Tutkimusmenetelmistä (vrt. tapaus Ulvila)

Kuinka hyvin voi luottaa haastattelututkimuksen aineiston litterointiin, kun tuossa Ulvilan tapauksessakin nauhasta on luettavissa ainakin viisi erilaista versiota? En millään tavoin tahdo arvostella, vaan herättää keskustelua. Ja ei tietenkään voi ihan täysin verrata tavallista haastattelunauhaa ja hätäpuhelunauhaa, mutta jotain yhteneväisyyttä niissä kuitenkin menetelmällisesti on. Ajatuksia?