Lue keskustelun säännöt.
Miten uskaltaisin muuttaa ulkomaille?
27.04.2014 |
Talvi ja kylmyys masentaa niin paljon. Olen taas piristynyt, kun sää on lämmennyt ja ulkona voi jopa olla t-paidassa. Tuntuu, etten jaksa enää yhtään syksyä, talvea tai kevättä. Vaikka muuten Suomesta tykkäänkin, olen haaveillut muutosta ulkomaille. Jonnekin, missä olisi aina suht lämmintä ja aurinkoista. Ongelmani on, että olen kauhean ujo ja muutenkin vähän epäsosiaalinen. Pelkään, että olisin masentunut myös ulkomailla, koska olisin aivan yksin uudessa kulttuurissa ja joutuisin kommunikoimaan uudella kielellä. Mutta haluaisin vaan kerätä rohkeutta kasvaa aikuiseksi ja tehdä isojakin muutoksia tylsässä elämässäni.
Mistä saisin uskallusta tähän? Työasioita en ole vielä harkinnut, koska tämä on vasta haave. Mutta jos tietäisin, että pystyn tähän, niin voisin tosissaan alkaa suunnitella lähivuosina muuttoa. Olisi mukava kuulla myös kokemuksia muilta ulkomailla asuvilta. Miten olette sopeutuneet uuteen kulttuuriin ja oletteko löytäneet ystäviä?
Kommentit (17)
Voishan sitä kokeilla. Itsekin haaveilen Barbadoksesta, lapset vaan ovat vähän nihkeitä lähtemään :) Olen kyllä asunut ulkomailla ennenkin, eikä se nyt ihan niin helppoa ole kuin monet antavat ymmärtää, varsinkaan kehitysmaassa. Toki ilmasto voi olla pelastava tekijä :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen parikymppinen opiskelija. Ei ole lapsia eikä oikein mitään siteitä Suomeen sinänsä, koska en ole täällä oikein ystävystynyt kehenkään. Eli olisin täysin vapaa lähtemään. Olen miettinyt myös vaihtoa koulun kautta, jos siitä saisi jo jonkinlaista osviittaa siitä, onko ulkomaat se oikea paikka minulle. Eniten minua pelottaa se, että jään täysin yksin. Minulle ystävystyminen on jotenkin hankalaa. Olen kai vähän erikoinen ihminen. Ulkomailla asuttaessa kuitenkin olisi tärkeää löytää joitakin hyviä ystäviä, jos oikeasti tulee tilanne, että tarvitsee apua.
Euroopan sisällä muuttaminen on helppoa, kun ei tarvitse viisumeita tai työlupia. Suosittelen uskaltamaan! Ulkomailla asuminen ja varsinkin yksin on erityisen kasvattavaa ja itseluottamus nousee, kun huomaa pärjäävänsä. :)
Ainahan voi tulla takaisin, jos ei ollutkaan oma juttu.
kannattaa kokeilla, vaikka aluksi johonkin lähelle.
Mäkin olen miettinyt samaa. Lapsi on muutsman vuoden päästä "omillaan" eikä ole vakisuhdettakaan pidättelemässä. Kunpa löytäisin rohkeutta. Huoh.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehdottomasti kannattaa käyttää korkeakoulujen vaihto-ohjelmat hyödyksi. Niiden kautta on helppoa lähteä, kun saa rahallista korvausta ja määränpäässä sinulla on valmiina edes jonkunlainen tukiverkosto. Itse olen parhaillaan vaihdossa ja täällä olen todennut, että kyllä Suomi on hyvä paikka ja tuskin enää hingun pois sieltä. Tai toki ehkä pimeimpinä talvikuukausina tulee juttu mieleen, mutta ainahan sitä voi lähteä vaikka hetkeksi matkalle johonkin lämpimään.
Ulkomailla on helpompi olla "erilainen". Suomi on lopulta aika sulkeutunut maa, ei ole tilaa olla erilainen. Ulkomailla olet ulkomaalainen eikä kukaan odota sinun olevan samanlainen kuin muut. Ja mitä isompi kaupunki , sen kirjavampaa porukkaa. Siitä vaan vaihtoon, mikä sen helpompi tapa lähteä ulkomaille! Ja aina on ihmisiä jotka on valmiita auttamaan, saat nähdä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko täällä kukaan asunut lämpimissä maissa? En nyt siis tarkoita mitään Saksaa tai Ranskaa vaan maita, joissa on ympäri vuoden suht lämmin. Esimerkiksi joku Thaimaa ja mitä näitä nyt on. Millä tavalla tuo aurinko ja lämpö vaikuttaa elämiseen jos vertaa siihen, että Suomessa elää suurimman osan ajasta pimeydessä? Onko enemmän energiaa?
Miten olette muuten sulautuneet työympäristöön? Kuinka paljon ymmärrätte muiden työntekijöiden puhetta?
Minä toi 40+v olen asunut tuon 14v Aasiassa. Toiset tykkäävät kuumuudesta, toiset ei. Itse kuulun välimaastoon :) kova kuumuus on väsyttävää, jos se on koko vuoden ympäri samaa.
Tropiikissa tulee sitten vastaan tauteja, joita Euroopasta ei löydy. Hyvät vakuutukset ovat avainsana, koska länsimaalaistasoinen hoito voi olla törkeän kallista.
Jos olet opiskelija, ehdottomasti hae opiskelijavaihtoon. Tämän tein itsekin.
Harrastatko mitään? Itse olen kuoroihmisiä ja joka asuinpaikasta olen löytänyt kuoron ja sitä kautta on helppo aloittaa sosiaalista elämää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos muistan oikein, Erkki Hakkarainen oli Lontoossa aupairina lähes 60-vuotiaana. Muistaako joku muu tällaista, oli silloin jossain naistenlehdessä? Tuosta on siis aikaa ehkä kahdeksan vuotta. Vai muistanko väärin koko jutun.
