Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Apua, miten lapsi kasvatetaan?
31.10.2014 |
Meillä on nyt reilu 1-vuotias erittäin menevä ja kovaääninen poika. Suomalaiset lapset ovat kuulemma suurin osa kurittomia ja huonosti kasvatettuja. Myönnän, että minut ja sisarukseni kasvatettiin kurittomiksi ja huonokäytöksisiksi, mutta empaattisiksi. Nyt olen toki aikuinen ja oppinut tavoille.
Mutta miten taaperoa kasvatetaan, ettei toinen jatkuvasti lyö ja heittele tavaroita? Itse puutun aina huonoon käytökseen ja selitän myös miksi jotain ei saa tehdä, vaikka tiedän, ettei poika läheskään kaikkea ymmärrä. Poika oli jo vauvana temperamenttisempi kuin muut, eikä meno ole siitä hidastunut. Olen kuullut tuttujen äitienkin valittavan toisten lasten kurittomuutta ja pelkään, että meidätkin leimataan samanlaisiksi, siis kurittomiksi.
En kylläkään halua kurittaa vaan kasvattaa ja rakastaa ottaen huomioon lapsen iän. Ymmärrättekö eron? Miten tämä siis tehdään? Vai pitääkö voimakkaan temperamentin omaavaa lasta komentaa enemmän, kovempaa ja tiukemmalla äänensävyllä?
Kommentit (7)
Kiitos, toivoin keskustelua aiheesta, siksi kirjoitin keskustelupalstalle. Ihmisillä usein on mielipiteitä ja monilla kokemustakin kasvatuksesta. Jotain olen rakausaikana lueskellut ja sen pohjalta on joitakin ratkaisuja tehty. Koen ehkä tulleeni yllätetyksi siinä, että miten paljon voimakas temperamentti vaikuttaa. Itse olen rauhallinen ja lapsenakin olin melko hiljainen, vaikka itseäni kurittomaksi aiemmin kuvailinkin.
t.ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maalaisjärjellä niitä kasvatetaan (jos sellaista löytyy). Huonoon käytökseen tulee puuttua, olipa lapsi kuinka pieni tahansa. Jos ajattelee ettei lasta voi komentaa kun on niin pieni vielä ettei ymmärrä jne. Niin sanoisin että edestään sen sit löytää minkä taakseen jättää, eli homma karkaa käsistä kun lapsi kasvaa eikä vasta myöhemmin aloitettu kasvatus enää pure.
Kannattaa ottaa huomioon lapsen kehitystaso (perus kehityspsykologiasta saa jo tietoa lapsen kognitiivisesta kasvusta sen verran että osaa soveltaa omaankin lapseen). Otetaan esimerkki: taapero on purrut pientä veljeään. Kannattaa laskeutua lapsen tasolle (siis fyysisesti, ei henkisesti). Mene vaikka kyykkyyn ja puhu lapselle kasvotusten. Pienelle voi käyttää lyhyitä sanoja kokonaisten lauseiden sijaan: "noin ei saa tehdä" ja "nyt veljeen sattui" "veli itkee", "pyydä veljeltä anteeksi". Mielestäni on myös tärkeää kysyä syytä lapselta itseltään tekoihin kun ymmärrys ja sanavarasto kehittyvät. Lisäksi kun kieltää jotain esim "älä kiipeä ruokapöydälle" tulisi ehkä sanoa perustelut myös "koska pöytä on syömistä, ei kiipeilyä varten" jotta asia menee paremmin perille.
Älä anna elämäsi tärkeimmän ja ainutlaatuisimman asian syrjäytyä. Ota vastaan kaikki muu, mutta pidä huoli siitä että hän on tasapainossa. Säästyy paljolta, mutta jää myös niin paljosta paitsi.
Toivotko hänelle kärsimystä vai kunniaa?
Kiitos vastauksista! Olen ehkä hieman epävarma, kun olen itse saanut vapaan kasvatuksen. En kuitenkaan halua samaa omalle lapselleni. Mieheni taas on traumatisoitunut oman lapsuutensa liian tiukasta kurista. Kai se kultainen keskitie...
Kyllä sen sitten huomaa miten lapsen kanssa kannattaa toimia. Meillä ensimmäiset kiellot tulivat eteen 8 kk iässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kieltäisin ensin hiljaa ja tiukasti mutta rauhallisesti ettei lapsi opi kovaäänisyyteen. Jos se ei tehoa ensin tiukemmin ja sitten kannetaan pois tilanteesta heti jos kielto ei tehoa. Temperamenttista pitää kanniskella enemmän kuin rauhallista.
Alue: Aihe vapaa
Oisko sulla aikaa lukea kirjoja. Kirjastossa on varmasti paljon kirjallisuutta liittyen varhaiskasvatukseen ja lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyen.