Lue keskustelun säännöt.
Miksi ihmeessä terveydenhuollossa on niin paljon pelon ja kivun vähättelyä?
01.12.2014 |
Empaattisuus tuntuu olevan poikkeus, sitäkin suurempi kiitos niille empaattisille, joita on onneksi myös tullut kohdattua.
Mutta jos vaikka soitat ajanvaraukseen ja kerrot pelostasi, reaktio on ihan liian usein vähättelevä, tyyliin "no ei se nyt niin kamalaa ole!", sitten joudut itku kurkussa puolustella ja selitellä ja konkretisoida miten paljon oikeasti pelkäät, kun pelkästään se että kerrot pelostasi ei hetkauta mitenkään, muuten kuin korkeintaan saa vastapuolen ärtymään. Siltikään ei mene jakeluun vaan edelleen asenne on tyyliä "noh, jos tämä nyt tosiaan on susta vähän epämukavaa..." Vähän epämukavaa? Ei mitään ymmärrystä, saati että esim. pohdittaisiin voisiko rauhoittavista olla apua. Kun itse kysyt, sanotaan että "ei tällaisiin saa".
Ilmeisesti suurella osalla henkilökunnasta ei ole mitään käsitystä siitä, mitä se on kun on oikeasti paha pelkotila toimenpiteitä kohtaan. Eniten ottaa päähän se, kun saa tuntea itse olevansa aivan viallinen luuseri (sen perusteella miten suhtaudutaan), vaikka kaikki alun perinkin, siis koko pelkotila, lähtee siitä miten on tullut terveydenhuollossa kohdelluksi. (Esim. että huudat kivusta jotakin kajoavaa toimenpidettä tehtäessä, mutta ketään ei kiinnosta. Kaiketi ajatellaan, että "hirveä ylidramaattinen liioittelija...")
Olen katkera. En haluaisi olla, mutta en mahda tälle mitään. Se on vaan niin kaamea tunne, kun kasaat itsesi, soitat ja kerrot pelostasi ja tulet pelkästään lytätyksi etkä saa mitään todellista apua.
Kommentit (71)
Hammaslääkäripelko sentään on niitä "sallituimpia" pelkoja jostain syystä. Siihen tuntuu heruvan keskimääräistä enemmän sympatioita, ainakin ihan kansalaisten keskuudessa. Henkilökunnasta en tiedä. Juuri tuota jonkun mainitsemaa "höpö höpöä" tarkoitin. Kielletään toisen tunteet, jotka oman napansa ympärillä pyöriville voivat vaikuttaa typeriltä ja ylimitoitetuilta, mutta joille todellisuudessa on erittäin ymmärrettävät syyt henkilön aiempien traumaattisten kokemusten takia. Mutta eikun höpöhöpö vaan, kyllä aikuisen ihmisen pitää "pientä epämukavuutta" kestää inisemättä. Käydäänkö koulutuksessa joku näin lyttäät potilaan pelot ja kivut -kurssi? Hyvin on ainakin kurssit menneet perille. "Jos potilas huutaa kivusta, tai siis "kivusta" (nehän vaan liioittelee), ole kuin et huomaisikaan tai totea että ei varmasti ole noin kivuliasta. Kyllä ne oppii paikkansa kun sen niille näyttää!"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="01.12.2014 klo 22:12"]
Olen niin samaa mieltä! Onneksi pääsin nyt syksyllä YTHS:n piiriin ja siellä minua kuunnellaan! Hammaslääkäri ehdotti heti kättelyssä rauhoittavia tai ilokaasua ja saatiin mun hammas juurihoidettua! Suuri kiitos sinne! Valmistumisen jälkeen käytän vain yksityistä lääkäriä, sieltä saa suuremmalla todennäköisyydellä parempaa kohtelua.
[/quote]
ootko se tyyppi joka jokunen aika sitten kyseli, miten YTHS suhtautuu pelkopotilaisiin? :) määähän sanoin sulle että ne ottaa ne jutut tosissaan!! :) hyvä juttu!
