Kivointa miten sinut on yllätetty

[quote author="Vierailija" time="02.10.2013 klo 20:45"]

Seurustelukumppanini ilmestyi yllättäen oveni taakse, kun olin ulkomailla vaihto-opiskelijana.

[/quote]Musta toi ois ollut lähinnä pelottavaa. Ois tullut olo, että epäileekö se mua pettämisestä ja halus tulla tarkistaan?

Ei semmosta taida ollakaan. Kaikkiin yllätyksiini on tarvittu jollain tavalla materiaa. Mua ei saa positiivisella tavalla yllätetyksi pakkaamalla reppuja ja retkieväitä ja sanomalla, että rakas, nyt lähdetään patikoimaan lähimetsään.

[quote author="Vierailija" time="02.10.2013 klo 20:39"]

Ei semmosta taida ollakaan. Kaikkiin yllätyksiini on tarvittu jollain tavalla materiaa. Mua ei saa positiivisella tavalla yllätetyksi pakkaamalla reppuja ja retkieväitä ja sanomalla, että rakas, nyt lähdetään patikoimaan lähimetsään.

[/quote]

aika surullista. Ei se, että et ilahdu metsistä, vaan se, että et pysty ilahtumaan ilman materiaa. mutta sellaiseksi kai maailma on menossa.

Seurustelukumppanini ilmestyi yllättäen oveni taakse, kun olin ulkomailla vaihto-opiskelijana.

Niinpä. Aina kaikkeen tarvitaan jotain ostettavaa, harvan asian saa ilmaiseksi. Jos nyt vaikka ajatellaan tuota patikkaretkeäkin, niin siihenkin tarvitaan ne eväät sieltä kaupasta. Ja jos metsää ei ole vieressä, niin sinne metsälle pitää mennä bussilla tai autolla.

Minullakin vain materiaa, isi ostin omakotitalon ja urheiluauton kun täytin 18, oon sen pikkuprinsessa:))

Olin muuttamassa pariksi vuodeksi Lontooseen opiskelemaan ja ystäväni järjesti minulle yllätysläksiäiset. Ja ihaninta oli tietysti, että paikalle oli saapunut monia muitakin ystäviäni. En unohda sitä koskaan. <3

[quote author="Vierailija" time="02.10.2013 klo 20:46"]

Niinpä. Aina kaikkeen tarvitaan jotain ostettavaa, harvan asian saa ilmaiseksi. Jos nyt vaikka ajatellaan tuota patikkaretkeäkin, niin siihenkin tarvitaan ne eväät sieltä kaupasta. Ja jos metsää ei ole vieressä, niin sinne metsälle pitää mennä bussilla tai autolla.

[/quote]

Jep, on se näinkin :)