Ehkä se on uskottava että en ole kaivattua seuraa

Mä päätin samoin kun puolitoista vuotta yritin olla ystävä sellaiselle joka ei koskaan ottanut yhteyttä. Pyysin kylään niin vastaus oli "joo pitää joskus tulla". Ei oo näkyny. 

Aiheen vierestä ehkä osin, mutta minä olen menettänyt uskoni naisten väliseen aitoon hyvään kaveruuteen ja ystävyyteen. On se niin nähty, mitä se on. Silti uudessa harrastuksessani huomaan jälleen jopa kahden eri naisen ottavan minuun kontaktia siten, että se käytös antaa viitettä halusta tutustua minuun. Huomaan, että se on mahdotonta minun puoleltani nykyään, eli juttelen kyllä mukavia, ok, ei siinä mitään, muttei minulla ole pienintäkään aietta päästää näistä periaatteessa ihan mukavan oloisista ihmisistä kumpaistakaan millään tavoin oikeasti lähelle minua. Muurit eteen, täys valvonta päälle. Kevyt jutustelu onnistuu, mutta siihen jätän. Koska... se on niin nähty, ja enää ei tule tapahtumaan. Menepä ja annapa itsestäsi luottamuksella jotakin, olepa luottavainen, avoin ja anna itsellesi lupa lämpimästi pitää siitä naisihmisestä; ja kas, ennen pitkää osoittamallasi luottamuksella on pyyhitty ns. persettä.

mulla sama, laittoi vielä hymiön kera, et soittelee. Ei ole soitellut. Poistin facebook-kavereista muiden huonojen tai merkityksettömien kavereiden kera. Mitä niitä siellä roikottamaan, kun eivät ole oikeita kavereita eikä oikeassa elämässä näy eikä kuulu.

Tällä hetkellä tasa 0 ystävää mulla. Kiva. Onneksi itse tykkään omasta seurastani.