Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Exän uusi suhde
02.11.2013 |
Mies petti ja jätti ja vaihtoi lennosta toiseen. Kuvioissa on useita lapsia, mä oon henkilökohtaisesti ihan ok tän eron kanssa mut mut..oon ihan pikkasen huolissani siitä, miten pitkään tää uusi suhde jatkuu.
Ja tosiaan ihan lapsien kannalta ajattelen asiaa, mies ei mua sinänsä juurikaan kiinnosta. Uusi suhde pyörii lähes täysin lasten ympärillä, he eivät ns. laatuaikaa saa keskenään. En haluisi että meidän lapsiin sattuu jos tää uusikin suhde kaatuu.
Mahtaisiko kellään olla kokemusta tämmösestä? Siis että kuukaudessa mies on aloittanut uuden perhe-elämän, ilman sitä "alkuhuumaa" jonka vaan kaksi aikuista voi keskenään jakaa.
Ja ei, ei kuulu mulle heidän yksityiselämä ja ei, en ole mustasukkainen tms. Huolettaa vaan lapset, ihan oikeasti.
Kommentit (15)
Kyl nyt vaan sais kestää, tää uusperhekuvio. On varmaan jotenkin friikkiä kannattaa näin alkanutta suhdetta, mut toivon oikeasti että he onnistuisivat. Jos lapsia ei olisi kuvioissa niin ei juuri voisi vähempää kiinnostaa mutta kun on niin..voi huokaus.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen tuollaisen "uuden suhteen" nainen. Mies muutti eksänsä luota suoraan minun kanssani yhteen. Tuosta on nyt 2 vuotta ja olemme edelleen yhdessä. Näin jälkeenpäin ajatellen toiminta oli toki aivan liian nopeaa.
[quote author="Vierailija" time="02.11.2013 klo 18:14"]
Näin jälkeenpäin ajatellen toiminta oli toki aivan liian nopeaa.
[/quote]
Oliko kuvioissa lapsia? Kuinka asiat sujuivat? Mikä oli suurin kompastuskivi?
Voi hyvinkin kestää, toivotaan niin!
Etukäteen ei kannata murehtia, säästä voimiasi, että jos tulee murheita, niin jaksat sitten niitä käsitellä lasten kanssa, tukea yms. Mutta ajattele positiivisesti nyt, kun kerrankin voit.
[quote author="Vierailija" time="02.11.2013 klo 18:16"]
Voi hyvinkin kestää, toivotaan niin!
Etukäteen ei kannata murehtia, säästä voimiasi, että jos tulee murheita, niin jaksat sitten niitä käsitellä lasten kanssa, tukea yms. Mutta ajattele positiivisesti nyt, kun kerrankin voit.
[/quote]
Kiitos, näin mä yritänkin ajatella mutta aina välillä suojakuori murenee ja alan murehtia. Ja kun eihän se mulle kuulu oikeesti mitenkään eikä mulla ole mitään vaikutusvaltaa asiaan, joten miksi ihmeessä mä stressaan tästä? Oppisimpa vaan antaan olla.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen kokeillut tuota uutena naisena (en eron syynä kuitenkaan). Huolesi on aiheellinen, minua ainakin alkoivat lapset nyppimään parissa kuukaudessa ja ne pienet reppanat joutuivat kuuntelemaan karmivia riitoja. Olen viisastunut noista ajoista ja pysytellyt sen jälkeen erossa perheellisistä miehistä, ei suhde ole minkään arvoinen ilman kuhertelua ilman häiriötekijöitä ja vaikka lapset ovatkin täysin syyttömiä tilanteeseen, he siitä joutuvat lopulta kärsimään, suhteita kun tulee ja menee tuossa tilanteessa.
Olisiko muilla sanottavaa asiaan, mielellään omia kokemuksia?
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
täh? ja häh? ja niin kuin kenen kanssa.Tota joo.Ihania ajatuksia.Kerrassaan.Älytöntä vaan pähkäillä olemattomia.Meillä ramppaa ex vaikka joka viikko jos mulla on joku ongelma.Että näin.Lasten takia hyvät välit ja muutenkin.Jos vaikka jotain vakavaa sattuisi,en haluaisi jäädä ikävään tilanteeseen.Mä luulen että se exän uusi avokki voi olla kade.
Kokemuksia?
No ei nyt niin erikoista kai, ex-mies se kiirehti eron jälkeen kun kai osaa yksinkään yhtään olla, lapset kun kävi siellä niin ei edes niinä päivinä voinut kunnolla olla niiden kanssa, piti naisia sinne kutsua yöksi siltikin, tietokoneella ja treffipalstoilla kuulemma notkui vokotellen naisia illat, kävi festareilla ja baareissa minkä ehti, ja piti perua lasten tapaamisia usein niiden vuoksi joten eipä ne nyt kovin tärkeäksi kokeneet itseään isänsä elämässä. Itselleni parasta mitä ikinä on tapahtunut on se että ei tarvitse enää sen ihmisen kanssa olla juurikaan tekemisissä.
