Kuinka paljon voi realistisesti hankkia opintopisteitä vuodessa?
Yliopistossa siis. Tämä mietityttää minua, koska jossain lukee 60 ja jossain taas yli 100, onko yliopistojen ja aineiden välillä tosiaan noin paljon eroja?
Kuinka paljon te olette saaneet haalittua vuodessa ja millä alalla?
Kommentit (15)
Riippuu paljon koulutusohjelmasta ja opiskeluiden vaiheesta. Joillakin aloilla on ihan naurettavan helppoa paukuttaa liki sata noppaa kasaan vuodessa. Toisaalla saat taas tapella sen Kelan edellyttämän 45 nopan eteen ihan tosissasi, kurssitarjotin ei jousta enempään ja niissäkin kursseissa, joilla olet, joudut vääntömään hommia perse ruvella. Kuulemma Lappeenrannan teknillisestä tuotantotalouden diplomi-insinööriksi voi valmistua parissa vuodessa (virallinen tavoiteaika on viisi vuotta) juurikin lähes ilmaiseksi jaettavien noppien takia, kun taas rakennusinsinööreillä (DI) menee melkein kaikilla ainakin kuusi vuotta opintojen taputteluun.
Humanistisella puolella itse teen 100 op vuodessa osa-aikaisen työn ohella. Pistemäärä selittyy sillä, että teen kirjatenttejä, esseitä, luentopäiväkirjoja, olen tehokas kirjoittaja. Osa opiskelukavereistani tekee huomattavasti vähemmän, koska eivät joko tenti riittävästi tai eivät esim. käy seminaareissa yms. mistä saa "irtopisteitä". Mulla tutkintorakenne menee niin että perusopinnot mahd. tiiviisti, ja mahd. paljon "irtopisteitä" ja kesäisin kirjatenttejä. Valmistua pitäisi kohtuullisen hyvässä ajassa. Jos alkaa olla sellaista viiden opintopisteen tahtia kuussa (mitä Kela edellyttää) niin fokus ei taida olla opiskeluissa, kyllä sellaisen 40op lukukauteen luulisi saavan kevyesti, varsinkin jos ei ole töissä.
Kuten mainittua, riippuu koulutusohjelmasta. Tuo 60 op on se mitoitus, että jos sen verran suorittaa joka vuosi, valmistuu tavoiteajassa. 100 op on ihan mahdollista joillain aloilla ja vielä suht leppoisastikin tulee pinnat, kun taas toisilla aloilla joutuu vääntämään hampaat irvessä, että saa tuosta edes puolet kasaan.
[quote author="Vierailija" time="29.12.2013 klo 12:09"]
Humanistisella puolella itse teen 100 op vuodessa osa-aikaisen työn ohella. Pistemäärä selittyy sillä, että teen kirjatenttejä, esseitä, luentopäiväkirjoja, olen tehokas kirjoittaja. Osa opiskelukavereistani tekee huomattavasti vähemmän, koska eivät joko tenti riittävästi tai eivät esim. käy seminaareissa yms. mistä saa "irtopisteitä". Mulla tutkintorakenne menee niin että perusopinnot mahd. tiiviisti, ja mahd. paljon "irtopisteitä" ja kesäisin kirjatenttejä. Valmistua pitäisi kohtuullisen hyvässä ajassa. Jos alkaa olla sellaista viiden opintopisteen tahtia kuussa (mitä Kela edellyttää) niin fokus ei taida olla opiskeluissa, kyllä sellaisen 40op lukukauteen luulisi saavan kevyesti, varsinkin jos ei ole töissä.
[/quote]
Itse olen tehnyt n. 40 op vuodessa (mikä on vähän). Käyn myös osa-aikatöissä. Haluan kuitenkin myös nauttia opinnoistani, enkä vain suorittaa niitä. Vetäisin itseni piippuun tuolla edelläkuvatulla menetelmällä (työssäkäynti ja opiskelu on väsyttävää, varsinkin kun teen raskasta duunarityötä). Jos ei ole paineita saada hyviä arvosanoja niin varmasti pisteitä pystyy kivasti suorittamaan. Tosin meilläkin on ollut hankalampia kursseja, joista kirjatenttijöiden on vaikeampi päästä läpi kuin luennolla käyvien. Ja kuten 2 sanoi, meilläkin on ollut suppeita kursseja, jotka vaikeampia ja pitää tehdä paljon töitä kun taas jostain 5 op kurssista on voinut saada pisteet melko helpostikin.