Ehka siihen julkiseen puoleen Suomessa patee sanonta "free is not always good".Saatte maksamaanne hintaa vastaavan kohtelun. USAssa tuollainen kivun vahattely ei kylla tulisi kuuloonkaan.
[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 02:36"]Ehka siihen julkiseen puoleen Suomessa patee sanonta "free is not always good".Saatte maksamaanne hintaa vastaavan kohtelun. USAssa tuollainen kivun vahattely ei kylla tulisi kuuloonkaan.
[/quote]
Voi olla. Tosin ei se täälläkään oikeasti ilmaista ole. Toki leikkaukset ym. on todella halpoja, mutta esim. työttömänä se 30 € per kerta ei tunnu kovin ilmaiselta... Tietysti ei varmaan voi edes verrata jenkkihintoihin.
Mulla on ap:n kanssa samankaltaisia kokemuksia. Kun vihdoinkin uskaltautuu kertomaan, että miltä tuntuu, terveydenhuollon ammattilaiset tuuppaavat usein vain kuittaamaan jotain "höpö höpö" tms. Mielestäni niin ei saisi olla.
Jouduimme kerran mieheni kanssa rajuun kolariin. Meidät kiidätettiin ambulanssilla lähimpään terveyskeskukseen, jossa valitin puhelimessa ystävälleni murtunutta jalkaani, ja sen aiheuttamaa kipua. Siihenpä keski-ikäinen hoitsu huusi vihaisesti: " ei täällä saa valittaa!!".
On ihme, jos pääsee sellaisen lääkärin vastaanotolle, joka kuuntelee ja tekee työnsä hyvin. Olisi niin monta tarinaa kerrottavana. Ihan käsittämätöntä toimintaa näiltä terveydenhuollon "ammattilaisilta", niin hoitsuilta kuin lääkäreiltäkin. Hammaslääkäri ei nosta sitä suojaa suunsa eteen, vaan puhuessaan hänen sylkensä tippuu suoraan minun suuhuni, esim. Nam.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 02:56"]Mulla on ap:n kanssa samankaltaisia kokemuksia. Kun vihdoinkin uskaltautuu kertomaan, että miltä tuntuu, terveydenhuollon ammattilaiset tuuppaavat usein vain kuittaamaan jotain "höpö höpö" tms. Mielestäni niin ei saisi olla.
Jouduimme kerran mieheni kanssa rajuun kolariin. Meidät kiidätettiin ambulanssilla lähimpään terveyskeskukseen, jossa valitin puhelimessa ystävälleni murtunutta jalkaani, ja sen aiheuttamaa kipua. Siihenpä keski-ikäinen hoitsu huusi vihaisesti: " ei täällä saa valittaa!!".
On ihme, jos pääsee sellaisen lääkärin vastaanotolle, joka kuuntelee ja tekee työnsä hyvin. Olisi niin monta tarinaa kerrottavana. Ihan käsittämätöntä toimintaa näiltä terveydenhuollon "ammattilaisilta", niin hoitsuilta kuin lääkäreiltäkin. Hammaslääkäri ei nosta sitä suojaa suunsa eteen, vaan puhuessaan hänen sylkensä tippuu suoraan minun suuhuni, esim. Nam.
[/quote] ^Ja tuon äskeisen hammaslääkärijutun taso oli siis siitä laimeimmasta päästä. Vähän voi katsoa läpi sormien tuommoista pientä. :)
T. 15
On kyllä sanottava että ei ole nykyään aikaa jäädä lässyttämään potilaiden kanssa turhasta. Pelot ja muut asiat otetaan toki huomioon mutta jokin raja pitää olla. Kipuun ja jännitykseen on lääkkeitä ja asiallinen informaatio yleensä auttaa. Jos ei sitten uskalla toimenpiteeseen tulla niin on ehkä paras jäädä kotiin.
Jos parasta mahdollista ja yksilöllistä hoitoa haluaa niin kannattaa mennä yksityiselle shoppailemaan. Julkisella puolella hoidon laatu on keskimäärin hyvää mutta rahaa ja aikaa ei ole rajattomasti käytettävissä kum potilaita tulee ovista ja ikkunoista solkenaan.
