Väsynyt uhmakkaan ja tempperamenttisen lapsen kanssa.

Voi ei:( kuulostaa tosi ikävälle teidän tilanne! Kovasti voimia sinne!

Nyt kannattaa muistaa, että mitä johdonmukaisemmin toimit nyt, sen varmemmin uhma loppuu aiemmin eikä pitkity . Eli vaikka kuinka väsyttää, niin pidä pintasi! Mieti aina jo etukäteen että miten toimit.

Ja kai yö riehumisista on seurauksia lapselle? Lelun menettämistä tai muuta vastaavaa?

Tee lapselle oma aika jana päivän kulusta ja käy se hänen kanssaan läpi. Palkitse hyvästä käytöksestä!! Se on tosi tärkeää! Meillä käytössä esim käytöskukkaset.

Kaikista kauheinta tässä on, olen osa-aikaisena itse jo töissä eli lapsi osan viikosta tarhassa. Viihtyy hyvin tarhassa ja mielellään menee sinne. Esim tämä aamu saanen sanoa et vituttaa! Lapsi riehunu viimeistä päivää yöstä 3-7 aamulla 7.30 kun oli tarhaan lähtö, naps lopetti kiukkumisen. Eilen oli sama homma tosin oli ollut aika väsynyt sammahtanut ruokapöydän ääreen.

Ap

[quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 07:45"]Kaikista kauheinta tässä on, olen osa-aikaisena itse jo töissä eli lapsi osan viikosta tarhassa. Viihtyy hyvin tarhassa ja mielellään menee sinne. Esim tämä aamu saanen sanoa et vituttaa! Lapsi riehunu viimeistä päivää yöstä 3-7 aamulla 7.30 kun oli tarhaan lähtö, naps lopetti kiukkumisen. Eilen oli sama homma tosin oli ollut aika väsynyt sammahtanut ruokapöydän ääreen.

Ap

[/quote] saa vituttaa! Kuka vaan olis tossa tilanteessa ihan kypsä.

Mutta tsemppiä! Tänään lyhyet päikkärit vaan ja illalla kerrot että mennään nukkumaan ja että yöllä nukutaan, ei riehuta, tai jos nousee sängystä, lähtee lelu veke!

Tämä on nyt vaan yksi vaihe, kun se menee ohi, et joudu enää koskaan uudelleen sitä kokemaan:) jos siis nyt pelaat oikein

Nyt on yö, Nyt nukutaan ja käännät kylkeä. Ei valoja, ei seurustelua eikä mitään muutakaan palvelua tai virikkeitä. Illalla sovitte että yöllä nukutaan kiltisti. Lupaat vaikka jonkun palkinnon hyvin menneestä yöstä.

Hanki pimennysverho, kohta on valoisat yöt ja sekin voi vaikeuttaa nukkumista. Rauhoitat illat ajoissa, ei riehumista, iltapala ajoissa eikä juuri ennen sänkyyn menoa ja joka ilta samat pesu, pisu ja iltasaturutiinit.

Ja paljon kärsivällisyyttä ja voimia !!

[quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 06:55"]

Lapsi 2.5v aina ollut erittäin vaativa vinkuu huutaa raivoaa, nyt tämä huuto vinku raivo on vaan noussut isommaksi. "Ongelmaksi" ellei kaikki mene just miten haluaa ja heti. Nyt on yötkin olleet yhtä fiaskoa, lapsi herää klo 3 haluan muumit päälle ja kun laitetaan nukkumaan mikä huuto! Ja tosiaan eipä nuku kukaan kun lapsi tosiaan huutaa ja raivoaa klo 7 asti .. Yritetty ottaa viereen nukkumaan jne silitelty. Ei vaan tunnu mikään tehoavan.. Päiväkiukut viel jaksetaan mut nää yölliset seremoniat on loputtava.. Lapsi menee iltaisin. 19.30 nukkumaan eikä nuku päiväunia päivisin vaikka sitäkin joka päivä yritetään.

[/quote]ilmeisesti kotona, saako tarpeeksi liikuntaa, ollaanko läsnä, saako tarpeeksi huomiota, vie päiväkotiin

Mitenkäs hoidossa ollessaan, nukkuuko siellä päikkärit? Onko oikeasti väsynyt silloin kun laitat nukkumaan? Meillä poika jätti 2-vuotiaana päikkärit pois, heräilee 06-07 välillä ja 20.30 on sellainen aika jolloin järkevästi asettuu nukkumaan ja nukkuu sitten koko yön. 

No nyt vaan menet itsekin nukkumaan klo 19.30, niin saat kunnon unet ennen yöriekkumisia. Joskus on vaan pakko luopua vapaa-ajasta, että jaksaa

Lapsi siis on 11pvä kk hoidossa. Ja ei nuku päiväkodissaan päikkäreitä. Yöt ovat menneet ennen hyvin tosiaan iltaisin 19.30-20 mennään nukkumaan aamulla klo 7 noustaan. Mut nyt nää yöt on ihan fiasko! Samalla kun yritetään nukkua eiköhän meidän "terroristi" herätä koko muun perheen isommat "kärsii" jne paljon touhutaan ja tehdään.

Ap

Meillä samantapainen tyttö, hoidossa pieni enkeli ja menee mielellään, kotona tulta ja tappuraa. Myös yöriekkumiset koettu. Meillä auttoi johdonmukaisesti hyvistä öistä palkitseminen ison tytön tarralla, jos alkoi yöllä raivota eikä peittely ym rauhoittamiset auttaneet, lähti unileluja pois. Se tietty raivostutti entisestään, mutta pidettiin pintamme. Ongelma oli, että isovelikin heräsi lopulta raivoamiseen, mutta hän on rauhallisempaa sorttia ja nukahti lopulta mölystä huolimatta. Annettiin raivota omassa sängyssä, siitä ei ollut lähteminen ja siellä paiskoi lelujaan ym räkä poskella. Meni myös tunteja. Käytiin välillä kysymässä, joko rauhoituit, mutta palattiin takaisin omaan sänkyyn ja annettiin raivota. Tätä kesti muutaman kuukauden ennen kuin tajusi, että joka yö menettää pehmoleluja ja hyvin menneestä yöstä ne ylikehut ja tarra on aika kiva juttu. Nyt 3,5v nukkuu yöt hienosti. Päiväkiukkuja on monta kertaa päivässä, tunteiden hallinta on tytölle vielä vaikeaa, mutta entisen tunnin päiväraivon tilalla kesto on nyt viitisen minsaa. Eli aika ja ikä tekee tehtäväänsä. Isoveljensä ei ole raivonnut ikinä.

Uhmaikä , se kyllä loppuu aikanaan. Kun jaksaa olla määrätietoinen eikä anna liikaa huoliota negatiiviselle käytökelle , tuo menee kyllä ohi. koita palkita lasta antamalla huoniota ja halauksia aina kun hän käyttäytyy hyvin. Ettei vaan opi etä huomiota saa parhaiten kiukuttelemalla. Yöaikaan ei mitään palvelua , pää tyynyyn vaan eikä mitään keskuteluja. Toki lohduttaa voi jos vaikka näkee painajaisia.Meillä auttoi , kun antoi tytön tulla viereen nukkumaan. Vaikeinta oli 2v3kk - 3v välinen aika.