Masentuneet!! Onko teilläkin samanlainen fiilis kuin mulla?
Liittyy säätilaan. Mä en tykkää ollenkaan että aurinko paistaa, saisi olla vaikka koko vuoden pimeää ja pilvistä, eikä haittaa vaikka sataisi kaatamalla 24/7. Kevät ja kesä on aina niin ahdistavaa aikaa, sitten kun viimein elokuussa alkaa illat hämärtämään niin huokaisee helpotuksesta että vihdoin tulee pimeää.
Miten muut masentuneet kokee tämän, kumpi on parempi: pimeä vai valoisa?
Kommentit (3)
Minä hyväksyn molemmat. En pelkää pimeää, päinvastoin tunnen oloni melkeinpä turvallisemmaksi pimeässä. Nyt syksyn tultua ja ilmojen sopivasti viilennyttyä olen jaksanut lähteä edes vähän ulos ja liikkeelle, käynkin lähes joka ilta hautausmaalla viemässä kynttilän vanhempieni haudalle ikäänkuin se olisi tärkeäkin tehtävä.
Terveenä rakastan kesää, vaikeasti masentuneena vihaan sitä. Johtuu siitä, että kesällä ihmiset liikkuvat kaupungilla, uivat, tekevät kaikkea kivaa, jolloin se oma masennus ja sisällä möllöttäminen vain korostuu, tuntee että itsekin pitäisi pystyä noihin asioihin. Syksyllä ja talvella kaikki ovat sisällä, ei tunne itseään niin friikiksi ja ulkopuoliseksi kaikesta. Keväästä en ole pitänyt edes terveenä.
Pimeä, mutten osaa sanoa liittyykö se masennukseen vai onko se vain henkilökohtainen mieltymys.