Joku väitti ylempänä että leikkaus voisi maksaa 30 euroa mikä ei todellakaan pidä paikkaansa. Se voi olla potilaan maksama osuus mutta todelliset kustannukset ovat monikymmen- tai satakertaiset. Tässä linkki "hinnastoon" http://www.hus.fi/hus-tietoa/talous/Hinnoittelu/Documents/HUS%20Palveluhinnasto%202014%20OSA%202.pdf
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 03:29"]On kyllä sanottava että ei ole nykyään aikaa jäädä lässyttämään potilaiden kanssa turhasta. Pelot ja muut asiat otetaan toki huomioon mutta jokin raja pitää olla. Kipuun ja jännitykseen on lääkkeitä ja asiallinen informaatio yleensä auttaa. Jos ei sitten uskalla toimenpiteeseen tulla niin on ehkä paras jäädä kotiin.
Jos parasta mahdollista ja yksilöllistä hoitoa haluaa niin kannattaa mennä yksityiselle shoppailemaan. Julkisella puolella hoidon laatu on keskimäärin hyvää mutta rahaa ja aikaa ei ole rajattomasti käytettävissä kum potilaita tulee ovista ja ikkunoista solkenaan.
Joku väitti ylempänä että leikkaus voisi maksaa 30 euroa mikä ei todellakaan pidä paikkaansa. Se voi olla potilaan maksama osuus mutta todelliset kustannukset ovat monikymmen- tai satakertaiset. Tässä linkki "hinnastoon" http://www.hus.fi/hus-tietoa/talous/Hinnoittelu/Documents/HUS%20Palveluhinnasto%202014%20OSA%202.pdf
[/quote]
No voi jeesus, potilaan maksamasta osuudesta mä tietenkin puhuin. Vai kuvittelitko, että mä luulen terveydenhuollon olevan jotenkin taianomaisesti ilmaista ja taivaasta lahjoitettua? :D Eihän tuossa kommentissa ole mitään järkeä. Niin ja tuo 30 € on ainakin meillä poliklinikkamaksu, leikkaukset on sitten kalliimpia.
Odotinkin, että koskahan tulee ensimmäinen aloituksessa kuvattu hoitoalan "ammattilainen" demonstroimaan tyypillistä asennetta. Sehän tosiaan tuntuu olevan juuri noin, että kunnioittava ja ystävällinen kommentti vie sinun kaltaistesi mielestä enemmän aikaa kuin vittuilu. Usein se olisi kyllä aivan päin vastoin. Lisäksi sitä niittää mitä kylvää: mikäli alun perinkin suhtauduttaisiin potilaisiinkin ihmisarvoisina olentoina, tulisi näitä traumatisoituneita vähemmän teitä syyttömiä häiritsemään. Ongelmahan tässä on juuri se, että vaikka potilasta kohdeltaisiin miten, niin traumatisoituminen katsotaan potilaan omaksi syyksi. Potilaassahan se vika aina on. Voin kuvitella, että mäkin olin hiljattain hoitajan mielestä "ärsyttävä häirikköpotilas" kun soitin ja kerroin pelostani enkä, minä törkimys, purematta niellyt hoitajan vähättelyä.
Yksi sana: sosialismi.
Kun valtio paapoo meitä ja maksaa suuren osan kuluistamme, syntyy helposti tasapäistävä järjestelmä, jossa oletetaan jokaisen sietävän kipua samalla tavalla ja erityiskohtelu on kirosana. Siinä teille konkreettisessa muodossa eräs sosialismin huonoimmista puolista.