Olen parhaimpana vuotena haalinut 62 opintoviikkoa. Yhteensä kai sitten 124 opintopistettä? Aineina englanti, historia, yleinen kirjallisuustiede, saksa.
Istuin yliopistolla luennoilla/kursseilla lähes joka päivä klo 8.30-18/20. Paitsi perjantaisin vika luento päättyi klo 14. Joitakin kursseja oli päällekkäin, olin sitten vuoroviikoin eri luennoilla. Lisäksi kirjatenttejä. Viikonloput ja illat luin ja tein tehtäviä.
Asuin tuolloin vielä vanhempien luona, joten mistään ruoanlaitosta tms. ei tarvinnut huolehtia. Opiskelin vain.
Tuon vuoden seurauksena mulle tuli burnout ja oikeaan ranteeseen jännetupintulehdus.
[quote author="Vierailija" time="29.12.2013 klo 12:47"]
Olen parhaimpana vuotena haalinut 62 opintoviikkoa. Yhteensä kai sitten 124 opintopistettä? Aineina englanti, historia, yleinen kirjallisuustiede, saksa.
Istuin yliopistolla luennoilla/kursseilla lähes joka päivä klo 8.30-18/20. Paitsi perjantaisin vika luento päättyi klo 14. Joitakin kursseja oli päällekkäin, olin sitten vuoroviikoin eri luennoilla. Lisäksi kirjatenttejä. Viikonloput ja illat luin ja tein tehtäviä.
Asuin tuolloin vielä vanhempien luona, joten mistään ruoanlaitosta tms. ei tarvinnut huolehtia. Opiskelin vain.
Tuon vuoden seurauksena mulle tuli burnout ja oikeaan ranteeseen jännetupintulehdus.
[/quote]
Niin, ja tuo oli sitä aikaa, kun kirjatenttipäivät oli aina lauantaisin. Nykyisin on kai joku säästökuuri, kun ne tenttipäivät taitaa olla perjantaisin?
valmistuen oikiksesta neljässä vuodessa, joten keskimäärin suoritin siis 75 noppaa vuodessa. Hoitovapaalla ollessani ekana vuonna suoritin vain noin 30 opintopistettä, parhaimpana vuonna sain kokoon 100. Tein myös kesä kursseja. opiskelujen ohessa kävin osa-aikatyössä kolme vuotta.
Opintopisteiden suorittaminen sinänsä ei ole ongelma. Kyllä siinä pääsisi pariinsataan vuodssa, jos haluaisi, suorittamalla paljon kirjatenttejä sivuaineissa jne. o intti on kuitenkin siinä, että nämä opintopisteet eivät yleensä voisi olla pääaineen opintopisteita kuin muutamalta kymmeneltä pisteeltä vuodessa, koska monet kurssit ketävät tietyn ajan ja ne on tehtävä tietyssä järjestyksessä (johdantokurssi on suoritettava ennen prakticumia, praktikum ennen kandiseminaaria, kandiseminaari ennen syventävää seminaaria ja syventävä sminaari ennen graduseminaaria). Sivuaineitakaan ei tutkintoon mahdo kuin rajallinen määrä. Niin tuollaisesta opintoviikkojhamstraukssta ei käytännössä ole valmistumisen kannalta mitään hyötyä, koska valmistumisn kannalta oleelliset kurssit eivät tule suoritetuksi kuitenkaan yhtään nopeammin. Siksi kannattaa mieluummin tyytyä kohtuullisiin opintoviikkomääriin (joista oman pääaineen ja tutkinto-ohjelman opintoneuvonta kyllä kertoo suosituksia, ne vaihtelevat myös opintojen vaiheen mukaan) ja opiskella kunnolla syväsuuntautuneesti se, mitä opiskelee.
