Lue keskustelun säännöt.
Miten yllätyserosta voi selviytyä?
24.12.2013 |
Jos mies vaan yhtäkkiä lähtee, eikä hänestä kuulu sen jälkeen juuri mitään?
Jättää kaiken taakseen vailla mitään selitystä ja sentään 9 vuotta oltu yhdessä ja yhteiset lapset.
Kommentit (12)
Minäkin erosin miehen puskista tulleella ilmoituksella.
Viikon ajan sulattelin asiaa mutta sitten aloin suunnittelemaan omaa elämääni, ja päällimmäinen tunne oli lähinnä helpotus. En ehkä ollut oikeasti rakastanut miestäni kuten aviomiestä tulisi rakastaa.
Nyt tuosta on kolme vuotta ja olen onnellisempi kuin koskaan miehen kanssa. Olemme hyvissä väleissä ja hoidamme lapsemme puoliksi sulassa sovussa.
Eli ei se yllätysero ainakaan minua musertanut, pikemminkin ryhti oikeni ja aloin elää omanlaistani elämää onnellisena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä selviät. Minä täydellisesti tyhjän päälle kymmenen vuotta sitten. Kaksi ihanaa lasta mutta ei työpaikkaa. Ladten takia ja ansiosta selvisin ensimmäisen vuoden, ei ollut muuta vaihtoehtoa. Vuoden päästä huomasin yhtenä päivänä hymyileväni itsekseni, kun kävelin kadulla. Olin päässyt pois siitä tunnelista.
Älä puhu lapsille pahaa heidän isästään. Yritä itsekin pitää lasten isään asialliset välit, vaikka se tuntuu aluksi vaikealta. Joudutte kuitenkin lasten takia olemaan loppuelämänne jollain tavoin tekemisissä.
Rohkeutta!
[quote author="Vierailija" time="24.12.2013 klo 21:23"]
Kukaan mies ei jätä perhettään ja lapsiaan ellei ole uutta valmiina...
niin se vain on, miehelläsi on ollut toinen ja on siis edelleen. en tiedä miten siitä selvitä, mieheni jätti minut yli 17 vuoden jälkeen... sain vielä jatkoajan, mutta se teki asiat vielä pahemmaksi, jätti uudestaan... kaikenlaisia selityksiä olen saanut, mutta ne ovat olleet valhetta.
Selvittävä on, päivä kerrallaan - vastauksia, oikeita sellaisia ei varmastikaan koskaan tule. entiseni ei kykene mitenkään asettumaan toisen asemaan, tuntuu olevan miehinen ominaisuus - tuskani kanssa olen yksin, vaikka ystävät tukevat.
Lapset kärsivät minun lisäkseni, suunnattomasti.
[/quote]
Kyllä muuten jättää. Minä jätin. Mistä sinulla on sellainen ajatus tullut että kaikki miehet olisivat naisten orjia?
Vähän sama tilanne oli mulla 4 vuotta sitten. Kaikkein vaikeinta oli asua yhdessä "suuren salaisuuden" paljastuttua vielä vuosi. nyt ei mitään välejä, vaikka 2 lasta. Mies sai yksinhuoltajuuden tiettyjen vaiheiden jälkeen. OIen viikonloppuäiti, maksan elareita.
Kukaan mies ei jätä perhettään ja lapsiaan ellei ole uutta valmiina...
niin se vain on, miehelläsi on ollut toinen ja on siis edelleen. en tiedä miten siitä selvitä, mieheni jätti minut yli 17 vuoden jälkeen... sain vielä jatkoajan, mutta se teki asiat vielä pahemmaksi, jätti uudestaan... kaikenlaisia selityksiä olen saanut, mutta ne ovat olleet valhetta.
Selvittävä on, päivä kerrallaan - vastauksia, oikeita sellaisia ei varmastikaan koskaan tule. entiseni ei kykene mitenkään asettumaan toisen asemaan, tuntuu olevan miehinen ominaisuus - tuskani kanssa olen yksin, vaikka ystävät tukevat.
Lapset kärsivät minun lisäkseni, suunnattomasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="24.12.2013 klo 21:23"]Kukaan mies ei jätä perhettään ja lapsiaan ellei ole uutta valmiina...
niin se vain on, miehelläsi on ollut toinen ja on siis edelleen. en tiedä miten siitä selvitä, mieheni jätti minut yli 17 vuoden jälkeen... sain vielä jatkoajan, mutta se teki asiat vielä pahemmaksi, jätti uudestaan... kaikenlaisia selityksiä olen saanut, mutta ne ovat olleet valhetta.