Jos joutuisimme itse maksamaan terveyspalvelumme (vakuutuksesta), hoitavaa henkilöstöä olisi vähän pakko kiinnostaa asiallisuus ja inhimillinen kohtelu, koska maksajalla on enemmän valtaa. Herkät, paljon puudutuksia ja nukutuksia tarvitsevat potilaat joutuisivat tässä systeemissä maksamaan enemmän, mutta ainakin he saisivat rahalla sitä tarvitsemansa tasoista hoitoa. Sitten ne turvenuijat, jotka sietävät mitä vain, pääsisivät halvemmalla ilmoittamalla, että jätetään ne puudutukset väliin (jotkut kuulemma oikeasti tekevät hammaslääkärissä näin!). Jostain muusta asiasta he maksaisivat puolestaan enemmän - vaikkapa sitten tupakoinnin aiheuttamien vaivojen hoidosta - kukin ominaisuuksiensa ja suuntautumisensa mukaan. Näin kustannukset pysyisivät paremmin hallinnassa, kun jokainen potilas ei olisi vaatimassa joka asiaan parasta ja kalleinta mahdollista palvelua. Kun ne hoidot maksetaan omasta pussista, potilas maksaa ainoastaan sellaisesta, mitä hän todella tarvitsee. Tämä taas on hyvin yksilöllinen asia, jota sosialistinen järjestelmä ei kykene mittaamaan kovin hyvin.
Ts. kun jokainen vaatii "parasta" ja samaa kuin muutkin saavat, kustannuksissa tulee kuitenkin jokin yläraja vastaan, ja tämän seurauksena kukaan ei sitten saa sen rajan ylittäviä hoitoja, vaikka kuinka tarvitsisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 10:21"]Yksi sana: sosialismi.
Kun valtio paapoo meitä ja maksaa suuren osan kuluistamme, syntyy helposti tasapäistävä järjestelmä, jossa oletetaan jokaisen sietävän kipua samalla tavalla ja erityiskohtelu on kirosana. Siinä teille konkreettisessa muodossa eräs sosialismin huonoimmista puolista.
Jos joutuisimme itse maksamaan terveyspalvelumme (vakuutuksesta), hoitavaa henkilöstöä olisi vähän pakko kiinnostaa asiallisuus ja inhimillinen kohtelu, koska maksajalla on enemmän valtaa. Herkät, paljon puudutuksia ja nukutuksia tarvitsevat potilaat joutuisivat tässä systeemissä maksamaan enemmän, mutta ainakin he saisivat rahalla sitä tarvitsemansa tasoista hoitoa. Sitten ne turvenuijat, jotka sietävät mitä vain, pääsisivät halvemmalla ilmoittamalla, että jätetään ne puudutukset väliin (jotkut kuulemma oikeasti tekevät hammaslääkärissä näin!). Jostain muusta asiasta he maksaisivat puolestaan enemmän - vaikkapa sitten tupakoinnin aiheuttamien vaivojen hoidosta - kukin ominaisuuksiensa ja suuntautumisensa mukaan. Näin kustannukset pysyisivät paremmin hallinnassa, kun jokainen potilas ei olisi vaatimassa joka asiaan parasta ja kalleinta mahdollista palvelua. Kun ne hoidot maksetaan omasta pussista, potilas maksaa ainoastaan sellaisesta, mitä hän todella tarvitsee. Tämä taas on hyvin yksilöllinen asia, jota sosialistinen järjestelmä ei kykene mittaamaan kovin hyvin.
Ts. kun jokainen vaatii "parasta" ja samaa kuin muutkin saavat, kustannuksissa tulee kuitenkin jokin yläraja vastaan, ja tämän seurauksena kukaan ei sitten saa sen rajan ylittäviä hoitoja, vaikka kuinka tarvitsisi.
[/quote]
Ei. En ole ap mutta en vaadi kuin hiukan empatiaa ja inhimillistä kohtelua. Ei se vie sen enempää aikaa tai rahaa kuin tylyys ja vähättelykään. Pikemminkin päinvastoin.
[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 10:02"][quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 03:29"]On kyllä sanottava että ei ole nykyään aikaa jäädä lässyttämään potilaiden kanssa turhasta. Pelot ja muut asiat otetaan toki huomioon mutta jokin raja pitää olla. Kipuun ja jännitykseen on lääkkeitä ja asiallinen informaatio yleensä auttaa. Jos ei sitten uskalla toimenpiteeseen tulla niin on ehkä paras jäädä kotiin.
