Syöpäkontrolli tulossa ja pelottaa ihan valtavasti.

Kovasti tsemppiä ja voimia Sinulle! Älä kursaile,vaan pyydä se ihminen kenet haluisit kontrolliin mukaan!Ei aina tarvitse olla niin urhea ja pärjätä vaan yksin..Itsellä on parin viikon päästä kontrolli ja tietysti möröt nostavat mielessä päätään-vaikka olo ollut ihan hyvä. Minulla hoidot tauolla väsymyksen ja huonon voinnin vuoksi,nyt tietysti jännittää mihin suuntaan tauti kääntynyt.Minua  kuitenkin helpottaa kun keskityn elämään vain tässä hetkessä. En hätäile lapsista,miehestä,vanhemmista ja heidän pärjäämisestään.ainakaan vielä.elän vain tässä ja nyt.

Rukoilen puolestasi. Jeesus Kristus tekee ihmeitä tänäkin päivänä.

"Sillä minä, Herra, sinun Jumalasi,
tartun sinun oikeaan käteesi,
minä sanon sinulle:
"Älä pelkää, minä autan sinua.""
                                             (Jes. 41:13)

Halaus sinulle, ap! Ja itse asiassa kaikille teille rohkeille naisille, jotka olette joutuneet syövän kanssa tekemisiin.

Meillä on suvussa syöpägeeni (löydettiin viime vuonna tutkimuksissa) ja monella rakkaalla ollut syöpä, viimeisimpänä 2-vuotiaalla sukulaistytöllä :/

Kiitos valtavasti kaikille teille. Itku tuli. :)

12, voimia sulle kontrolliin ja toivotaan, että kaikki hyvin. :) Ja voimia jokaiselle muullekkin ja pitkää ikää ja terveyttä. :)

Täytyy miettiä kysynkö häntä mukaan kenet sinne haluaisin, paljon on nyt niistä ajoista keskusteltu ja hän on kysellyt, mille ne ajat tuntuivat.

ap

Kuule ota ihan rauhallisesti ja hengitä sisko syvään. Hyvin se menee. :)

Voin sanoa tietäväni, miltä sinusta tuntuu. Olen itse lukusia kertoja istunut odostusaulassa ja pelännyt pahinta. Sairastuin vuonna 2001. Lähtötilanne oli huono. Tämä sairaus on sellaista arpapeliä. Kaikkea hyvää sinulle. Ota joku läheinen mukaan.

Kiitos tuesta! Täytyy yrittää jaksaa pitää lippu korkealla ja uskoa ja toivoa parasta. Hullua kyllä, mieluiten menen yksin kuulemaan taas tuomion, en jaksa ketään muuta siinä vaiheessa "pelkäämään" kanssani. Syöpätuomion menin yksin kuulemaan, aavistelin nimittäin jo sinne mennessä, että ei hyviä uutisia kuulu, en halunnut ketään mukaan sinne, olen tieten vähän outo.

Yksi ainut ihminen on sellainen jonka tahtoisin mukaan, mutta en kehtaa häntä pyytää.

ap

Onko sulla syytä pelätä "huonoja uutisia", eli onko ollut sellaisia tuntemuksia tai huonontumista olotilassa?

Ystäväni alaikäisellä lapsella oli syöpä ja ystäväni söi aina rauhoittavia sekä unilääkkeitä tietyn aikaa ennen kontrollikäyntejä.

Ei ole ollut mitään tuntemuksia eikä huonoa oloa. Se valtava pelko vain sisimmässä, eikä jaksa uskoa, että kaikki voisi olla hyvin. Ja pelko, miten selvittäisiin jos jotain olisi.

ap

Voimia sisko! Olet ajatuksissani ja lähetän sinulle hyvää energiaa.

Kiitos kiitos. Kontrolli vasta reilun 2kk päästä, saapas nähdä kuinka kestän siihen asti, täytyykö marssia hakemaan jotain unilääkettä.

Tiedän ap mitä käyt läpi juuri nyt. Itseäni on auttanut ajatus, että turha murehtia asioita etukäteen, koska jos mitään ei löydy, olet murehtinut turhaan... Ja toisaalta, mitä sinä pelkäät? Jos tautia taas löytyy, mitä se tarkoittaa sinulle? Eikö kuitenkin kaikki ole juuri sillä hetkellä ihan hyvin? Mieti, mitä  siinä pelkäät. Hoitoja, kuolemaa? Miksi? Voimia!

tiedän ja tiedostan sen, että kulutan turhaan voimavarojani pelkäämällä etukäteen, mutta vaikka kuinka yritän, en saa itseäni ajatuksista irti, vaan ne pulpahtaa aina pintaan kun on hiljaisempaa.

Pelkään että jos tauti taas löytyy, miten läheiseni sen kestävät, miten mies, mitä jos itse romahdan henkisesti? Hoitoja en pelkää, kuolemaa pelkään. Pelkään sitä, että jos jotain löytyy ja joutuisin olla paljon sairaalassa, miten selviäisivät kotona, miellä täällä kuitenkin on kaksi lasta ja toinen sairas ja joudutaan kulkemaan viikottain sairaalassa hänen kanssa.

ap

Tsemppiä! :)