan puran tietenkin mieheeni joka ei sitä ansaitse :( Vanhemmilleni en uskalla sanoa mitään, he vaan suuttuvat ja nousevat varpailleen kuten ennenkin. Voinko katkaista välit vanhempiini, jotta pystyisin paranemaan? Vai tulenko katumaan sitä ikuisesti? Mitä minä teen?
Kommentit (10)
Joskus se on välttämätöntä, jos kaikki muu on jo kokeiltu eikä se auta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Etäisyyden ottaminen on parempi vaihtoehto, ei niin lopullinen. Eli vähennät reippaasti tapaamisia ja yhteydenpitoa.
KYLLÄ! Itse mietin tänään katkaisevani välit lapsiini. Sittenkin välimatkan ottaminen. Aina ei voi auttaa, tukea ja olla paikalla kun tarvitaan ja muut ajat unohduksissa.
Voit ottaa etäisyyttä, välien katkaiseminen on lapsellista ja tulisit katumaan sitä.
Kyllä voit. Ei kannata pitää elämässään ihmisiä, jotka eivät aidosti kykene välittämään sinusta. Et kadu, jos olet oikeasti sisäistänyt sen, että vika on heissä ei sinussa - mikään mitä teet tai et tee ei heitä muuta. Ja että sinulla on oikeus vaatia hyvää kohtelua. Jos koet, että olisit voinut tehdä vielä jotain ja/tai että sinulla on jokin velvollisuus uhrautua heidän takiaan, saattaa ollakin että kadut. Mutta silloin olet yhä heidän kieroutuneen kasvatuksensa uhri.
Aina auttaa ajatella että mitä tekisit jos kyseessä olisi joku random-naapuri. Pitäisitkö naapuriin yhteyttä, jos hän toimisi kuin vanhempasi? Et pitäisi, joten miksi pitäisit vanhemiisikaan? Et ole heille mitään velkaa vain siksi, että olet sattunut heille syntymään. Olet sen sijaan itsellesi velkaa oppia pitämään itsestäsi huolen - taito, jonka opettamisessa vanhemasi epäonnistuivat surkeasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos vastauksista. Ehkä sitten otan etäisyyttä - paljon. Olen yrittänyt niin kauan ja se kaikki tuntuu olevan pois omalta perheeltäni, koska näiden tapaamisten jälkeen sulkeudun helposti kuoreeni kun olen niin henkisesti poikki :(
-Ap
[quote author="Vierailija" time="27.12.2014 klo 19:17"]
Voit ottaa etäisyyttä, välien katkaiseminen on lapsellista ja tulisit katumaan sitä.
[/quote]
Miksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pääasia ettet tee itsestäsi uhria. Hienoa jos aviomiehesi tukee, keskustelkaa asiasta niin paljon, että vältytte keskinäiseltä välirikolta - sekin voi olla edessä, jos tilanne jatkuu loputtomiin. Tiedän mistä puhun.
Pitäkää perheestänne huolta, ja sopikaa säännöt. Sitten niistä pidetään kiinni, helpommin sanottu kuin tehty, mutta sinun vastuusi on ennen kaikkea oma perheesi.
Jos vanhempasi ovat vielä "tässä maailmassa", niin säännöt selväksi myös heille. Jos kuvioissa on jo muistisairaus tai muuta yhtä hankalaa, niin puhu rohkeasti hoitohenkilökunnan kanssa. Rakasta vanhempiasi, mutta suurempi vastuu on rakastaa lapsiasi. Onnea matkaan!
Kannatan myös etäisyyden ottamista mielummin kuin välien katkaisemista. Katkaiseminen on niin dramaattista ja syö myös voimavaroja. Mielummin ole vähemmän tekemisissä ja vahvista itseäsi niin, että kestät tapaamiset paremmin. Olisiko hyvästä terapeutista apua uusien toimintamallien etsimiseen?
[quote author="Vierailija" time="27.12.2014 klo 19:17"]
Voit ottaa etäisyyttä, välien katkaiseminen on lapsellista ja tulisit katumaan sitä.
[/quote]
Alue: Aihe vapaa
Toki voit katkaista.Minulle ratkaisu sopi