Jos parasta mahdollista ja yksilöllistä hoitoa haluaa niin kannattaa mennä yksityiselle shoppailemaan. Julkisella puolella hoidon laatu on keskimäärin hyvää mutta rahaa ja aikaa ei ole rajattomasti käytettävissä kum potilaita tulee ovista ja ikkunoista solkenaan.
Joku väitti ylempänä että leikkaus voisi maksaa 30 euroa mikä ei todellakaan pidä paikkaansa. Se voi olla potilaan maksama osuus mutta todelliset kustannukset ovat monikymmen- tai satakertaiset. Tässä linkki "hinnastoon" http://www.hus.fi/hus-tietoa/talous/Hinnoittelu/Documents/HUS%20Palveluhinnasto%202014%20OSA%202.pdf
[/quote]
No voi jeesus, potilaan maksamasta osuudesta mä tietenkin puhuin. Vai kuvittelitko, että mä luulen terveydenhuollon olevan jotenkin taianomaisesti ilmaista ja taivaasta lahjoitettua? :D Eihän tuossa kommentissa ole mitään järkeä. Niin ja tuo 30 € on ainakin meillä poliklinikkamaksu, leikkaukset on sitten kalliimpia.
Odotinkin, että koskahan tulee ensimmäinen aloituksessa kuvattu hoitoalan "ammattilainen" demonstroimaan tyypillistä asennetta. Sehän tosiaan tuntuu olevan juuri noin, että kunnioittava ja ystävällinen kommentti vie sinun kaltaistesi mielestä enemmän aikaa kuin vittuilu. Usein se olisi kyllä aivan päin vastoin. Lisäksi sitä niittää mitä kylvää: mikäli alun perinkin suhtauduttaisiin potilaisiinkin ihmisarvoisina olentoina, tulisi näitä traumatisoituneita vähemmän teitä syyttömiä häiritsemään. Ongelmahan tässä on juuri se, että vaikka potilasta kohdeltaisiin miten, niin traumatisoituminen katsotaan potilaan omaksi syyksi. Potilaassahan se vika aina on. Voin kuvitella, että mäkin olin hiljattain hoitajan mielestä "ärsyttävä häirikköpotilas" kun soitin ja kerroin pelostani enkä, minä törkimys, purematta niellyt hoitajan vähättelyä.
[/quote]
Niinpä! Vasta viime viikolla kohtasin todella tylyn hoitajan. Siitä jäi hyvin surullinen mieli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 03:29"]On kyllä sanottava että ei ole nykyään aikaa jäädä lässyttämään potilaiden kanssa turhasta. Pelot ja muut asiat otetaan toki huomioon mutta jokin raja pitää olla. Kipuun ja jännitykseen on lääkkeitä ja asiallinen informaatio yleensä auttaa. Jos ei sitten uskalla toimenpiteeseen tulla niin on ehkä paras jäädä kotiin.
Jos parasta mahdollista ja yksilöllistä hoitoa haluaa niin kannattaa mennä yksityiselle shoppailemaan. Julkisella puolella hoidon laatu on keskimäärin hyvää mutta rahaa ja aikaa ei ole rajattomasti käytettävissä kum potilaita tulee ovista ja ikkunoista solkenaan.
Joku väitti ylempänä että leikkaus voisi maksaa 30 euroa mikä ei todellakaan pidä paikkaansa. Se voi olla potilaan maksama osuus mutta todelliset kustannukset ovat monikymmen- tai satakertaiset. Tässä linkki "hinnastoon" http://www.hus.fi/hus-tietoa/talous/Hinnoittelu/Documents/HUS%20Palveluhinnasto%202014%20OSA%202.pdf
[/quote]
Just tätä se on, monien mielestä normaali kunnioittava kohteleminen on "lässytystä", ja heidän näkökulmastaan pelko on "turha" asia josta ei tarvitse "lässyttää". Kamalinta tuossa on juuri se, että ensin kohdellaan huonosti, aiheutetaan toiselle pelkotiloja, joista saadaan syytä kohdella vielä huonommin!