[quote author="Vierailija" time="29.12.2013 klo 13:00"]
Opintopisteiden suorittaminen sinänsä ei ole ongelma. Kyllä siinä pääsisi pariinsataan vuodssa, jos haluaisi, suorittamalla paljon kirjatenttejä sivuaineissa jne. o intti on kuitenkin siinä, että nämä opintopisteet eivät yleensä voisi olla pääaineen opintopisteita kuin muutamalta kymmeneltä pisteeltä vuodessa, koska monet kurssit ketävät tietyn ajan ja ne on tehtävä tietyssä järjestyksessä (johdantokurssi on suoritettava ennen prakticumia, praktikum ennen kandiseminaaria, kandiseminaari ennen syventävää seminaaria ja syventävä sminaari ennen graduseminaaria). Sivuaineitakaan ei tutkintoon mahdo kuin rajallinen määrä. Niin tuollaisesta opintoviikkojhamstraukssta ei käytännössä ole valmistumisen kannalta mitään hyötyä, koska valmistumisn kannalta oleelliset kurssit eivät tule suoritetuksi kuitenkaan yhtään nopeammin. Siksi kannattaa mieluummin tyytyä kohtuullisiin opintoviikkomääriin (joista oman pääaineen ja tutkinto-ohjelman opintoneuvonta kyllä kertoo suosituksia, ne vaihtelevat myös opintojen vaiheen mukaan) ja opiskella kunnolla syväsuuntautuneesti se, mitä opiskelee.
[/quote]
Nojaa, jos haluaa mahdollisimman lyhyessä ajassa mahdollisimman monta opetettavaa ainetta, niin on siitä sitten hyötyä. Varsinkin, jos suorittaa kaksi maisterintutkintoa siinä ajassa, kun muut suorittaa yhden. T. 7
Öö, sain 2,5 vuodessa yli 300 opintopistettä amk:ssa. Liki 100 opintopistettä laskettiin hyväksi ammattikoulun tutkinnosta, 5 vuoden työskentelystä alalla, sekä armeijasta.
Öö, sain 2,5 vuodessa yli 300 opintopistettä amk:ssa. Liki 100 opintopistettä laskettiin hyväksi ammattikoulun tutkinnosta, 5 vuoden työskentelystä alalla, sekä armeijasta.
[quote author="Vierailija" time="29.12.2013 klo 15:03"]
Öö, sain 2,5 vuodessa yli 300 opintopistettä amk:ssa. Liki 100 opintopistettä laskettiin hyväksi ammattikoulun tutkinnosta, 5 vuoden työskentelystä alalla, sekä armeijasta.
[/quote]
Eli suoritit 200 op:ta 2,5 vuodessa, eli vajaa 100/vuosi.
Hankalimpia tapauksia ovat ne, joissa joku pakollista läsnäoloa edellyttävä kurssi tai suuri tentti järjestetään vuosittain vain marraskuussa, ja joku toinen sitten huhtikuussa ja sama taas seuraavina vuosina. Ei siis voi edetä omaan tahtiin vaan tietyssä järjestyksessä kun edeltävät opinnot pitää olla ensin suoritettuna.
Itse sain kevyesti 80 opintoviikkoa, mutta siinä oli jo osa korvaavuuksia avoimen opinnoista, osa todella helppoja kuten esim. 5 opintoviikon kirjatentti, jonka sain läpi kohtuullisen vähällä vaivalla. Avoimen tarjontaa ja kesäkursseja hyödyntämällä voi valmistumista nopeuttaa huomattavasti.
Jos opintopisteitä puuttuu voi noita helppoja nettikursseja vielä suorittaa vapaasti valittaviin opintoihinsa oman aikataulunsa ehdoilla milloin vaan. Tyyliin 10 op viikossa.
Meillä ainakin tietojenkäsittelyssä riippuu opintopisteiden "vaativuus" ihan hirveästi kurssista. Jollain 3 nopan kurssilla saa tehdä paljon enemmän töitä kuin toisella 5 nopan kurssilla, ja jotkut nopat putoilevat ilmaiseksi. Periaatteessahan yksi opintopiste on 27 tuntia työtä, mutta sanoisin että ainakin meillä työ vaatii enemmän sitä, että keskittyy kunnolla hetken aikaa kuin sitä että istuisi nenä kiinni kirjassa 8 tuntia päivässä.