Lue keskustelun säännöt.
Suuri osa eronneista on itse eroperheestä!
06.11.2013 |
Pitäkää tämä mielessänne, uusperheelliset. Ja miettikää, millaisia arvoja lapsillenne ja eksän/nyksän lapsille siirrätte.
Kommentit (8)
Mun vanhemmat ainakin yhdessä. Kuten miehenkin vanhemmat.
Kaverin vanhemmat on eronneet, mutta hän on edelleen ensimmäisen miehensä kanssa.
Ja ja ja....
Aivan turha väite, maailma oli ihan eri vielä meidän lapsuudessamme ja valtaosan vanhemmat pysyi yhdessä vaikka elämä olisi ollut millainen maan päällinen helvetti. Ja meidän isovanhemmistamme ei eronnut oikein kukaan.
Se on vain hyvä, että ihmiset eroaa nykyään eivätkä pakota lapsiaan elämään onnettomissa perheissä, joissa kylmän ilmapiirin lisäksi mahdollisesti alkoholismia, väkivaltaa....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niinkö?
minä olen eronnut.
vanhempani eivät ole.
kumpikaan isovanhemmistani eivät olleet.
minulla on vain yksi sisarus, joka ei vielä (naimisissa 25 v) ole eronnut.
exäni vanhemmat eivät ole.
hänen isovanhempansa eivät olleet.
hänellä on vain yksi sisarus, joka ei vielä (naimisissa 24 v) ole eronnut.
toki onhan minulla yksi tätä (out of 3), joka on eronnut.
ja miehellä kaksi tätiä (out os 11), jotka ovat eronneet
....ehkä se sitten tulee sieltä...
Itse elän onnellisesti ydinperheessä mutta yhtä lukuun ottamatta kaikki eronneet tuttavani ovat eroperheestä.
Olen itse ensimmäisessä avioliitossani
vanhempani ovat eronneet
isovanhempani eivät ole eronneet, ukkini kuoli nuorena kummassakin suvussa
miehelle tämä on toinen liitto
hänen vanhempansa eivät eronneet vaan isä kuoli
hänen isovanhemmista ei ole tietoa
Kuules ap. Minä olen ydinperheestä, nain isäni kaltaisen miehen ja ymmärsin erota hänestä ajoissa, toisin kuin äitini. Moni ystävänikin, joka on eronnut on ydinperheestä. Usko pois että sellainen sisäänpänlämpiävä ydinperhe voi olla lapsille paljon myrkyllisempi kuin kaksi kotia. Usein erossa ainakin äiti hyvässä lykyssä myös isä ottaa vastuun itsestään ja elämästään ihan eri tavalla kuin ennakkoluulojensa ja pelkojensa alta siellä ydinperheessä toisia kyyläävät vanhemmat. Vaikka ehkä tää ei koskenut mua koska en ole uusperheellinen, ainopastaan eronnut. Ja elämäni ja myös lasten elämä on parempaa kuin koskaan. Ei se avioliitto mikään itsestäänselvä onnela ole, päinvastoin. Ennen ei erottu, nöyrryttiin vaan vaikka mihin paskaan ja sen mukaisia olivat lastenkin vauriot. Kaikki riippuu lopulta siitä, kuinka hyvin aikuiset osaavat olla aikuisia. Onkos se homma sulla ap hanskassa? Mitähän vammoja itse aiheutat lapsillesi typerillä yleistyksilläsi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mistähän ap tuon väitteensä tempaisi...
Minun vanhempani ovat eronneet, minä olen ollut naimisissa 25 vuotta, eikä loppua ole ainakaan vielä näkyvissä.
Miehen vanhemmat ovat edelleen yhdessä, mutta mies on kertaalleen eronnut, ennen kuin me menimme naimisiin.
Voi tuossa perääkin olla, on muitakin syitä mutta malleja opitaan kotoa.
Omat vanhempani olovat avioliitossa, samoin puolison ja molemmat isovanhemmat myös.
Veljeni on naimisissa ehjästä perheestä olevan naisen kanssa, myös hänen vanhemmat ja isovanhemmat ei eronneita. Omat tätini..kaikki serkut, paitsi yksi jolla oli erittäin väkivaltainen puoliso. Hienoa, en ole tullut ennen tuollaista ajatelleeksi. Se onkin ehkä osin kodin mallia ja se kasvatus toki vaikuttaa vaikkei kaikkea mutta osansa varmaan on. Myös siihen että edes yrittää valita oikein.
Olen eronnut, mutta kasvanut itse ydinperheessä.
En näe tässä mitään erikoisen elämää tuhoavien arvojen siirtymistä. Eroaminen on tottakai ikävä asia, varsinkin lapsille. Mutta ehkä kuitenkin näet sen itse turhankin pahana peikkona? Elämää, onnea ja yhteen kuulumista on eron jälkeenkin.