Mies ei koskaan mistasukkainen

Ei omanikaan ole. Kyllä se alussa vähän ehkä ihmetytti, mutta olen todennut elämän paaaljon helpommaksi näin. Eipä ole turhaa draamaa ja toisaalta, enpä kyllä noita rajoja koittelekaan, että mistä hän mahdollisesti saattaisi kokea mustasukkaisuutta. Olen rehellinen, luotettava ja uskollinen ja mies tietää sen.

Ei ole mustasukkainen ja hyvä niin!

tutustuin koulutuksessa vähän päälle parikymppiseen mieheen, joka alkoi pitää yhteyttä sen jälkeenkin. hän lähettelee minulle runoja arvioitavaksi ja silloin tällöin tapaamme tuossa meidän portaillamme tai hänen portaillaan oluen merkeissä. meillä on todella hauskaa keskenämme. eksäni oli niin mustasukkainen, etten meinannut uskaltaa edes sanoa koko asiasta, mutta kun kerroin, sanoi nykyinen mieheni, että onpa kiva, kun olet vihdoin löytänyt seuraa täältä. myöskään tämän pojan/nuoren miehen kihlattu ei tunnu välittävän yhtään. 

todella mustasukkaisen miehen kanssa eläneenä nautin tästä tilanteesta täysin. 

Eksäni oli mustasukkainen. Veti raivarit, jos juttelin vieraalle miehelle esim. baarissa. Tai meidän yhteisestä kaverista. Erosimme sitten siksi, kun mies oli pettänyt minua useaan otteeseen. Että näin. Selvisihän se syy miksi hän oli mustasukkainen, omatuntohan se siellä vain kolkuttelin.

Nykyinen mies ei ole mustasukkaisuutta osoittanut, eikä kyllä ole mitään syytäkään ollut. Mutta nyt kesällä olimme yhdessä juhlimassa minun entisessä kotikaupungissa ja baarissa oli minulle paljon tuttuja. Yhden miehen kanssa halasin, kun nähtiin pitkästä aikaa ja juteltiin tovi. Sitä mieheni kommentoi hieman mustasukkaiseen sävyyn, mutta ei siitä enempää.

Ihana olla ihmisen kanssa josta ei tarvitse pelätä, että hän tekee numeron jokaisesta vieraan miehen kanssa juttelusta.

Nauti herranjestas sentään! Mustasukkaisuus on aina pelkoa ja epäluottamusta, se ei ole koskaan hyvä asia. Meistä kumpikaan ei ole mustasukkainen ja juttelemme avoimesti jos jompikumpi esimerkiksi vähän ihastuu johonkin toiseen. Miksi ap pitää toisen omistamista jotenkin hyvänä asiana, sitä se ei ole.

Mun mies ei ole mustasukkainen. Alettiin seurustelemaan nuorena ja mun edellinen mies oli sairaan mustasukkainen. Epäili jopa mun miespuolisia serkkuja.

Jotenkin lapsellisena kuvittelin, että mies ei rakasta mua, koska ei ole mustasukkainen musta, ei välitä tarpeeksi. Testasin häntä sitten tyhmyyksissäni ja luojan kiitos meidän suhde kesti mun törttöilyt, koska puhuttiin kaikesta.

Nyt ollaan oltu 17 vuotta yhdessä ja musta on kivaa, kun mies ei ole mustasukkainen. Mä voin jutella hänelle edelleen kaikesta. Kaverit ovat kateellisia, kun mies ei kyttää vieressä ja mun mielestä on todella naurettavaa, kun melkein 40 vuotiaat miehet alkavat uhoamaan jossain baarissa kännissä, kun joku juttelee heidän vaimolleen.