Minkä ikäisenä uskalsit olla yötä yksin kotona

Kun muutin pois kotoa eli ikää oli 19v. Tännä nykykodissa suurin osa tutuistani ei uskaltaisi nukkua koskaan - iso vanha talo, joka suunnassa pientä narinaa.

Kun muutin pois kotoa. Pelkään kyllä vieläkin välillä olla yksin, mutta nappaan sitten rauhoittavan ja jätän radion päälle.

Olin kai 12-vuotias, kun vanhemmat lähtivät mökille ja minua ei huvittanut mennä mukaan. Jäin siis kotiin, ei siinä mitään ihmeellistä ollut. Jätettiin rahaa ja käskettiin ottaa pakastimesta syötävää. Omassa huoneessa olin nukkunut muutenkin (yksin) ja puhelimella sai vanhemmat kiinni. 

Enpä ollut koskaan lapsena yksin öitä. Eli kun muutin pois kotoa opiskelupaikkakunnalle.

En ikinä, pelkään vieläkin pimeää ja ääniä. Pidän yöllä pieniä valoja olohuoneessa, kodinhoitphuoneessa, keittiössä. Niissä saatan joutua kulkemaan yöllä tai ainakin aamulla, kun nousen ylös. Pelkään vähemmän, jos mies on kotona.

Nelikymppinen

Mä en koskaan muista pelänneeni mitään varjoja ja ääniä. En ollut lapsena koskaan yksin kotona, mutta olin yksin mökillä jotain 12- vuotiaana, enkä pelännyt. Olen aina ajatellut, että varjot ja pimeä ovat turvallisia: olen pimeässä piilossa, eikä kukaan näe minua. Ja ne varjot ja äänet, ne on mun Omiani, mun kodissani, tuttuja, suojaavia, hyviä varjoja.

mä en ole koskaan pelännyt kummituksiakaan. sukulaiseni ovat olleet mnua kohtaan ihan kivoja eläessään, tottakai he olisivat sitä kummituksinakin. Paitsi yksi, mutta se on niin yksinkertainen, että eipä siitä kummituksenakaan paljon vastusta olisi.

6-vuotiaana. Tosin ajoittain pelotti. Noin 10-vuotiaana en enää säikkynyt.