Lue keskustelun säännöt.
Miten vietellä mies tänään sänkyyn, jos seksiä tooosi harvoin (miehen vuoksi..)?
09.09.2013 |
Oliskos jotain vinkkejä siitä, miten kannattaisi lähestyä tänään miestäni, jonka kanssa seksiä on aika harvoin kun mies vähemmän halukas? Edellisestä kerrasta ainakin kuukausi ja tänään olisi molemmilla vapaapäivä ja talo tyhjillään..? Ihan kamala panetus ollut jo pitkään ja tekisi niiin hirveästi mieli seksiä. Olen vältellyt viimeaikoina (viime vuosina) aloitteita, ettei mies ahdistuisi, mutta kai sitä nyt välillä voi yrittää? Kun ei tuo mies kuitenkaan tule mitään ehdottamaan varmaan kuukausiin, niin voisin tänään koittaa jos lykästäisi ;) Meillä siis muuten asiat ihan ok ja hellyyttä kuitenkin on. Miten itse yrittäisitte? Sen tiedän, ettei mies innostu mistään vihjailevista katseista tai seksikkäistä asuista (olen yleensä aina ihan ok näköinen ja vaatteetkin ovat aika naisellisia ja jopa paljastavia kotona) tai suoraan munaan kiinnikäymisestä, jos ei ole jo valmiiksi sillä tuulella. Hirveästi tekisi mieli, niin mitenkäs tästä voisi päästä tositoimiin?
Jotakin uutta ja piristävää olisi kiva kokeilla, joten nyt vinkit kehiin naiset!
Kommentit (118)
Jos mies ei halua, niin ei halua. Miksi täytyy miettiä jotain keinoja. Mitä enemmän yrität, sitä vähemmän saat. Tuohon ei mikään muu auta kuin ero, jos halut eivät kohtaan. Toista ihmistä et voi muuttaa halukkaammaksi taikatempuilla. Jos on vain hyväksyttävä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olet sohvalla hetken vieressä, sitten nouset ylös ja riisut. Istahdat viereen ja alat hieroa toosaasi. Kyllä se siitä. Jos ei innostu niin otat sen käden käteesi ja siirrät toosalle. Epätoivoista? Kuulostat epätoivoiselta, joten ehkä se tepsii.
Siis mietipä oikeasti nyt hetki uudelleen. Tämmöinen ei todellakaan ole ok. Jos toinen ei halua, niin sitten ei halua. Mä en olisi sekuntiakaan enää suhteessa tällaisen tempun jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
[quote author="Vierailija" time="09.09.2013 klo 17:30"]
Minä lämmittäisin saunan, ja tarjoutuisin pesemään miehen selän. Samalla voisi muutenkin pestä ja hyväillä, ja jos yhtään ottaa vastakaikua, siirtyä vaikka ottamaan suihin. Tarjoa hyvää viiniä, jos hän sellaisesta pitää. Yritä olla pyyteetön hyväilyissäsi, jotta hän ei ahdistu.
Pidän peukkuja.
PS Kannattaisko sun vaikka pitää omaa kivaa ennen kuin alat miestä vietellä? Saisit pahimmat paineet pois ja olis helpompi olla painostamatta tai vetämättä hernettä nenään, jos toinen ei sytykään.
Ehkäpä voisin yrittää tätä. Se on vain niin, että kun olen lähes kokonaan luopunut aloitteista, niin tuosta "mennäänkö saunaan/suihkuun" -kysymyksestä on tullut vähän sellainen eufemismi seksialoitteelle. Vähän latistunut fiilis tuli äsken, kun kysäisin ihan ohimennen, että mentäiskö illemmalla saunaan, ja mies ei vastannut oikein mitään...otan kaiken nyt niin herkästi itseenikin, varmaan joudun yksin saunomaan ja mies hommailee jotain omiaan. En siis kyllä ilmaissut mitään kummempaa miehelle, koska se ainakin pilaisi illan jos alkaisin kyselemään, että eikö sauna kelpaa, koska siinähän ei ole edes kyse saunasta..
ap
No ei tietenkään tule saunaan, tietää kyllä, taka-ajatuksesi. Huomaat varmaan, ettei häntä kiinnosta tipan tippaa. Mikset anna jo olla? Mies ahdistuu ja kohta läheisyyskin loppuu. On vain kaksi vaihtoehtoa ero tai parisuhdeterapia. Tuollainen vonkaaminen on jo aika noloa.
Mä olen itse se osapuoli suhteessa, joka ei halua. Mulla on syyni myös siihen.