[quote author="Vierailija" time="27.04.2014 klo 16:14"]
Onko täällä kukaan asunut lämpimissä maissa? En nyt siis tarkoita mitään Saksaa tai Ranskaa vaan maita, joissa on ympäri vuoden suht lämmin. Esimerkiksi joku Thaimaa ja mitä näitä nyt on. Millä tavalla tuo aurinko ja lämpö vaikuttaa elämiseen jos vertaa siihen, että Suomessa elää suurimman osan ajasta pimeydessä? Onko enemmän energiaa?
Miten olette muuten sulautuneet työympäristöön? Kuinka paljon ymmärrätte muiden työntekijöiden puhetta?
[/quote]
Aurinko hellii luita ja mieltä, joulu ei tunnu miltään helteisessä säässä. Lopulta elämisessä käy niin kuin kotimaassakin: eläminen arjessa iloineen ja suruineen ei poistu tai muutu ulkomaillakaan. Eka vuosi menee hyvin, toisena vuonna voi ottaa päähän kun haluaisi puhua vakvasti suomeksi, mutta enkuksi pitää vain jutella small talkia. Työ- tai opiskelukaverit toisaalta pitävät kiinni yhteiskunnassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen jo vuosia haaveillut ulkomailla asumisesta! En ole missään vaiheessa vain saanut aikaiseksi lähteä. Tuntuu hankalalta myydä kaikki huonekalut ja hankkiutua eroon ylimääräisestä tavarasta. Olen kovin kiintynyt tavaraan, että muuttaminen tuntuu osittain siksi hankalalta. Olen vähän tällainen keräilijäsielu. Minulta löytyy paljon dvd:itä sun muuta keräilytavaraa, joista luopuminen tuntuu jotenkin ikävältä, kun on mennyt vuosi keräilyyn.
Minäkin suosittelen opiskeluvaihtoa, jos se vain on mahdollista. En oikein muuten osaa neuvoa, koska olet selvästi erilainen kuin minä... Minua ei esim. koskaan erityisemmin haittaa, vaikka en tutustuisi ihmisiin. Minulle parasta on juuri se, että kaikki on erilaista toisessa maassa. Kuten nr. 9 sanoi, ulkomailla on helppo olla "erilainen" tai oikeastaan juuri sellainen kuin oikeasti on.
Ei sinun auta muuta kuin kokeilla ja toivon, että uskallat sen tehdä. Suomeen kannattaa jättää negatiivinen asenne. Jos luonteesi on sellainen, että jatkuvasti mietit, kuinka muualla on paremmin, et tule viihtymään missään muuallakaan.
Olen kyllä kateellinen, jos sinulle ulkona on jo nyt niin lämmin, että voit olla t-paidassa :). Minä menen vielä kolmella vaatekerroksella. Suomessa ei juuri koskaan ole tarpeeksi lämmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.04.2014 klo 16:14"]
Onko täällä kukaan asunut lämpimissä maissa? En nyt siis tarkoita mitään Saksaa tai Ranskaa vaan maita, joissa on ympäri vuoden suht lämmin. Esimerkiksi joku Thaimaa ja mitä näitä nyt on. Millä tavalla tuo aurinko ja lämpö vaikuttaa elämiseen jos vertaa siihen, että Suomessa elää suurimman osan ajasta pimeydessä? Onko enemmän energiaa?
Miten olette muuten sulautuneet työympäristöön? Kuinka paljon ymmärrätte muiden työntekijöiden puhetta?
[/quote]
Turkista kyse ja täällä on leuto talvi, mutta kyllä ihmiset ovat energisempiä myös silloin. Kesä kestää 8-9 kk joten on sitä hyvää ilmaa valtaosa vuodesta ja se vaikuttaa. Ihmisiin on helppo tutustua jos olet suhteellisen ennakkoluuloton ja utelias sekä rohkaiset itsesi puhumaan vaikka välillä tuntuisi, että "ei ne mua tahdokaan kuunnella".;) se on suomalaisuutta, mistä ei ole hyötyä ulkomailla useinkaan.
Terve egoistisuus siis kehiin ja hymy naamalle. Se on tosi tärkeää muualla mutta ei niin Suomessa. Sä varmasti löydät oman juttusi mutta suosittelen kuitenkin eurooppaa, koska kotiväen tapaamisen olisi hyvä olla mahdollista pari kertaa vuodessa.
Te, ketkä asutte/olette asuneet ulkomailla, onko siellä oikeasti kivempi elää vai onko Suomessa sittenkin helpompaa?
Minkä ikäinen olet? Perheellinen? Parisuhteessa? Näillä asioilla on merkitystä, jos pohdit ulkomaille menoa.
itse olekoko 40+v, asunut Suomen rajojen ulkopuolella 14v.
olin kouluikäisenä järjettömän ujo. Vanhemmat lähettivät kielikurssille ulkomaille, olin ainut suomalainen siinä kylässä ja oli pakko puhua englantia. Kotiin palasi hyvin erilainen minä. Sen jälkeen olen ollut esim kesä-aupairina ja muilla kielikurseilla.
eli, mitä mä yritän ehkä sekavasti sanoa, että rohkaistut ulkomailla, sinne vaan, jos mitenkään on mahdollista :)
jos olet 20v ja jotain, niin esim Australiaan saa ton ikäiset niitä erikoistyöviisuimeita määräajaksi. Googleta. Itse en tiedä enempää, mutta tutun tyttö on juuri siellä ko viisumilla ja itse törmäsin Australia-loman aikana viiteen suomalaiseen, joka oli töissä siellä samalla viisumilla