NYT TEIDÄN ON PAKKO VASTATA!!!

Aivan tuli sellainen naiseus kunniaan olo, kun luki tuota kirjoitusta:)

ollut, mutta lasten saanti muutti tilannetta ja vain kotona ollessa niitä vaihtoehtoja omalle maailman valloitukselle ei näytä paljoa olevan.

Kirjoitustasi oli ilo lukea. Hyvä me!:)

Mun on ihan pakko sanoa eräästä asiasta, joka on usein tullut tällä palstalla vieraillessa mieleen. Olen miettinyt, että minkälaista nais- ja mieskuvaa välitetään perheissä, joissa nainen on kotona ja vastaa lasten- ja kodinhoidosta ja mies puolestaan ansiotyössä. Näissä perheissä uusinnetaan sitä perinteistä sukupuolijärjestystä, jossa mies tuo leivän pöytään ja nainen on sitten kodinhengettärenä. Vaikka tällaiset ratkaisut ovat usein lyhytaikaisia, ne tarjoavat lapsille kuitenkin tietynlaisia malleja...



Oi kun kaikkien isien olisi pakko olla lastensa kanssa jonkin aikaa kotona, siis muutenkin kuin äitiysloman kanssa päällekkäisellä isyyslomalla...

inhottaa sellaiset ihmiset, joiden mielesta pojat on jotenkin parempia kuin tytot. Itsellani on poika ja tytar ja kylla kumpaakin ihan yhta paljon arvostetaan omana itsenaan sukupuolesta riippumatta

Vakavasti puhuen, millä tahansa mittarilla mitaten pojat sitä tukea tarvitsevat nykyisin. Kulttuuri on niin naisistunut, puhetavoiltaan ja käyttäytymismalleiltaan, ettei pojille/miehille oikein ole enää järkevää paikkaa.

Mielestäni nämä asiat kertovat, ettei naisten asema todellakaan ole miesten kanssa samalla tasolla. Eli woman poweria todellakin tarvitaan!



Oikeassa olet siinä, että tietyt elämänalueet ovat naisistuneet. Esimerkiksi koulujen ja päiväkotien naisvaltaisuus ei ole hyvä asia (mutta nämähän liittyvät, paitsi perinteisiin sukupuolikäsityksiin, myös noihin työelämän epäkohtiin).

Vahva naisen alku on täällä kasvamassa. Olen itse ollut aina aivan tasavertainen miesten kanssa, minulla on hyvä itsetunto ja pärjään omillani. Tulen toimeen myös mieheni kanssa.....

Olen todella tyytyväinen, että minulle jäi yksin kasvatettavaksi todella suloinen, mutta jo nyt erittäin voimakastahtoinen tyttö. Jotenkin tuntuu siltä, että minulla on tytölle enemmän annettavaa naisena... kun poika kaipaisi ehkä enemmän sitä miehenmallia päivittäiseen elämään.

Poikani ovat valitettavasti tulleet minuun, he ovat pienikokoisia ja herkkiä, juuri sitä, mitä poika/mies ei saa nykymaailmassa olla. (eikä kai pian nainenkaan) Toivottavasti heille kuitenkin kehittyisi niin rautainen itsetunto, etteivät ihan talloutuisi isokokoisempien, rajumpien ja kovaäänisempien poikien ja tyttöjen jalkoihin.

Eilen kun luin sen, mulla tuli aivan mieletön fiilis, sellainen pystyn mihin vaan ja olen vahva. Jotenkin tuo olo tuli mukana sitten sänkyynkin ja tällä kertaa minä otin miehen ja mies vikisi. Mukavaa vaihtelua, mieskin oli aivan ihmeissään. Näköjään näistä av:n jutuista on joskus jotain hyötyäkin:)

He ovat vahvempia ehdottomasti. Olen kauhuissani, kun ainoa lapseni, poika, kasvaa. Jo ensimmäist sydänsurut raastavat mieltäni, pojat ja miehet ovat niin onnettomia niissä asioissa.... :(

nämä kasvavat naiset tarvitsevat. Videoita, jotka osoittavat nämä perinteiset kauneuden ihanteet typeriksi. Minusta se video on loistava ja uskon että se ainakin muutaman pissiksen saattaa herättääkin.

Onneksi sain molempia, mutta edelleen säälin pojattomia miehiä!

Jos kirjoitan nyt vain omasta näkökulmasta, niin tilanne on ristiriitainen. Minäkin haluaisin olla juuri ap:n kirjoituksen kaltainen, pidän asennetta ihan 100%:sesti oikeana.



Mutta yksin on vaikea olla järjestelmää vastassa. Vaikka kuinka olisin vahva, olen heikoilla siinä epäreilussa tilanteessa, että työhaastattelussa kysytään, että aionko hankkiutua raskaaksi heti paikan saatuani ja jos vastaan kieltävästi, annetaan ymmärtää, että he kyllä tietävät, että valehtelen.



Perheissä, joissa mies käy töissä ja nainen on kotona hoitamassa joko pelkkää kotia tai lapsia, varmastikin uusinnetaan vanhoja perinteisiä toimintamalleja, mutta ei kuitenkaan aina pelkästä halusta pitää perinnettä yllä. Ainakin minun tapauksessani mies on vakituisessa työpaikassa, jossa on ollut jo monta vuotta, palkka on vuosien varrella noussut aloituspalkasta, eikä siitä ole niin helppoa tai edes järkevää lähteä vaan tasapuolisuuden vuoksi. Tuskinpa saisin itse töitä yhtään sen helpommalla, vaikka mieskin olisi työtön.



Ap:n kirjoitus oli siis mielestäni täyttä asiaa ja toivottavasti tämän kaltaisesti ajattelevat naiset vielä rintamana jyräävät sovinistisen rajaavan ajattelutavan. Toivon myös että teitä rohkeita riittäisi myös Etelä-Suomen ulkopuolelle, jossa vanhat roolijaot istuvat melko tiukasti sekä työnantajan että monen työntekijän päässä.

ja hän kyllä ansaitsisi vahvan roolimallin minusta. toivotaan että minusta joskus on siihen.