Miten "suhtautua" 12-vuotiaaseen tyttäreen

Oma lapsihan se on joka tapauksessa on vaikka olisi viiskymppinen :).

[quote author="Vierailija" time="16.03.2014 klo 20:49"]

joka ulkoisesti näyttää vanhemmalta mutta henkisesti on välillä ihan lapsi? ja kun ei ikinä tiedä millä tuulella on, teini-iän kuohuissa vai pienenä tyttönä. Rakkaasta esikoisesta siis kyse.

  [/quote]

Kaippa sinä nyt itse sen parhaiten tiedät, miten omaan lapseesi suhtaudut. Ei sitä paremmin kukaan täällä av-palstalla tiedä.

Esimurkkujen mielialanvaihteluita on joskus mahdotonta ymmärtää. Hän on nuori ja muutoksen edessä. Myllerrys on fyysistä ja henkistä. Aikuisen tehtävä on rakastaa ja tukea, joskus pelkkä lämmin syli riittää. Muista painottaa tyttärellesi, että sinuun voi aina luottaa. Olet valmis keskustelemaan ja vastaamaan, mikä tahansa hänen mieltään askarruttaa. Teinit osaavat olla joskus hyvinkin rasittavia. Vanhemmilta vaaditaan kärsivällisyyttä ja venymistä, vaikka joskus se saattaa tuntua todella haastavalta.

Rakkaudella, rajoilla, ymmärryksellä, hellyydellä...? Teini on isokokoinen uhmis joka etsii turvallisia rajoja ja omia jalkojaan, ja tarvitsee ymmärtäväistä, hienotunteista ja tukevaa vanhempaa enemmän kuin koskaan, jotta uskaltaisi päästää pikkuhiljaa irti lapsuudenkodistaan. Mä en ymmärrä ollenkaan tätä "hirviöteini"-kulttia. Jos vanhempi on selvittänyt OMAT ongelmansa ja ottanut vastuun itsestään ja tunteistaan, hän todennäköisesti pystyy luomaan hyvän suhteen myös teiniin. Ja tämä suhde kantaa läpi myrskyjen. On kammottavaa lukea vanhempien tilitystä siitä kuinka hirveä teini on, ikäänkuin heillä ei olis asian kanssa mitään tekemistä. Teini-iässä nuori haastaa sen, mikä vanhempi on ihmisenä, oikeasti.

Numero viitonen kiteytti asian hienosti. :) Juurikin noin. Lasten ja nuorten kanssa pitkään työskennelleenä ja 13-vuotiaan tytön äitinä olen samaa mieltä. Nuoret kaipaavat tasa-painoista, välittävää aikuista, joka auttaa heitä kasvamaan omaksi itsekseen. Työskentelen lastensuojelulaitoksessa 13-18- vuotiaiden nuorten kanssa ja vaikka nämä lapset ovat hyvin haasteellisia, en ole koskaan tavannut nuorta, joka ei kaipaisi aikuisen huomiota, turvaa ja tukea. Samalla ollaan askel päin aikuisuuteen, mutta kaivataan huolenpitoa ja hellyyttä, kuin pieni lapsi. Yhtään kamalaa nuorta en ole edes näiden parissa tavannut, vaikka monenlaista haastetta ja kömmähdystä heidän elämässään onkin. Vaatii aikuiselta tasapainoa ja kärsivällisyyttä olla luottamuksen arvoinen, jotta kova kuori karisee.

[quote author="Vierailija" time="16.03.2014 klo 20:49"]

joka ulkoisesti näyttää vanhemmalta mutta henkisesti on välillä ihan lapsi? 

 [/quote]

Veikkaan, että kyllä se on koko ajan henkisesti kuin lapsi koska on lapsi.