Lue keskustelun säännöt.
Toisen/kolmannen lapsen 35+ saaneet - fyysisestä palautumisesta
06.11.2013 |
Ensinnäkin, pahoittelen pinnallista aihetta. Olen 37v ja suunnittelemme kolmannen lapsen yrittämistä. Esikoisen sain 30v ja tokan kun olin vähän alle 36. Uskon, että jaksamme valvomiset ym., mutta fyysinen palautuminen mietityttää..eli oletteko saaneet kropan enää samaan kuntoon kuin ennen lapsia? Mulla on nyt ja oli myös esikoisen ja tokan välissä BMI 20 ja olin hyvässä kunnossa ja litteä vatsa (liikun paljon, syön terveellisesti + hyvät geenit), mutta mietin että miten kolmannen jälkeen kun olen jo näin vanha? Oletteko treenaavat äidit saaneet vatsalihakset yhtä vahvoiksi/vatsan yhtä litteäksi enää toisen tai kolmannen jälkeen yli 35 iässä? Jos ette niin miksi ei? Onko joku esim. laihtunut entisiin mittoihin ja ehtinyt käydä salilla ym. mutta vatsa roikkuu silti?
Lapsen yrittäminen ei siis ole kiinni tästä mutta olen kai sitten niin turhamainen että asia mietityttää. Ja tiedän, että rupsahtaminen on toki jo alkanut ja joka tapauksessa edessä pian :D
Kommentit (11)
[quote author="Vierailija" time="06.11.2013 klo 13:24"]
Onko palautuminen ja hyvä kunto sitä, että paino on mahdollisimman alhainen :O
Minä kyllä palautumisen ja hyvän kunnon näen toisella tavalla.
[/quote]
Juu, ihan totta ja olen kyllä samaa mieltä palautumisesta. Mutta mua ei oikeastaan huoleta palautuminen terveyden kannalta (mikä tietenkin on tärkeintä), sen onnistumiseen uskon.
Mä olen nyt jotenkin lapsellisesti fiksoitunut tähän vatsan litteyteen, ja mun vatsa on sellainen kuin haluan kun mun painoindeksi on n. 20. Siksi mietin, että voiko käydä niin, että vaikka miten hoikistuu ja kiinteytyy niin vatsa jää roikkumaan tms. Vaikka eihän kukaan voi sanoa miten juuri mulle käy.
Mutta kiitos kovasti kaikille vastanneille, vau, hienoa kuulla että vielä neljännenkin jälkeen "tässä ikäryhmässä" voi palautua hyvin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.11.2013 klo 13:29"]
Olisit laittanut otsikkoon vielä, että timmit + 35 :) Sori, en osaa auttaa!
[/quote]
En mäkään mikään varsinainen timmi ole, tykkään juosta mutta lihaskunto on jäänyt vähemmälle :) -ap
Olen saanut lapset 20+, 30v ja 42v:nä. Ja nopeimmin toivuin ja palauduin juuri tämän kuopuksen jälkeen. Painoakin tuli raskaudessa vain 3,5 kiloa (ja laitokselle jäi 5,5kg) ja kroppakin palautui ennalleen nopeasti vaikka lähtöpaino olikin 8 kiloa enemmän kuin 21 vuotta aiemmin esikoisen kanssa.
Mulla on ollut se onni että raskausvatsa on ollut aina todella pieni joten tuo nahka on aika siisti ja arveton vielä tämän 4. jälkeenkin. En ole huomannut että treenaaminen juurikaan vaikuttaisi sen nahkan vetäytymiseen, minullakin on sixpäckin alku jossain syvällä sen nahan alla:D Reunoilta vähän näkyy...
Sain kolmannen lapsen 37 vuotiaana ja palauduin nopeammin kuin aiemmista synnytyksistä. Tähän vaikutti ehkä osaltaan myös se, että synnytys oli tosi nopea, ei tarvinnut valvoa supistuksissa öitä. Kroppa on nyt 40 vuotiaana ihan entisellään ilman mitään urheiluharrastuksia, tavallista hyötyliikuntaa vaan ja pienten lasten perässä juoksemista...
OK, kiva kuulla! Mullakin on ollut molemmissa aika pieni vatsa, tosin painoa on tullut reilu kymmenisen kiloa molemmista. -ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä sain viimeisen 37v ja en palautunut enää niin nopeaa. Olen urheilullinen ja olen harrastanut kilpaurheilua. En päässyt enää samaan kuntoon ja samoihin tuloksiin. Lihaskunto heikkeni ja häpyliitos kipuili pitkään.
Mutta ihan ok kunnossa kuitenkin olen, mutta en todellakaan palautunut yhtä nopeaa, mitä niistä kahdesta lapsesta, jotka sain päälle parikymppisenä
Sain toisen lapsen sektiolla 36 vuotiaana (4 kk:n päästä täytin 37 v.) Raskauskiloja kertyi 24 kg. Raskauskilot olivat kaikki lähteneet 10,5 kk synnytyksestä. Sen lisäksi lähti 4 ylimääräistä kiloa. Palauduin siis paremmin kuin esikoisen kohdalla, josta jäi tuo 4 ylimääräistä kiloa. Vatsani on normaali vaikka oli raskausvatsa iso olikin. Mulle ei tullut raskauarpia eikä jäänyt pahaa pömppistä. Jos treenaisin (en laiskuuttani viitsi), olisi mahani varmaankin littanampi.
Niin ja mitenkään erityisemmin en laihduttanut. Pidin vain arkiliikunnasta huolen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No en sovi ihan kohderyhmään, koska sain neljännen 41-vuotiaana :) Mutta joo, 20 kg keräsin tässäkin raskaudessa, mutta BMI on 5 kk synnytyksestä 21. Edellisen kerran meni hieman kauemmin, silloin ikää oli 32.
Onko palautuminen ja hyvä kunto sitä, että paino on mahdollisimman alhainen :O
Minä kyllä palautumisen ja hyvän kunnon näen toisella tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisit laittanut otsikkoon vielä, että timmit + 35 :) Sori, en osaa auttaa!
Toki iälläkin lienee jotain tekemistä asian kanssa, mutta uskon itse, että kysymys on enemmänkin kudostyypistä.
Itse sain esikoisen 35-vuotiaana, ja alle 2 kk:ssa laihduin alle lähtöpainoni, joka oli 63 kg. Esikoisen vauva-aikana häntä imettäesäni painoin n. 58kg. Kuopuksen kanssa 38-vuotiaana imetysajanpaino oli n. 60 kg eli mitään paino-ongelmia ei raskauksien myötä tullut. Mutta: jo esikoisen jälkeen sain inhottavan napatyrän. Vaikka vatsa oli kohtuullisen litteä, oli kudoksessa kuitenkin vauriota ja tyrä pääsi pullahtamaan esiin. Kuopuksen jälkeen tuo tyrä korjattiin, mutta suorat vatsalihakset jäivät pysyvästi yli 7 cm päähän toisistaan. Vaikka olenkin ihan hoikka ja hyvässä kunnossa, pömpöttää maha aika ikävästi.
Kuten sanottu, uskon kuitenkin (myös lääkäreiden kanssa asiasta keskusteltuani), että "vika" on enemmänkin kudostyypissäni kuin korkeassa iässäni.