Se, mistä kaikki lähti oli pettäminen. Mies teki matkoja työn puolesta ja odotin häntä kotiin. Koskaan niinä viikonloppuina ei juurikaan mies halunnut seksiä. Syitä en koskaan saanut- en tietenkään, koska minua petettiin. Vastaukset olivat lähinnä ympäripyöreitä.
Meillä ei ole minkäänlaista läheisyyttä koskaan. Silloin kun seksiä oli, niin se oli lähinnä pikapano, jossa täyttyi vain " velvollisuudet". Seksin jälkeen mies vain lähti suihkuun ja minä jäin yksin, kun olisin halunnut hetken vielä olla miehen kainalossa. Tätä jatkui kauan. Lopulta seksin jälkeen ei enää tuntunut miltään, olo vain paheni, se olo oli täyttä tyhjyyttä.
Me ei puhuta koskaan mistään miehen kanssa. Sekin on nykyisen haluttomuuteni osa syy. En koe saavani häneen tunneyhteyttä, joka on mulle yksi tärkein asia haluille. Päätin etten enää tee aloitteita ja näin ollaan menty jo kauan.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen itse se osapuoli suhteessa, joka ei halua. Mulla on syyni myös siihen.
Se, mistä kaikki lähti oli pettäminen. Mies teki matkoja työn puolesta ja odotin häntä kotiin. Koskaan niinä viikonloppuina ei juurikaan mies halunnut seksiä. Syitä en koskaan saanut- en tietenkään, koska minua petettiin. Vastaukset olivat lähinnä ympäripyöreitä.
Meillä ei ole minkäänlaista läheisyyttä koskaan. Silloin kun seksiä oli, niin se oli lähinnä pikapano, jossa täyttyi vain " velvollisuudet". Seksin jälkeen mies vain lähti suihkuun ja minä jäin yksin, kun olisin halunnut hetken vielä olla miehen kainalossa. Tätä jatkui kauan. Lopulta seksin jälkeen ei enää tuntunut miltään, olo vain paheni, se olo oli täyttä tyhjyyttä.
Me ei puhuta koskaan mistään miehen kanssa. Sekin on nykyisen haluttomuuteni osa syy. En koe saavani häneen tunneyhteyttä, joka on mulle yksi tärkein asia haluille. Päätin etten enää tee aloitteita ja näin ollaan menty jo kauan.
Hirveetä, ihan hirveetä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä olen itse se osapuoli suhteessa, joka ei halua. Mulla on syyni myös siihen.
Se, mistä kaikki lähti oli pettäminen. Mies teki matkoja työn puolesta ja odotin häntä kotiin. Koskaan niinä viikonloppuina ei juurikaan mies halunnut seksiä. Syitä en koskaan saanut- en tietenkään, koska minua petettiin. Vastaukset olivat lähinnä ympäripyöreitä.
Meillä ei ole minkäänlaista läheisyyttä koskaan. Silloin kun seksiä oli, niin se oli lähinnä pikapano, jossa täyttyi vain " velvollisuudet". Seksin jälkeen mies vain lähti suihkuun ja minä jäin yksin, kun olisin halunnut hetken vielä olla miehen kainalossa. Tätä jatkui kauan. Lopulta seksin jälkeen ei enää tuntunut miltään, olo vain paheni, se olo oli täyttä tyhjyyttä.
Me ei puhuta koskaan mistään miehen kanssa. Sekin on nykyisen haluttomuuteni osa syy. En koe saavani häneen tunneyhteyttä, joka on mulle yksi tärkein asia haluille. Päätin etten enää tee aloitteita ja näin ollaan menty jo kauan.
Mun tulee ihan surku sua. Älä nöyryytä enää itseäsi lisää tuollaisessa. Eihän tuo ole enää mikään parisuhde edes. Ota ja lähde hyvä nainen!
Meillä seksi lähes loppui synnytykseen. Seuraavan neljän vuoden aikana sitä oli yhteensä ehkä 15 kertaa. Vikaa oli itsessänikin, olin liian uraorientoitunut, mutta mies selvästi lakkasi haluamasta.
Kissa nostettiin pöydälle useamman kerran. Aluksi lyhyesti, jossa molemnat todettiin, ettei tää ole normaalia ja nyt meidän täytyy ryhdistäytyä. Siitä huolimatta mies torjui aloitteeni eikä ollut itse yhtään aloitteellinen. Aikaisempien kirjoittajien kuvaukset romuttuneesta itsetunnosta ja halujen peittelystä kuulostivat todella mun elämältä!
