puheterapeutin koulutus, sisäänpääsy
Hei.
Kuinkahan haastavaa on päästä koulutukseen? Ajatuksena oli Oulun yliopisto. pääseekö tämmönen tavallinen keskiverto oppija? :)
Kommentit (16)
[quote author="Vierailija" time="29.10.2014 klo 11:56"]Nimenomaa rahan takia en aio hakea, se olis niin mun alaa :) pelottaa vaa et onko mahiksia edes kun itsellä vain se perustutkinto ...
[/quote]
Ap
Koulutusohjelmiin otetaan kerralla aika vähän opiskelijoita, koska on niin paljon käytännön harjoittelua. On sinulla mahdollisuuksia, jos opiskelet pääsykoekirjat todella huolellisesti ja osaat soveltaa oppimaasi, pelkkä ulkoaluku ei riitä. Lisäksi haastatteluosiossa persoona painaa paljon.
Ei kannata sitten sanoa haluavansa erityisesti tehdä töitä lasten parissa, koska suurin painopiste on nykyään aikuisissa. Kannattaa myös vihjata olevansa kiinnostunut jatkotutkimuksesta, väitöskirjasta, alan opettamisesta, koska alan yliopisto-opettajista on pulaa.
Suorita perusopintojen kursseja logopediasta ja psykologiasta jo nyt avoimen puolella. Sekin katsotaan eduksi.
Tyttäreni olisi halunnut puheterapeutiksi, mutta ei sitten viitsinyt edes yrittää hakea, kun alkoi näyttää ihan mahdottomalta sisään pääseminen. No, ehkä sairaanhoitajaksi sitten...
[quote author="Vierailija" time="29.10.2014 klo 09:14"]
Tyttäreni olisi halunnut puheterapeutiksi, mutta ei sitten viitsinyt edes yrittää hakea, kun alkoi näyttää ihan mahdottomalta sisään pääseminen. No, ehkä sairaanhoitajaksi sitten...
[/quote]
Joo, sehän on takuuvarma keino olla pääsemättä yhtään mihinkään, ettei viitsi edes hakea. Jos etukäteen suorittaa esim avoimessa perusopinnot, täytyy olla aika avuton, ettei pääsisi pari kertaa yrittämällä sisälle.
Vielä hölmö kysymys, mutta pääseekö pt Oulun yliopistoon? Mulla opistotason ammatti, v. 2004 ja työkokemusta sieltä tähä nuorten parissa. Ainakin joihinkin yliopistoihin pääsee, tosin vaikuttaa pisteisiin. Ja kiitti avoimen vinkeistä!
Ap
Mitenhän olisi, ap, jos ottaisit yhteyden suoraan Oulun yliopistoon. Saat sieltä totuudenmukaisia vastauksia. Jäävät nuo kaikenkarvaiset rektaalit pois.
Semmoinen juttu teille puheterautit tai sellaiseksi opiskelevat: Itse olen käynyt lapseni kanssa puheterapiassa ja huomannut, että lasten kanssa pikkuisen viileämpi tyyppi toimii paremmin. Meillä oli ensin sellainen kuivakka, viileästi hymyilevä, kuitenkin perusystävällinen vanhempi nainen. Lapsi teki kaiken, mutta itsekin pidin naista jotenkin.... himpun nuivana. Sitten vaihtui nuoreen naiseen, joka oli maailman ihanin ihminen. Siis tosi empaattinen, hymyilevä jne. Olin aluksi ihan innoissani, mutta sitten huomasin, että lapsi alkoi liikaakin vapautua ja pelleili ajoittain harjoitusten sijasta. Aloin miettiä, että lasten kanssa kannattaa ehkä sittenkin olla pikkuisen varautunut. siinä rajoilla, että lapsi tykkää käydä ja on kannustava, mutta liiallinen ystävällisyys villiinnyttää lapset ja kuitenkin siellä pitää harjoitella tosissaan.:)
Koulutuksen pituuteen ja humanistisen opetuksen moninaisuuteen nähden pt:ksi tuskin ruvetaan palkan tähden, mutta onhan elämässä nyt sentään muitakin arvoja kuin pelkät tinat tiskissä! Siinä kyllä oppii puheen motoriikasta, fysiologiasta ja fonetiikasta sekä (kielikohtaisesta) fonologiasta - ja tietysti puheongelmista kaikkinensa - yhtä ja toista.
[quote author="Vierailija" time="29.10.2014 klo 10:51"]
Koulutuksen pituuteen ja humanistisen opetuksen moninaisuuteen nähden pt:ksi tuskin ruvetaan palkan tähden, mutta onhan elämässä nyt sentään muitakin arvoja kuin pelkät tinat tiskissä! Siinä kyllä oppii puheen motoriikasta, fysiologiasta ja fonetiikasta sekä (kielikohtaisesta) fonologiasta - ja tietysti puheongelmista kaikkinensa - yhtä ja toista.
[/quote]
Totta, mustakin tuo on kutsumushomma jossain määrin. Voihan siinä toimia yksityisenä, niin silloin tilanne voi olla finanssipoliittisesti paljon parempi..
Nimenomaa rahan takia en aio hakea, se olis niin mun alaa :) pelottaa vaa et onko mahiksia edes kun itsellä vain se perustutkinto ...