Isä hylkäsi minut nyt, aikuisena

Alkava Alzheimer?

Jos se ei olekaan sun isä?

[quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 20:19"]Alkava Alzheimer?
[/quote]

Oireilisiko se noin? En ole edes miettinyt asiaa. Hän on myös usein poissaoleva.

Unohda se

[quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 20:22"]Jos se ei olekaan sun isä?
[/quote]

On kyllä, meissä on paljon samaa

Kuin mun kirjoittama! Isäni juo paljon enkä ole halunnut sitä mennä lapsien kanssa lomilka katsomaan. Meillä kävi 6v sitten ja joi koko ajan aamusta iltaan. Vaatii mun ostamaan hänelle lentolippuja jne. On laittanut omasta mielestään ihan syystä välit poikki. Koskaan ei ole lapsenlapsiaan muistanut mitenkään, mutta häntä kyllä pitäisi juhlapyhinä muistaa. En ala riitelemään, olen antanut koko isän vain olla.

Itsekin olin lapsena isän tyttö. Nyt aikuisena poliittiset kantamme ja ylipäätään arvot ovat aika ääripäistä ja huomaan, että välit ovat viileät. Aina kotona käydessä sellainen olo että tekee kaiken väärin.

Mun isä ei juo, mutta on aina ollut epävakaa persoona ja määräsi meidän perheessä ehdottomasti sen kaapin paikan. Huusi usein, mutta osasi olla myös se rakastava isä. Olen aina hakenut hyäksyntää isältä kaikille asioille elämässäni, en edes tiedä miksi. Nykyään en saa kuin pahan mielen. Lapsenlapset ovat hänelle kyllä kaikki kaikessa, enkä halua heiltä vaaria viedä. En vaan enää jaksaisi tätä :/

[quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 20:19"]Alkava Alzheimer?
[/quote]
Voi alkuvaiheessa tosiaan ilmetä outona vihamielisyytenä, kettuiluna, aggressiivisuutena.

Aivokasvain tai alkava muisti sairaus.

Mä veikkaan myös alkavaa muistisairautta, voi alkaa ensin vihamielisenä käytöksenä ja vasta sitten alkaa unohtelu. Jos ennen olitte läheisiä ja nyt tilanne muuttunut, niin tämä voisi olla syynä. Lääkitys olisi hyvä saada ajoissa, hidastaa etenemistä.

Voi kamala, nyt vasta iski ahdistus :( eikä mitään tietoa, miten hänet saisi lääkäriin. Onko joku ollut vastaavassa tilanteessa?

[quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 20:48"]

Voi kamala, nyt vasta iski ahdistus :( eikä mitään tietoa, miten hänet saisi lääkäriin. Onko joku ollut vastaavassa tilanteessa?

[/quote] Älä vielä huolestu, ei välttämättä ole kyse mistään fyysisestä sairaudesta. Voihan hän olla masentunutkin, se on vanhemmalla väestöllä yllättävän yleistä. 

Tosiaan sekä alkava muistisairaus että masennus voi oireilla noin. Kannattaisi jotenkin saada isäsi lääkäriin. Olisikohan hänellä joku toinen, vaikkapa fyysinen oire, jonka varjolla hänet saisi lääkäriin? 

[quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 20:18"]

Onko muilla vastaavia kokemuksia? Olen aina ollut isäntyttö, meillä on ollut hyvät välit. Nyt viimeisen vuoden aikana isä on alkanut etääntymään, pyytää edelleen lapsia kylään ja lapset viihtyvätkin vaarin luona mainiosti, mutta jos mä menen kylään, saan kuulla pelkkää haukkumista. Kaikki valintani ovat vääriä, koko elämäni on väärää. Isällä on ennenkin ollut taipumusta vastaavaan, mutta ei koskaan näin pahasti. Monet kerrat olen lähtenyt sieltä itkien kotiin. Isä ei ota itse minkäänlaista yhteyttä, ellei kysele lapsenlapsia kylään, ei onnittele syntymäpäivänä eikä toivota hyviä jouluja ym. Olen ainut lapsi ja äiti on kuollut jo vuosia sitten, mulla ei siis ole ketään oman perheen lisäksi. Onneksi miehen perhe on mitä mahtavin ja anoppi onkin mun tukena kaikissa asioissa. En vaan ymmärrä isäni käytöstä, ja tämä asia vaivaa mieltäni :(

[/quote]Alzi etenee omaa vauhtia. Nyt on tuo vaihe päällä ja kohta isäsi on aivan sekaisin. Sinun pitää nyt vaan asennoitua tulevaan sekä muista holhousasia ettei kukan putsaa tilit tyhjäksi. 

Ja tylsäähän noissa sairauksissa on se, että niitä voi hoitaa tai ainakin hidastaa huomattavasti etenemistä mutta sairaat, erityisesti miehet, eivät halua selvittää ovatko sairaita vasta kun sairaus on jo TOSI paha.

Saattaa ajatella, että olisit ansainnut parempaa kuin nykyisen elämäsi/miehesi/urasi tms. ja se purkautuu sitten rasittavana käytttäytymisenä ja kriittisyytenä.

[quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 21:28"]Saattaa ajatella, että olisit ansainnut parempaa kuin nykyisen elämäsi/miehesi/urasi tms. ja se purkautuu sitten rasittavana käytttäytymisenä ja kriittisyytenä.
[/quote]

Tätä en itseasiassa tarinassani maininnut, mutta yksi asia jota olen pohtinut on se, että onko hän mustasukkainen miehestäni. Mies on nyt ollut työttömänä pari vuotta ja siis kotona aina meidän kanssa, ennen isä kävi kylässä kun mies oli töissä, nykyään ei enää. Ei ole koskaan vaikuttanut siltä ettei pitäisi miehestäni, koska miehessäni ei ole mitään vikaa, ei juo, ei polta, hyvä isä yms. Mutta voi olla, ettei ole miehestä johtuvaa, että kaikki on vaan sattumaa. Niinkuin olen sanonut, hän on koko ikäni ollut arvaamaton ja epävakaa.

[quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 21:50"]

[quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 21:28"]Saattaa ajatella, että olisit ansainnut parempaa kuin nykyisen elämäsi/miehesi/urasi tms. ja se purkautuu sitten rasittavana käytttäytymisenä ja kriittisyytenä. [/quote] Tätä en itseasiassa tarinassani maininnut, mutta yksi asia jota olen pohtinut on se, että onko hän mustasukkainen miehestäni. Mies on nyt ollut työttömänä pari vuotta ja siis kotona aina meidän kanssa, ennen isä kävi kylässä kun mies oli töissä, nykyään ei enää. Ei ole koskaan vaikuttanut siltä ettei pitäisi miehestäni, koska miehessäni ei ole mitään vikaa, ei juo, ei polta, hyvä isä yms. Mutta voi olla, ettei ole miehestä johtuvaa, että kaikki on vaan sattumaa. Niinkuin olen sanonut, hän on koko ikäni ollut arvaamaton ja epävakaa.

[/quote] 

Tuossa voi olla vastaus nro 2 alzin jälkeen.