sana vain

Saataisko kerrankin paikalle puhumaan mies naisen näkökulmasta, kehumaan, osoittamaan syvää myötätuntoa äidille, sekä kohtuuttomaan tilanteeseen joutuneelle isälle? Missä olisi mies, joka nousisi sen paskan yläpuolelle kuinka tämä äiti oli huono, eikä syytä ketään mutta ottaa muut miehet mukaan näkemään miltä niin monesta hylätystä, joko emotionaalisesti tai konkreettisesti, äidistä ja naisesta tuntuu raahatessa velkakierteessä unettomia öitä viikot läpi isän pois ollessa. Näitä miehiä ymmärtäviä naisia ja äidin tuomareita riittää, mutta entä miehiä, jotka toimivat toisinpäin? Poikkeuksia. Empaattisia. Älykkäitä. Rakentavia. Sydämellisiä.