Vähän sama sirkus sielä kai jatkuu vieläkin, mukana nyt taas uusi nainen jolla monia lapsia muille miehille, leikitään sitten perhettä välillä, ja välillä erotaan ja tapellaan taas.
Eihän se ole kivaa lapsille siellä olla eikä niitä kauheasti enää kiinnostaakan kohta sinne mennä. Mutta itsepähän on valinnut näin.
Minähän se lasten turvana ja tukena saan usein ja murheiden sattuessa olla, mutta hyvähän se on että niillä on yksi läheinen ja luotettava vanhempi edes.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.11.2013 klo 18:53"]
Vähän sama sirkus sielä kai jatkuu vieläkin, mukana nyt taas uusi nainen jolla monia lapsia muille miehille, leikitään sitten perhettä välillä, ja välillä erotaan ja tapellaan taas.
[/quote]
Tää on tosi hirveä tilanne, just se mitä mä pelkään. Onko sun lapset puhuneet miltä niistä tuntuu?
-ap
Lapsethan pysyy vanhemmilleen lojaaleina vaikka ne kuinka kohtelisivat kaltoin, joten hyvin harvoin ne suoraan kertoo miten kokevat tilanteen.
Sieltä rivien välistähän se pitää osata lukea ja käytöksestä, mutta ovat toki ihan suoraan ovat sanoneet että eivät haluaisi sinne kovin usein edes mennä, ja kokevat sen olon siellä turvattomaksi, että on ihana tulla taas kotiin sieltä.
Onhan se ahdistavaa että ei lasten toinen vanhempi ymmärrä että lapset kärsii, mutta en minä kuitenkaan voi kuin omiin tekemisiini vaikuttaa ja siihen millaisen kasvuympäristön minä voin heille tarjota.
[quote author="Vierailija" time="02.11.2013 klo 19:01"]
[quote author="Vierailija" time="02.11.2013 klo 18:53"]
Vähän sama sirkus sielä kai jatkuu vieläkin, mukana nyt taas uusi nainen jolla monia lapsia muille miehille, leikitään sitten perhettä välillä, ja välillä erotaan ja tapellaan taas.
[/quote]
Tää on tosi hirveä tilanne, just se mitä mä pelkään. Onko sun lapset puhuneet miltä niistä tuntuu?
-ap
[/quote]
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No joo, toinen lapsista on jo sanonutkin ettei oikein haluaisi isän luona olla kun uuden naisen lapsi ärsyttää sitä. Toivottavasti asiat siellä alkaa rullaamaan.
-ap
mulla on kokemusta.
exä muutti meidän alakerran naapurin yh-äidin luokse jolla oli siihen aikaan 3-vuotias lapsi, meidän yhteinen lapsi samanikäinen ja olivat pihaleikkikavereita keskenään.
joka toinen vknloppu päästin lapseni isin luokse viikonlopuksi alakerran naapuriin ja joka kerta tämän vknlopun jälkeen lapseni oirehti todella voimakkaasti. lapsi piti uudesta ns. äitipuolesta mutta tämän naisen lasta ei siinä kohtaa voinut sietää, oli tietysti mustasukkainen ym.
olivat 6kk yhdessä kiikunkaakun kunnes erosivat ja me muutettiin lapsen kanssa pois isin exän naapurista.
todella raastavaa katosa sitä lapsen oirehdintaa kun mitään et voi asialle tehdä.
mutta eihän e heidän suhde kestänyt niinkuin alusta asti tiedettiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanha ketju, mutta mies erosi exästään 5 kk ennen minun tapaamistani, tässä välissä oli kyllä ollut jo pikkuinen suhde ennen minua..
Ollaan oltu yhdessä 3,5 v, meillä oli molemmilla 1 lapsi, ja nykyään yhteinenkin. Kyllä uusperheessä on aina koetinkiviä, oli taustat ja alut minkälaisia vaan, mutta, jos löytyy rakkautta, niin kyllä se kaiken kestää.
Alue: Aihe vapaa
Noh, laastarisuhteet ne harvoin kestää pitkään, onnellisina ainakaan, uusperhekuvioista nyt puhumattakaan.
Ja tottahan se on, lapset siinä usein kärsii ja hämmentyy kun ei ruusunpunaisissa pilvissä leijuva tai itsekäs vanhempi ymmärrä yhtään mikä on lapsen kannalta paras kuvio.