Onko villi lapsi huonon kasvatuksen tulos?

Sanoi lapsella olevan motorista levottomuutta, mikä kyllä selitti paljon asioita. Esim. " huonon" käytöksen perhejuhlissa kun pitäisi pysyä paikoillaan...

osa villeistä lapsista on kyllä myös puhtaasti vain rajattomia ja " vapaan" kasvatuksen tulosta.

Mikä nyt sitten on villi lapsi? Onko villi semmonen joka ei vaan pällistele vaan tykkää tekemisestä. Vai puhutaanko nyt tottelemattomasta?



Meillä on 2- vuotias poika joka on kova tekemään itse. On aina ollut kova tohisemaan. Harvemmin jää tuijottamaan jotain niinkuin moni ikäsensä tekee.

Monesti meillä poika saa jotain päähänsä ja sitten saa miettiä kuinka saisi lapsen totteleen ja tuleen pois vanhemmille tarkotetuista kiipeilytelineistä jne, jne..



Poika on tosi tarkka ja innostuu monesti tekemään pikkutarkkaa hommaa joten tarkkaavaisuushäiriöstä tuskin kärsii..



Itse olen taas koittanu rohkasta miehen kanssa poikaa ja poika on välillä uhkarohkean tuntuinen.



Sitten taas jos lapsi hakkaa kaapinovia niin saattaa olla kyseessä uhma tai hakea huomiota.

myöhemmin sen vasta huomaa. Touhukas lapsi ei ole mielestäni villi vaan esin. lapsi joka suhaa tekemisestä ja hommasta toiseen osaamatta keskittyä/pysähtyä asian ääreen hetkeä pidempää. Samoin tietyissä hyviä tapoja odotettavissa tilanteissa (esim. juhlat, kyläreissut) huutava ja riehuva lapsi on mielestäni villi.

Rauhallisten lasten äidit tuppaavat vain omahyväisesti ajattelemaan, että lapsen rauhallisuus on kasvatuksen tulosta...



Mutta oikeasti lapsi on AINA yhdistelmä geenien perimää ja ympäristön muokkausta.



TIETYSTI voi aina sanoa, että vilkkaan lapsen käytös on vain HAASTE vanhemmille, mutta oikeasti: ei kukaan vanhempi hyvälläkään kasvatuksella täysin voi lapsen perusluonnetta muuttaa.

Villi voi lapsi olla luonteeltaan mutta silti kiltti ja tottelevainen. Tottelemattomuus ja tästä aiheutuneet ongelmat, taas saattavat olla huonon kotikasvatuksen tuloksia.

Eli tietysti voi olla villi ja tottelevainen, mutta tässä taisi silti olla kyse enemmänkin yleisestä arviosta kuin siitä, mitä lapsi " objektiivisesti" on.

Meillä varmaan osittain :) ja osittain geeneistä.

Tuttavapiirissä on paljon villejä lapsia tai eläväisiä, miten vaan haluaa sanoa. Osaavat myös rauhoittua ja uskovat pääsääntöisesti kieltoja. Mutta, on myös pari lasta jotka ovat villejä ja aivan mahdottomia. Suuri syy tähän on omat vanhemmat, jotka eivät kiellä riittävästi ja antavat lapsille väittelytilanteessa periksi. Tulee mieleen vaan että, mitä sitten kun nämä lapset ovat vanhempia? Jos nyt jo nelivuotias määrää, huutaa ja on pomo, niin miten sitten kun ikää on neljätoista?