Kauanko meni ennen kun muutitte yhteen?

Hieman kumma perustelu miehellä työmatkoihisi liittyen... Saathan noiden kävelyiden tai pyöräilyiden aikana päivittäistä arkiliikuntaa. Tietysti jos itseäsikin matkat harmittaa, niin sitten tietysi ok, että hän on kuljettamassa. 

Mitä itse haluat? Haluatko yhteenmuuttoa vai onko se enemmän miehesi toive?

Tämmöinen kokemus itsellä: oltiin seurusteltu noin 1,5 vuotta ennen yhteenmuuttamista. Mies halusi yhteenmuuttoa enemmän. Asuttiin seurusteluaikaan eri paikkakunnilla, mutta olin kuitenkin hakenut töitä miehen asuinpaikkakunnalta. Töitä saatuani ajattelin ensin muuttaa yksin asumaan, mutta mies perusteli suunnilleen samoin, että yhteinen asunto olisi suhteessa halvempi. Hän jopa olisi halunnut, että ostaisimme yhteisen.

Yhdessäasuessamme monet jutut meni sitten kuin hän halusi. Esimerkiksi tehtiin jokunen isompi hankinta puoliksi, vaikka tarkemmin ajatellen hankinta meni enemmän hänen mielen mukaan. Rahoittajaksi hän taisi minua tarvita... Opiskelin tuolloin työnohella ja se häntä kaihersi, etten ollut hänen mielestään riittävän paljon kotona. 

Ikävä kyllä meillä avoliitto kesti vain reilun vuoden. Jäin muutamaksi kuukaudeksi yksin kyseiseen vuokra-asuntoon ja puolisen vuotta eron jälkeen sitten ostinkin oman asunnon. Tietysti eron syynä oli myös se, ettei vain oltu toisillemme sopivat. Jälkikäteen kyllä ajattelin, että minun olisi kannattanut tuolloin suoraan ostaa oma. (Oltiin yhteenmuuton aikaan 24- ja 29-vuotiaita.)

Terve vaan sulle ja kiva kun vastasit.

Koitin pitää viestini lyhyenä, siksi tuo autohomman pointti voi kuulostaa vähän mustavalkoiselta. :D Tietysti nautin kävelystä ja pyöräilystä. Matkaa on noin 2,5km laitakaupungin läpi yhteen suuntaan.
Mutta tämä autoiluasia on toki vain sivuseikka.

Ainakin toistaiseksi haluan jatkaa yksin asumista. En vain itseni ja oman mukavuusalueeni vuoksi, mutta erityisesti miestäni ajatellen. Pelkään, että muuttuisin joksikin hirviöksi pikkuhiljaa, kun "altistuisin" hänen läsnäololleen kokoajan. Oman rauhani tarvetta on vaikea selittää, vaikkei mieskään mikään kaikista menevin tyyppi ole.

Tuo raha on meillekin (tai no ehkä vain minulle) huolenaihe. Vuosituloni ovat jonkin verran isommat kuin miehellä, joka tekee rakennusalalla pätkätöitä ja on välillä pitkiäkin aikoja tekemättä mitään kun taas itse olen vakituisissa töissä. Raha-asiat on oikeastaan yksi harvoja mistä viitsin hänelle napista. Mies poikkeuksetta tuhlaa palkkansa nopeasti edes harkitse säästämistä. Sitten hän valittaa viikonkin ennen uutta tilipäivää kun ei ole rahaa. Suhteemme alussa en viitsinyt tästä valittaa, kun en kokenut että tarvitsisi aikuista ihmistä alkaa neuvomaan, mutta nykyään saatan vihjata silloin tällöin että ottaisi hieman vastuuta raha-asioistaan..
Pitäisi ehkä silti uskaltaa vähän ärhäkämmin sanoa, että miksiköhän en halua yhdistää talouksia, mutta kun rakastan sitä ihmistä niin paljon ja sokerikuorrutan asiani hänelle turhan herkästi.

Olen myös säästäväinen persoona. Vaikken pelkää ostaa jotain mitä haluan, pyrin silti laittamaan talteen joka palkastani sillä tulevaisuudessa siintää haave omakotitaloasumisesta lainoineen ja muine 'herkkuineen'.
Lapset eivät kuulu (lähi)tulevaisuuden suunnitelmiin meillä kummallakaan.

