Mä olen sitten raskaana...
Ihan epätodellinen olo, eilen testissä kaksi viivaa. Onnellinen asia tietysti, mutta hirvittää aika lailla.
Ei olla enää mitään nuoria, himpun alle 40 kuitenkin. Esikoinen aloitti tänään yläasteen, nuorempi kuudennen luokan. Vuosikymmen toivottu kolmatta, tyydyimme jo ajatukseen, että meidän perhe on nyt tässä. Nyt eilen positiivinen testi.
Ajatukset ihan sekaisin, mites tämä nyt näin menikään...
Onko teillä kokemusta tällaisesta lasten ikäerosta? Ja siitä, miltä tuntuu aloittaa kaikki alusta? Kaikki näkemykset ja ajatukset on erittäin tervetulleita...
Kommentit (6)
Kaikki on tallella, kypsemmässä muodossa vaan, et enää stressakaan, kuin ennen. Kaivat tietotaidot vaan esiin, ja nautit, tämähän on varmaankin se viimeinen?
Ei ole kokemusta kuin lapsen näkökulmasta, veli 12 vuotta vanhempi. Vanhemmat olivat sen ajan (70-luvun) mittapuussa "vanhoja" (35 ja 45). Olin toivottu, odotettu, rakastettu, vietin oikein mukavan lapsuuden. Veljellekin rakas vaikka pitkä ikäero olikin, aikuisina olemme tulleet vielä läheisemmiksi. Onnea odotukseen ja uuteen alkuun :)
Olen itse 21v, vanhempi pikkusisko on 16v, ja meillä on myös nelivuotias pikkusisko. Vaikka suhde pikkusiskoihini onkin ihan erilainen, nuoremmastakin on kyllä tullut läheinen ja toivon asian jatkuvan näin :) toki suhteesta ei ikinä tule samanlaista kuin minulla ja vanhemmalla pikkusiskollani, mutta ei sellaisen takia kannata jättää iltatähteä hankkimatta!
Noin vanha, eikä ehkäisystä ole kuullutkaan?
Onnea! :) kyllä se siitä!