Lue keskustelun säännöt.
älkää muuttako maalle. (näin kävi minulle)
04.04.2014 |
Muutimme kaupunkiin kun olin 3v ja takaisin pikkukylään kun olin 6v. Kaupungissa mulla oli kaikki hyvin. Oli kavereita ja ELÄMÄ. Mua alkaa itkettämään kun ajattelenkin koulua mihin piti mennä, elämäni parhaita kavereita ja sitä koko aluetta. Kaikkia ihmisiä. Kaikki on niin elävänä mielessä. Olin tietenkin iloinen kun pääsin muuttamaan pikkukylään. Kaikki ei mennytkään niin hyvin kuin ajattelin. Mun koko elämä on sen jälkeen ollu jonkinlaista sotaa mielenterveyden kanssa. Olen yrittänyt saada kavereita mutta kaikki menee pieleen. Ensimmäiset kaverit lähti pois kun ne oli poikia (oon tyttö). Seuraavat eivät edes ikinä muka olleetkaan kavereitani. Sen jälkeen kaikki on hämärästi vaan kadonneet. Tuntuu että enhän mä edes uskalla olla kenenkään kanssa. Toinen ongelma on liikunta. Mä en oo saanut ikinä harrastaa sitä mitä mä oon halunnut ja nyt mä oon tällanen oikeesti ylipainoinen ja lihaskuntotestit 6.5. Olen nyt 14.
Kommentit (17)
[quote author="Vierailija" time="04.04.2014 klo 15:30"]Voi kyynel.
[/quote]
Sä oot just niitä. Vienpä lapseni pilaamaan elämänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä elämää 3-6-vuotiaalla on kaupungissa :D
Eikös se ole ihan sama missä se keinu ja liukumäki on?
Sulla on mielenterveysongelmia. Ei tuo johdu maalla asumisesta.
[quote author="Vierailija" time="04.04.2014 klo 15:33"]Mitä elämää 3-6-vuotiaalla on kaupungissa :D
Eikös se ole ihan sama missä se keinu ja liukumäki on?
[/quote]
Tulevaisuus. Mulla oli aika myönteinen käsitys siitä. Eikä täällä maalla asu muita lapsia ja kavereita.
[quote author="Vierailija" time="04.04.2014 klo 15:35"]Sulla on mielenterveysongelmia. Ei tuo johdu maalla asumisesta.
[/quote]
Kyllä johtuu. Täällä oot joko suosittu tai istut vessassa ja viiltelet itteäs. Keskitietä ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaksa vielä muutama vuosi, ja muuta sitten kaupunkiin.
[quote author="Vierailija" time="04.04.2014 klo 15:35"]
Sulla on mielenterveysongelmia. Ei tuo johdu maalla asumisesta.
[/quote]
Sä olet mielenterveysongelmainen joka vammansa johdosta kokee kuuluvansa maaseudulle muiden vammaisten joukkoon. AP on tavallinen ihminen joka on joutunut kärsimään vanhempiensa kehnosta valinnasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hahaha oikeesti??? :D päivän paras?
No kyllä sillä vanhempien muuttamisella on vaikutusta lapseenkin. Itse asun täällä isommassa kaupungissa juurkin lapseni takia, hänellä on täällä suurempi mahdollisuus löytää oman tyylinen kaveriporukka jos ei pääse tuohon pihaporukkaan kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.04.2014 klo 15:45"]No kyllä sillä vanhempien muuttamisella on vaikutusta lapseenkin. Itse asun täällä isommassa kaupungissa juurkin lapseni takia, hänellä on täällä suurempi mahdollisuus löytää oman tyylinen kaveriporukka jos ei pääse tuohon pihaporukkaan kiinni.
[/quote]
Mä oon vielä lisäksi aika erikoinen tyyppi. Yleensä en edes enää ole yrittänyt. Parempi olla vaan yksin.
3-6-vuotiaan käsitys tulevaisuudesta? Ihan tottako? Eiköhän tulevaisuus ollut sitä, että oli ruokaa, lämmintä ja puhdasta päällepantavaa ja keinut pihalla.
Ölö takerru menneisyyteen, vaan tule jo tähän päivään. Mennyttä et saa takaisin. voisin sanoa tämän vieläkin rumemmin, mutta olkoot. Lapsihan sinä vielä olet. ellei sitten ole provo Porvoosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä tuo totta on, mitä ap kirjoittaa. Itsellä samantapainen käsitys, että pienemmillä paikkakunnilla ja maalla on vaikeampaa olla erilainen. Kaupungissa erilainenkin löytää helpommin siitä isosta massasta hengenheimolaisiaan, ja joka tapauksessa on helpompi olla erilainen.
Mutta ap, älä lannistu, koita jaksaa, vähän vielä! Tutkaile mahdollisuutta lähteä opiskelemaan isompaan kaupunkiin peruskoulun jälkeen. Joko ammattikouluun tai lukioon. Mutta nyt jaksa käydä koulua hyvin, jotta sitten saat sen opiskelupaikan! Ja ole luotettava ja käyttäydy hyvin, niin vanhemmat päästävät sinut asumaan opiskelupaikkakunnalle.
Maalle muutto on kyllä syvältä. Miun porukat päätti ihan ykskaks muuttaa yli sadan tuhannen asukkaan kaupungista pieneen tuppukylään ja elämä täällä on.. no vähän tälläistä. 20km lähimpään kauppaan, melkein 30km kirjastoon ja vähän "isompi" kaupunki on sit 40km päästä. Tarviiko edes sanoa, et porukat on aina töissä ja ainoo kulkuväline on pyörä? Lähimmälle bussipysäkille vajaa 14km ja bussit kulkee tyyliin 2krt/pv..
Muutettiin tänne kaksi vuotta sitten, ja vieläkin tunnen olevani ulkopuolinen. Kaverit, sukulaiset ja koko miun siihenastinen elämä jäi kaupunkiin.. koitan pärjätä vielä kaksi vuotta, jonka jälkeen muutan takaisin kaupunkiin tänne palaamatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oon asunut koko ikäni helsingissä ja voin kertoaettä ei oleainuttakaan kaveria.
Siihen tottuu kun tulet tähän ikään. Olen nyt 25.
Erilainen on erilainen niin maalla kuin kaupungissakin. Itse en koe olevani kovin erilainen ja silti ei ollut kuin se yksi kaveri, joka muutti pois ja jäin yksin. Syytän siis hänen vanhempiaan elämäni pilaamisesta... Yksinkin kyllä selviää kun ei siihen käperry
Voi kyynel.