Eikä tosiaankaan "pelkoja ja muita asioita oteta huomioon". Juuri siitähän minäkin kerroin, että kun soitat ja kerrot pelostasi niin et saa muuta kuin vähättelyä. Pelko siis kielletään eikä sitä todellakaan oteta huomioon.
22 siis ap.
Ja jännitykseen on lääkkeitä varmaan joo mutta mites niitä saa kun koko pelko kielletään heti kättelyssä? Mäkin ajattelin ihan huomaavaisesti soittaa asiasta etukäteen juuri siksi ettei paniikkini turhaan sotkisi aikatauluja sitten h-hetkellä. Mutta turhaan, koska koko pelko lytättiin ja edes pyytämällä ei mitään rauhoittavaa näköjään saa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ronskit lääkärit ja hoitajat voivat varmasti mennä itse kaikenlaisiin toimenpiteisiin ilman mitään "erikoisvaatimuksia" ja alistuen nöyrästi kuin lampaat kulloiseenkin kohteluun. Ei varmaan pelota mikään eikä kukaan eikä sitä kannata ainakaan näyttää, kun "tietää", miten kaikki muukin hoitohenkilökunta varmasti ajattelee. Minkähän kriteerien mukaan he valikoivat omat lääkärinsä ja onko niin huonoja kokemuksia olemassakaan, että esim. omalääkärin voisi pyytää vaihtamaan? Kukaan ei kerro...
Niinpä. Toivoisi lääkärien ja hoitajien ymmärtävän, että psyykkinen kipu on aivan yhtä todellista kuin fyysinenkin, ja sillä on myös fyysisiä vaikutuksia. Se on vain vaikeammin diagnosoitavaa ja hoidettavaa. Esimerkiksi minusta se ei juurikaan näy ulospäin. Sitten kun yritän siitä kertoa, minua ei kuunnella / uskota / oteta todesta.
[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 10:21"]Yksi sana: sosialismi.
Kun valtio paapoo meitä ja maksaa suuren osan kuluistamme, syntyy helposti tasapäistävä järjestelmä, jossa oletetaan jokaisen sietävän kipua samalla tavalla ja erityiskohtelu on kirosana. Siinä teille konkreettisessa muodossa eräs sosialismin huonoimmista puolista.
Jos joutuisimme itse maksamaan terveyspalvelumme (vakuutuksesta), hoitavaa henkilöstöä olisi vähän pakko kiinnostaa asiallisuus ja inhimillinen kohtelu, koska maksajalla on enemmän valtaa. Herkät, paljon puudutuksia ja nukutuksia tarvitsevat potilaat joutuisivat tässä systeemissä maksamaan enemmän, mutta ainakin he saisivat rahalla sitä tarvitsemansa tasoista hoitoa. Sitten ne turvenuijat, jotka sietävät mitä vain, pääsisivät halvemmalla ilmoittamalla, että jätetään ne puudutukset väliin (jotkut kuulemma oikeasti tekevät hammaslääkärissä näin!). Jostain muusta asiasta he maksaisivat puolestaan enemmän - vaikkapa sitten tupakoinnin aiheuttamien vaivojen hoidosta - kukin ominaisuuksiensa ja suuntautumisensa mukaan. Näin kustannukset pysyisivät paremmin hallinnassa, kun jokainen potilas ei olisi vaatimassa joka asiaan parasta ja kalleinta mahdollista palvelua. Kun ne hoidot maksetaan omasta pussista, potilas maksaa ainoastaan sellaisesta, mitä hän todella tarvitsee. Tämä taas on hyvin yksilöllinen asia, jota sosialistinen järjestelmä ei kykene mittaamaan kovin hyvin.
Ts. kun jokainen vaatii "parasta" ja samaa kuin muutkin saavat, kustannuksissa tulee kuitenkin jokin yläraja vastaan, ja tämän seurauksena kukaan ei sitten saa sen rajan ylittäviä hoitoja, vaikka kuinka tarvitsisi.
