Uuden vuoden uudet kuviot

Niin se aika menee. Melkein vuosi sitten kirjoitin tänne ja mietin tulevaisuuttani kysellen mielipiteitä ja neuvoja. Pohdin sitä, lähdenkö Australiaan (oppimaan englantia) vai haenko kouluun. No lopulta siten toteutin haaveeni ja tulin tänne Australiaan. Olen nyt tehnyt täällä farmihommia, opiskellut enkkua pari kuukautta ja nyt olen ihan "oikeissa töissä".

Nyt on sellainen probleema, että olen ollut tässä työpaikassani kolmisen kuukautta. Tuntuu ikävältä lopettaa juuri kun ovat opettaneet minulle alkeet. Työnantaja olisi lisäksi halukas (omasta tahdosta) ainakin selvittämään sponssi viisumi tänne. Nyt olen taas ihan hämilläni, että mitä sitä tekisi... Alunperin minulla ei ollut tarkoitus jäädä Australiaan vaan korkeintaan olla jonkin aikaa, painopiste englannin oppimisella. Tuntuu, että tämä on liian kaukana Suomesta ja perheestä. Voisin hyvin asua jossain Euroopassa. Lisäksi viisumi on kai aika vaikeaa saada lopulta, eikä kiinnosta lähteä siihen prosessiin. Toisaalta, asuminen on tosi kallista ja pitäisi asua (kehnoissa) kimppakämpissä monen ihmisen kanssa. Eikä työmahdollisuut ole niin laveat, kuin Euroopassa tällä alalla millä työskentelen. Ja lopulta, vaikka selviän töissäni enkullani, haluaisin sen olla paljon parempi. Valitettavasti minulle ei oikein jää aikaa käydä esim. iltakursseilla, koska työpäivät ovat niin pitkiä (ja palkka huomattavasti alle minimipalkan). Onko tämä kaiken sen väärti? En pidä Australiaa ehkä niin ihmeellisenä maana, jotta haluaisin uhrata ja panostaa täällä pysymiseen...

Olen miettinyt, että jos haluan englantiani petrata, aina voin mennä UK:n, eikä ole mitään visa-probleemia.

Ja vielä se koulutus-haavekin elää. Olisi mukava opiskela hieman lisää. Toisi jotain turvallisuuden tunnetta ja tuntuu, että minulla olisi jotain kehitettävää. Erinäisistä syistä, kun lapsia en voi saada, niin tulisi jotain täytettä elämään.

Jännittää, vaan niin paljon tuo ilmoittaminen pomolle, jos sitä nyt koskaan teenkään. Mutta vahvasti siltä näyttää...