Se ei välttämättä siltä kuulosta viestistäni, mutta rakastan miestä tosissani ja olen hänelle omistautunut. Hän on paras ystäväni ja kumppanini, ja olemme tunteneet jo siitä asti kun olin 15. Mielenkiinnonkohteemme ovat samat, ja meillä on aina hauskaa mitä teemmekin. Molemmat vähän tällaisia "outoja lintuja". 
Tavallaan ehkä pelkään, että muuttuisin liikaa miehen silmissä kun vakiintuisimme asumaan yhdessä.
En tahdo olla valittaja, mutta miehen tapa hoitaa raha-asioita käy hermoilleni.

t. avautuja-AP

2 viikkoa. Ja edelleen ollaan yhdessä, oltu 16 vuotta :)

Taisi mennä n. kk kun muutettiin yhteen, parin kuukauden päästä vuokrattiin isompi asunto. Siitä pari vuotta niin ostettiin oma.

Meillä 10 kk. Oli aivan turha maksaa kahdesta suht kalliista vuokrakämpästä, kun oltiin kuitenkin kaikki aika yhdessä.

4kk ja siitä 2kk ni oltiin naimisissa:D Ihana mun mies iiih!!!

Molemmat miehet elämässäni, niin liian nopeesti yhteenmuuttoa. Viimeinen avomies muutti vaivihkaa luokseni. Ei edes kunnolla kysynyt, ja sitten vaan valitti kun kämppäni oli liian pieni. Puoli vuotta myöhemmin vuokrattiin isompi yhdessä. Hän ei kertaakaan maksanut omaa osuuttaan vuokrasta, vaan valitti ettei haluaisi asua minun kanssani. Yhdessä asuttiin siinä sitten 7 kuukautta kunnes hän yhtenä päivänä lähti. Jäin asumaan siinä kämppässä, etsien pienempää. En löytänyt vuokrakämppää joka olisi ollut mieleinen, niin ostin sitten oman. Asunnon ostoa en kadu, mutta sen miehen päästäminen elämääni kadun. Eli jos et halua, älä sitä tee. 

Kauhean nopeasti monet muuttanut yhteen.

Mulla meni 2 vuotta että yhteen muutettiin, asuttiin 5 vuotta yhdessä ja erottiin.

Kuukausi

3kk. Oltiin sitä ennen kaukosuhteessa. Miehen piti kyllä hommata oma asunto, kun sai täältä töitä, mutta se kuukauden "väliaikainen" asuminen täällä sujui niin hyvin, että siitä tuli pysyvää. Itsekin kaipaan tilaa ja yksinäisyyttä, mutta tässä suhteessa ei ole sitä ongelmaa ollenkaan.

4 kuukautta seurusteltiin ennenkuin muutettiin yhteen. Siitä pari kuukautta niin olin raskaana.

[quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 21:26"]

Kauhean nopeasti monet muuttanut yhteen.

Mulla meni 2 vuotta että yhteen muutettiin, asuttiin 5 vuotta yhdessä ja erottiin.

[/quote]

Eli eipä se odottelukaan näytä siis auttavan jos ero tullakseen.

Kaikki tyylillään ja tavallaan :) Jotkut suhteet kestää ja jotkut ei. En usko, että pikaisilla yhteenmuuttamisilla, muilla kiirehtimisillä tai vastapainona jarrutteluilla on näiden asioiden kanssa mitään tekemistä.

1,5 vuotta. Muutin miehen takia keskelle peltoa asumaan, ennen asuin helsingissä. :) nyt 5 vuotta yhdessä.

2v ja 10kk seurusteltiin ennen kuin muutettiin yhteen? 10v seurustelun jälkeen naimisiin. Miksi kiirehtiä?

Puoli vuotta, asuntohakemus tosin laitettiin jo 2kk jälkeen. Ei muuten oltaisi oltu noin nopeita, mutta köyhänä opiskelijana rahansäästö painoi paljon. Nyt ollaan oltu 7 vuotta yhdessä.

1.5 v seurusteltiin ja viihdyttiin paljon toistemme kämpillä ennen yhteenmuuttoa. Vuokrakulut ei saa olla yhteenmuuton motiivi, ja raha-asiat kannattaa olla suhteellisen samoilla linjoilla, muuten tulee säätöä ja epäsuhtaa...

Kertomasi mukaan teillä on erilaiset rahankäyttötavat, joten otathan raha-asiat puheeksi ennen yhteenmuuttoa. Sovithan mm. kulujen jakamisen puoliksi, mikäli yhteen päädytte. Muutenkin kuuntele itseäsi. Toisaalta jos yhteenmuutto tuntuu sinusta hyvältä, niin suosittelen. 

-2- 

11 kk ensitapaamisesta muutin virallisesti mieheni luokse, vaikka siellä jo parin kuukauden tapailun jälkeen käytännössä asuinkin. Olin muuton aikaan 19 v.