US: Juokseminén ja liikunta tehokkainta hoitoa masennukselle

Joo, ihan varmaan on parasta hoitoa, koska pitää olla tarpeeksi irti masennuksestaan lähteäkseen juoksemaan. Kävely vielä menee jotenkin masentuneeltakin.

Itse en ole masentunut, mutta suren edelleen pari kuukautta sitten kuollutta läheistäni. Tänä kesänä en ole pystynyt juoksemaan. Se olisi liian iso ristiriita mielelle ja keholle. Ens kesänä sitten taas...

Laastari ja viskipaukku tehokkainta hoitoa kaikkiin jalkavammoihin!

[quote author="Vierailija" time="06.08.2014 klo 10:56"]

Joo, ihan varmaan on parasta hoitoa, koska pitää olla tarpeeksi irti masennuksestaan lähteäkseen juoksemaan. Kävely vielä menee jotenkin masentuneeltakin.

Itse en ole masentunut, mutta suren edelleen pari kuukautta sitten kuollutta läheistäni. Tänä kesänä en ole pystynyt juoksemaan. Se olisi liian iso ristiriita mielelle ja keholle. Ens kesänä sitten taas...

[/quote]

Kyllä juoksemisesta pitää voida nauttia, ei voi väkipakolla rynkyttää menemään. Siksi pahoilla mielin ei voi.

[quote author="Vierailija" time="06.08.2014 klo 10:56"]

Joo, ihan varmaan on parasta hoitoa, koska pitää olla tarpeeksi irti masennuksestaan lähteäkseen juoksemaan. 

[/quote]

Juuri näin. Kun on siellä pohjalla, ei taatusti pysty juoksemaan säännöllsiesti. Ei vaikka olisi mikä personal trainer. 

Sen sijaan sitten kun alkaa olla jo nousussa ylös masennuksesta, tulee enemmän energiaa ja ihminen alkaa haluta aktivoitua. Siinä vaiheessa usien alkaa myös liikuntaharrastukset jotka on masennuksen takia jäänyt pois. Ja ne toki antavat lisää energiaa kun kunto paranee. Mutta liikunta on enemmän seurausta paranemisesta kuin paraneminen liikunnan ansiota. 

Mutta jos tutkitaan vain miten liikunnan määrä ja masennuksesta paraneminen korreloi, ihan taatusti näyttää että korreloivat vahvasti, vaikka syy-seuraussuhde olisikin toisin päin kuin tämä aloitus vihjaa.

Ei se juokseminen sitä masennusta eikä pahoilla mielen oloa poista. Se vain siirtää sitä muutamalla päivällä kun kovan lenkin jälkeen keho käy ylikierroksilla ja tuottaa erilaisia aineita jotka muuttavat mielialaa. Sitten on taasen lähdettävä lenkille ja niin siitä tulee riippuvaiseksi. Sen masentuneena möllötyksen vain korvaa juoksemisella. Itse ongelma on ja pysyy.

 Todellinen ratkaisu siihen löytyy vain kemiallisesta lääkityksestä. Niin eivät huolet paina eikä pollaa ahdista mitkään asiat ja niiden voi antaa olla aivan miten päin vain. Ilman  niitä voi kuvitella että omat asiat ovat jollain tavalla huonosti.

Jokin rikas kunta (Kauniainen, Eurajoki?) voisi kokeilla personal trainerin palveluita masentuneille. Olisi mielenkiintoista nähdä tulokset ja myös hintalappu vrt. pelkät lääkkeet tai esim. vertailu työkyvyn palautumiseen toisen kunnan kanssa. Ja miksei sairaalloisen lihavillekin ja vaikka kenelle.. Ruumis ja sielu on kyllä vahvasti yhteydessä. Suruprosessi on eri juttu kuin masennus

Ei ole muuta todellista apua kuin kemiallinen todellisuus. Se muuttaa näkemystä elämästä niin voimakkaasti ettei siihen mikään muu asia pysty. Se auttaa myös muuhun kuin varsinaiseen masennukseen. Jos joutuu kiusatuksia, niin kemiallinen todellisuus voi muuttaa sen siten että kiusaaminen enää tuntuu  yhtään miltään, on jopa hauskaa. Kaikki muu yritys lääkitä, on vain harhaa.