vauvan kannalta paras muuttoaika?
Oletteko muuttaneet juuri ennen laskettua aikaa tai
juuri syntymän jälkeen?
Vai kannattaako muuttaa vasta lapsen ollessa n1 v. jolloin tietää paremmin lapsiperheen tarpeet kodissa? Toisaalta eikös ne tarpeet määräydy mahdollisuuksien mukaan ja vanhempien tarpeista;)
Mitenköhän pieni vauva ja äiti sitten siihen muuttoon reagoi?
Kommentit (7)
Ja se oli kyllä tosi rankkaa, koska miehen työmatkojen takia jouduin käytännössä pakkaamaan ja purkamaan kaikki laatikot...
Mutta se oli hyvä ratkaisu muuttaa ennen vauvan syntymää. Sen jälkeen en olisi ehtinyt ja jaksanut mitään muuta. Siinä vauvassa oli itsessään niin paljon työtä, että muutto siihen päälle olis ollu kyllä ihan ylivoimaista.
Muutettiin uudestaan lapsen ollessa 1,5 vuotta ja sekin muutto oli hirveetä sähläystä ja lapsenvahdin metsästystä. Sen lisäksi kesti pari viikkoa, että lapsi sopeutui uuteen kotiin.
Tältä pohjalta suosittelen kyllä sitä muuttoa ennen kuin lapsi syntyy.
Toisaalta sitten taas muutto pienen vauvan kanssa on paljon helpompaa kuin sinne tänne viipottavan taaperon kanssa.
Vauvaan muutto ei välttämättä vaikuta mitenkään, kunhan on tutut äidin tuoksut lähellä, niin mikäpä siinä ollessa :-)
Kaksi kertaa ollaan muutettu niin, että oon ollu viimisellä kolmanneksella raskaana ja kerran silleen että kuopus oli sillon n. puoli vuotias. Ja täytyy kyllä sanoa, että vaikka se pakkaaminen/purkaminen ei ison vatsan kanssa olekaan mitään kauheeta herkkua, niin miljoona kertaa helpompaa se on ku tollasen konttavan/kävelevän vauvan/taaperon, joka ei tosiaankaan anna minuutinkaan työrauhaa. Ja jos vielä jotain pientä remonttia/pihahommaa siellä uudessa kodissa pitää tehä, niin on se ihan pirun hidasta tollasen pienen muksun kans. Meillä muuttaessa oli tarkotus repiä neljästä makkarista tapetit ja maalata seinät. Nyt ollaan puoli vuotta tässä asuttu ja kaks huonetta on saatu rempattua. Miehellä kun on pitkät työpäivät ja mulla aikaa remppaamiseen on tasan tarkkaan sillon ku kuopus nukkuu (eli päivisin pari tuntia ja yöllä). Ja tietty tuosta päiväuniajasta iso osa menee ruuan laittoon, tiskikoneen tyhjentämiseen, pyykkäykseen jne.
Että ehdottomasti suosittelen muuttoa niin, että lapsi ei ole vielä syntynyt tai sitten niin, että muksu on jo yli 2v. jolloin sen voi ottaa mukaan moniin hommiin ku se osaa jo kunnolla kävellä ja tajuaa mitä saa/ei saa tehdä...
Niin, toisaalta ajattelin ihan vauvan kannalta suhtautumista siihen asuiympäristön/kodin muutokseen?
Meillä homma menisi niin että joku toinen tekee rempat, muuttomiehet kantaa ja minä sanon mihin mikäkin tavara laitetaan ja ehkä joku kaveri jeesaa purkamisessa/pakkaamisessa. Vauvaa en veisi missään nimessä pölyn keskelle rakennukselle.
Kumkin muutto meni ihan hyvin. Tosin ehkä pienen vauvan kanssa oli helpompaa kun nukkuin paljon ja vauvan saattoi laittaa sitteriin, turvakaukaloon ihmettelemään ja itse pystyi tekemään jotain. Juuri kävelemään oppinut oli aika häiriötekijä muutossa.
Itse en asioita ajoittanut mitenkään, näin vain kävi. Hoitoasioita yms. en miettinyt. Muutto on kuyllä mielestäni hyvä tehdä silloin lapset ovat todella pieniä ja ystävä yms. piiriä ei ole muodostunut.
No, onneksi nyt ei sitten toivottavasti muuteta ennenkuin vanhainkotiin!
Kun esikoinen oli 1,5 kk:n ikäinen, muutimme toiseen kaupunkiin, tosin silloin maallista omaisuuttakin oli kolmannes vähemmän kuin nyt. Oli helppo aika muuttaa, koska raskausajan komplikaatioita ei tarvinnut enää pelätä ja toisaalta vauva nukkui vielä suurimman osan päivää eikä vierastanut auttajia. Muuttovalmistelut aloitin jo raskausaikana pikkuhiljaa joten hoppua ei tullut.
Meillä tyttö (10kk) reagoi muuttoon parin viikon unettomuusjaksolla, eli ei oikein halunnut nukkua " vieraassa" paikassa. Ja ehkä asiaan vaikutti myös se kun äiti vain häärää laatikoiden kanssa eikä ehdi leikkiä ja antaa huomiota kuten ennen muuttoa. Noh, nyt on asiat meillä hyvin! Onnea muuttoonne.