Lue keskustelun säännöt.
Olen 24-vuotias lellipentu, voisitko kysyä minulta jotain?
26.06.2014 |
Kysy ja kyseenalaista mua! Olen yrittänyt sata kertaa kieltäytyä vanhempien avusta ja alkaa elää omaa elämää, mutta on aivan liian helppoa heittäytyä tuohon. Siis varsinkin kun tilille laitetaan rahaa pyytämättä ja soitellaan, onko tarvetta johonkin.
Olen käynyt kolme kertaa psykiatrilla ja viimeisimmällä kerralla hän sanoi, että kannattaisi irrottautua vähän. Joo mutta miten? Tykkään kamalasti mun vanhemmista, mutten tiedä miten onnistuis mun lellimisen lopettaminen ja samaan aikaan välien ylläpito... Siis en tiedä selviänkö itsekään kun olen tottunut näin rennon letkeeseen elämään, syön ravintoloissa, shoppailen vaatteita, laukkuja ja kenkiä, rahaa on niin paljon ku tarvii.
Tavallaan haluisin olla perus nuudelia syövä opiskelija, mutta en tiedä kuinka osaan sopeutua? :/ Ei mulla olis varaa edes ylläpitää Mazdaani, koska vakuutukset ja bensa niin hirveän kallista. Mitäs ihmettä nyt teen?
Kommentit (7)
[quote author="Vierailija" time="26.06.2014 klo 19:52"]
Hellitäänkö toisiamme?
-Mies 29v-
[/quote]
No ei! Sä olet vissiin se sovinismiin taipuvainen tyyppi. :/
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.06.2014 klo 19:53"]
[quote author="Vierailija" time="26.06.2014 klo 19:52"]
Hellitäänkö toisiamme?
-Mies 29v-
[/quote]
No ei! Sä olet vissiin se sovinismiin taipuvainen tyyppi. :/
AP
[/quote]Tuo on liian yksinkertainen näkemys.
-Mies 29v-
Elä sitä elämää. jonka tunnet. Mun kaverilla yliopistolla oli oma bemari ja sille parkkipaikka Makkaratalossa. Kun muut menttiin opintomatkalle toiselle puolen eurooppaan junalla Interrail lipuin, niin hän lensi. Ja ongelma oli , että oli ostanut liian kalliin maton tuliaiseksi, ja siitä piti maksaa tulli. Hän siis käytti enemmän mattoon, kun kun koko 3 viikon mataka maksoi mulle. Mutta oli/ on oikein kiva tyttö, ei se varakkuus haittaa. Monesti oli siitä bemarista suuri apu muillekin. Ei piilotellut sitä, mutta ei myöskään arvostellut tai suhtautunut köyhiin oudosti. Ei raha tee ihmisestä parempaa eikä pahempaa.
Nauti elämästä! Niin ainakin itse tekisin. :) Miksi pitää kituuttaa, jos vanhemmat haluaa auttaa? Kyllähän sinäkin vielä ehdit työelämään ja pääset itse tienaamaan.
[quote author="Vierailija" time="26.06.2014 klo 19:57"]
Elä sitä elämää. jonka tunnet. Mun kaverilla yliopistolla oli oma bemari ja sille parkkipaikka Makkaratalossa. Kun muut menttiin opintomatkalle toiselle puolen eurooppaan junalla Interrail lipuin, niin hän lensi. Ja ongelma oli , että oli ostanut liian kalliin maton tuliaiseksi, ja siitä piti maksaa tulli. Hän siis käytti enemmän mattoon, kun kun koko 3 viikon mataka maksoi mulle. Mutta oli/ on oikein kiva tyttö, ei se varakkuus haittaa. Monesti oli siitä bemarista suuri apu muillekin. Ei piilotellut sitä, mutta ei myöskään arvostellut tai suhtautunut köyhiin oudosti. Ei raha tee ihmisestä parempaa eikä pahempaa.
[/quote]
Kiva kiitos tästä kommentista. Koska minusta tuntuu aina välillä, että selän takana sitten jauhetaan. On niin selkeää tämä: työpaikka omasta perheestä, auto samoin, rahaa on aivan hitokseen kun avustusten lisäksi työskentelen myös. Vähän huomaa silmien pyörittelyä joskus, minä en sais mistään oikein sanoa mitään. :/
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suurin osa av-mammoistahan ei tuollaista elämäntapaa hyväksy, mutta minä en näe siinä ongelmaa, kunhan et nosta itsellesi tukia. Sinä ja kaltaisesi voitte käyttää palveluja ja samalla työllistää muita. Jos suurin osa eläisi kuten minä, ei Suomessa tarvittaisi yhtään kahvilaa, ravintolaa, kampaajaa, kosmetologia, pyöräkauppaa (tai -korjaajaa), autokauppaa, eikä yhtä sun toista muutakaan yrittäjää.
Hellitäänkö toisiamme?
-Mies 29v-