Kolmas lapsi, uskaltaako?
Meillä on kaksi lasta parin vuoden välein ja neljä vuotta oli törkeän raskaita, tuntuu että oma terveys meni fyysisesti ja psyykkisesti. Nyt lapset 6v ja 4v ja kaiken järjen vastaisesti nyt kun taas jaksan haaveilen vielä yhdestä...järki sanoo että ei, hullu olen, sitten taas toivon. Mies huokaisee, että miten sitä jaksaa enää..sitten selittelee tuttavien vauvoja ja puhuu meidän isommille olisko pikkusisarus kiva. Mulla ikää 33, miehellä 39. Uskaltaako, kannattaako, jaksaako?? Onkohan kolmannen kanssa monessa jo viisaampi, vai onko yhtä rankkaa kuin aiempien kanssa? He valvottivat, söivät huonosto, oli mahavaivaa ja atopiaa, flunssaa flunssan perään..nyt puhuvat, että kun meillekin tulee vielä vauva..
Kommentit (3)
No EI missään nimessä. Katso ympärille. Geenejäsi on jo ruiskittu riittävästi.
No meillä nyt syksyllä vauva, 4-vuotias ja 5-vuotias, ihan samalta kuulosti näiden vauva-ajat. 4 vuotta valvottiin. Mutta sitten yks huoleton lomailta ja luonto päätti puolestaan. Ensin syöksyttiin rakenneultraan, että "onhan siellä vaan yks". Nyt on luottavainen olo. Kyllä me tästäkin selvitään - ja vaikeistakin vauvoista on kasvanut ihania leikki-ikäisiä. Mulla ikää 5 vuotta enempi kuin sulla.
Jotenkin ajattelen, että harva on katunut jo tehtyä lasta, sen sijaan teklemätöntä useampikin. Molemmat ratkaisut ovat toki hyviä, kunhan olette miehen kanssa samassa veneessä.
jos olet jo valmiiksi asenteella ettet jaksa niin sanoisin että unohda haaveilu ja keskity näihin kahteen lapseen.
Mielestäni sinun pitäisi tehdä töitä että pääset traumoista yli (puhuit psyykkisestä voinnista) voidaksesi olla hyvä ja jaksava äiti. Ikähän sinulla tahtoo tulla vastaan. Ehkä vielä muutama vuosi odottelua ja suunnittelua.