Selvittävä on, päivä kerrallaan - vastauksia, oikeita sellaisia ei varmastikaan koskaan tule. entiseni ei kykene mitenkään asettumaan toisen asemaan, tuntuu olevan miehinen ominaisuus - tuskani kanssa olen yksin, vaikka ystävät tukevat.
Lapset kärsivät minun lisäkseni, suunnattomasti.
[/quote]täällä kohtalotoveri, asiamme vielä vaiheessa. Aloitin ketjun jossa yh- äti pisti mieheni ja avioliittoni sekaisin.
Myönnän, että unohdin parisuhteemme aikana yhteisen aikamme - aikani annoin yhteisille lapsillemme, heidän harrastuksilleen ja hyvinvoinnilleen - juuri, kun olisimme saaneet yhteistä aikaa, ei sille enää ollut tilaa - vaikka olimme muuttaneet reilut kuukausi aiemmin, hän aloitti suhteen, kesä oli helvettiä - ja kesän lopussa jumalaoton riita ja ilmoitus, että hän lähtee.
Käsittämätöntä ton se, että hän ei sustu myymään puolikasta taloamme minulle - pitää siitä edellen kiinni. Tässä löysässä hirressä olen ollut lähes 1,5 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen myös vastaeronnut. Petetty ja jätetty. Joulu eron jälkeen karmea. Munkaan mies ei halua pitää yhteyttä. Tuntuvan se tosi raa'alta kaiken jälkeen katkaista yhteys kuin seinään. En tiedä miten tästä selviää järjissään.
Sama tapahtui minulle kolme vuotta sitten. uskokaa - siitä kyllä selviää. Ajan kanssa, pikkuhiljaa helpottaa.
voimia teille kaikille!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="24.12.2013 klo 23:54"]
Sama tapahtui minulle kolme vuotta sitten. uskokaa - siitä kyllä selviää. Ajan kanssa, pikkuhiljaa helpottaa.
voimia teille kaikille!
[/quote]
Miten? Miten alussa saa voimia? Miten alkaa hoitaa iteään ja perhettään,välttämättömiä asioita?
Kuinka kauans itä piinaa kestää ja mikä siihen auttaa?
Täällä ap. ainakin ihan pohjalla.
Mieheltä tuli tällainen tekstari: "Mun pää on tutkittu, toisten päistä en tiä ja te ootte muukalaisia, sinä ja työnantajasi, teitä en ymmärrä"
Että onko tällä toinen nainen vai sekaisin itse?
[quote author="Vierailija" time="25.12.2013 klo 00:00"]
[quote author="Vierailija" time="24.12.2013 klo 23:54"]
Sama tapahtui minulle kolme vuotta sitten. uskokaa - siitä kyllä selviää. Ajan kanssa, pikkuhiljaa helpottaa.
voimia teille kaikille!
[/quote]
Miten? Miten alussa saa voimia? Miten alkaa hoitaa iteään ja perhettään,välttämättömiä asioita?
Kuinka kauans itä piinaa kestää ja mikä siihen auttaa?
Täällä ap. ainakin ihan pohjalla.
Mieheltä tuli tällainen tekstari: "Mun pää on tutkittu, toisten päistä en tiä ja te ootte muukalaisia, sinä ja työnantajasi, teitä en ymmärrä"
Että onko tällä toinen nainen vai sekaisin itse?
[/quote]
ensimmäinen puoli vuotta tulee olemaan vaikeaa. Elämä on vuoristorataa, välillä pilkahtaa aurinko ja ajan myötä aurinko näkyy yhä pidempiä ajanjaksoja. Vuoristorata kesti minulla kaksi vuotta.
minulla auttoi kirjat. Luin kaikki eroon liittyvät kirjat. Ja puhuin, puhuin ja puhuin. Ja fischerin eroseminaari, googlaa.
ennen näitä kävelin paljon, huusin vihaa ja itkin. Tärkeää on tuntea kaikki tunteet.
Miehesi toiminta on sairasta. Ongelma on hänen henkilökohtainen. Muista, että tämä on hänen häpeänsä, ei sinun!
Soita mielenterveysseuran ja kirkon palvelevien puhelimiin. Saat purkaa asiaa ja ulkopuolisen näkökulman. Ne myös auttaa sut eteenpäin. Toi viesti on omituinen, vähän riippuu mihin vastaa.