[/quote]
Kivunlievitys eli puudutusaineet ja kipulääkkeet ovat vain häviävän pieni osa kuluista joten kyse on asenteista.
[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 01:53"][quote author="Vierailija" time="01.12.2014 klo 22:12"]
Olen niin samaa mieltä! Onneksi pääsin nyt syksyllä YTHS:n piiriin ja siellä minua kuunnellaan! Hammaslääkäri ehdotti heti kättelyssä rauhoittavia tai ilokaasua ja saatiin mun hammas juurihoidettua! Suuri kiitos sinne! Valmistumisen jälkeen käytän vain yksityistä lääkäriä, sieltä saa suuremmalla todennäköisyydellä parempaa kohtelua.
[/quote]
ootko se tyyppi joka jokunen aika sitten kyseli, miten YTHS suhtautuu pelkopotilaisiin? :) määähän sanoin sulle että ne ottaa ne jutut tosissaan!! :) hyvä juttu!
[/quote]
Joo olen sama tyyppi! Loistavaa hoitoa sain ainakin täällä Turussa :)
[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 11:01"]
Ronskit lääkärit ja hoitajat voivat varmasti mennä itse kaikenlaisiin toimenpiteisiin ilman mitään "erikoisvaatimuksia" ja alistuen nöyrästi kuin lampaat kulloiseenkin kohteluun. Ei varmaan pelota mikään eikä kukaan eikä sitä kannata ainakaan näyttää, kun "tietää", miten kaikki muukin hoitohenkilökunta varmasti ajattelee. Minkähän kriteerien mukaan he valikoivat omat lääkärinsä ja onko niin huonoja kokemuksia olemassakaan, että esim. omalääkärin voisi pyytää vaihtamaan? Kukaan ei kerro...
[/quote]
Jep, tämä olis kiva tietää.
Liittyyköhän tähän jotenkin alan hierarkisuus? Se, että alan sisälläkin on käsittääkseni aika vahva nokkimisjärjestys. Sitä sitten sovelletaan potilaisiinin, jotka tietenkin ovat alimmista alimpia ja mistään mitään ymmärtämättömiä.
Opiskelen hoitajaksi, ja kuvittelin olevani kovinkin empaattinen ihmisten kohtaamisessa. En kuitenkaan pärjää kiireen kanssa. Potilaskontaktit ovat niin nopeita ja intensiivisiä ettei niistä ehdi palautua ja latautua niiden välissä. Sitä näkee jotain tosi järkyttävää, ja sitten kuitenkin muutamassa sekunnissa on koottava itsensä taas normaalitilaan ja kohdattava toinen potilas, vaikka mun mieli ei toimi niin vaan jää sinne äskeisen potilaan luokse, miettimään sitä hänen tilannettaan. Ja kuitenkin sitä toistakin potilasta pitäisi kuunnella herkällä korvalla niin, että potilaalla on sellainen tunne että tässä ollaan nyt häntä varten.
Huomaan jo nyt, että jos tulen esimerkiksi saattohoidossa olevan potilaan huoneesta ja olen pois tolaltani ja pahoillani potilaan tilanteesta, ja seuraavalla potilaalla on jalka kipeä, en ajattele sitä kuinka kamala kipu siinä jalassa voi olla ja kuinka hädissään se ihminen voi olla, vaan ajattelen että luojan kiitos sinä olet sentään elossa ja toivut tästä ja ensi kesänä jo kirmailet tuon sun jalkasi kanssa, ja olet kuitenkin aika onnekas. Jos ihminen on lisäksi ihan tolkullinen ihminen jolla omaisia ja läheisiä, en mieti häntä enempää kuin sen hoidon verran missä olen mukana, koska tiedän että hän pärjää. Tiedän ettei tämä ole oikein, ja tietenkään en sitä näytä, mut kipeät ihmiset aistivat siitä vuorovaikutuksesta sellaistakin mitä ei ääneen sanota. Ei vaan paukut ainakaan tässä opiskeluvaiheessa riitä kaikkeen.