Aloin miettiä, etten ehkä edustanut enää mieheni kiinnostusta herättävää naistyyppiä. Huomasin, että aloin kaiken muun lisäksi olemaan myös mustasukkainen, ja kuvio alkoi käydä minulle sietämättömäksi. Nostin seksittömyyden taas pöydälle. Sanoin, että en pakota häntä haluamaan, mutta pelkään päätyväni pettämään tätä menoa. Kerroin miltä torjutuksi tuleminen tuntuu ja että kärsin tilanteesta. Kuvailin kaikki ponnistukseni, miten tein aloitteita, olin ostanut alusvaatteita, laittautunut, kiehnännyt jne, eikä hän reagoi tai sanoo, että ehkä huomenna, mitä ei sitten tapahdu.
Ja ihme tapahtui. Jotenkin mies heräsi.
Kertoi jääneensä isi-moodiin, eikä oikein ole päässyt siitä eteenpäin. Hän ymmärsi minua, ja lupasi yrittää haluta enemmän.
Yritin myös itse. Hankin hepeneitä, varattiin hotelliöitä, houkuttelin mieheni katsomaan kanssani pornoa, tilasin seksi (myös peppu) leluja... Ja vähitellen se siitä lähti. Osoitin hänelle, että haluan ja rakastan juuri häntä. Sanoin sen välillä ilman seksivaatimuksiakin.
Asia on tämän ison avautumisen jälkeen otettu keskusteluun ehkä parin kuukauden välein. Välillä olen ollut tuskastunut, kun on tuntunut tulevan takapakkia, mutta tilanne on kuitenkin koko ajan vähitellen kohentunut ja nyt seksi on jo lähes viikottaista. Ja laatu on parantunut huomattavasti, se on suorastaan jännittävän monipuolista.
Määrä ei minua vieläkään tyydytä, mutta ehkä tämä on kompromissi. Ainakin itsetuntoni on korjaantunut paljon puhumisen myötä. Nyt en ryve enää itsesäälissä vaan turvaudun leluvalikol.aani tarvittaessa. Usein myös kerron miehelleni, kun olen leluja käyttänyt, jolloin hänelläkin alkaa selkeästi ajatus siirtyä seksin suuntaan ja minua saattaa lykästää. Olen myös oppinut, että häntä taitaa kiihottaa kaikista eniten minun orgasmini, joten houkuttelen hänet joskus mukaan masturboimalka jänen nähtensä. Joskus toimii, joskus ei.
Mutta yhteen vetäen, meillä taisi parisuhde pelastua ihan sillä, että jätettiin pelailut pois ja puhuttiin paljon ja asioiden oikeilla nimillä. Helppoa se ei ole ollut, olen itkien tuntojani usein purkanut. Mutta nyt näyttää jo paljon paremmalta, ja vitsaillaankin, että meillä alkoi seksielämä 2.0.
Toivoa siis on. Tsemppiä muille!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä riittää pelkkä katse, joten en osaa valitettavasti neuvoa.
Lilli-69 kirjoitti:
Meillä riittää pelkkä katse, joten en osaa valitettavasti neuvoa.
Ajattelit kuitenkin möläyttää vastauksesi jonka peruit samalla kertaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muuttunut nainen kirjoitti:
Meillä seksi lähes loppui synnytykseen. Seuraavan neljän vuoden aikana sitä oli yhteensä ehkä 15 kertaa. Vikaa oli itsessänikin, olin liian uraorientoitunut, mutta mies selvästi lakkasi haluamasta.
Kissa nostettiin pöydälle useamman kerran. Aluksi lyhyesti, jossa molemnat todettiin, ettei tää ole normaalia ja nyt meidän täytyy ryhdistäytyä. Siitä huolimatta mies torjui aloitteeni eikä ollut itse yhtään aloitteellinen. Aikaisempien kirjoittajien kuvaukset romuttuneesta itsetunnosta ja halujen peittelystä kuulostivat todella mun elämältä!
Aloin miettiä, etten ehkä edustanut enää mieheni kiinnostusta herättävää naistyyppiä. Huomasin, että aloin kaiken muun lisäksi olemaan myös mustasukkainen, ja kuvio alkoi käydä minulle sietämättömäksi. Nostin seksittömyyden taas pöydälle. Sanoin, että en pakota häntä haluamaan, mutta pelkään päätyväni pettämään tätä menoa. Kerroin miltä torjutuksi tuleminen tuntuu ja että kärsin tilanteesta. Kuvailin kaikki ponnistukseni, miten tein aloitteita, olin ostanut alusvaatteita, laittautunut, kiehnännyt jne, eikä hän reagoi tai sanoo, että ehkä huomenna, mitä ei sitten tapahdu.
Ja ihme tapahtui. Jotenkin mies heräsi.
Kertoi jääneensä isi-moodiin, eikä oikein ole päässyt siitä eteenpäin. Hän ymmärsi minua, ja lupasi yrittää haluta enemmän.
Yritin myös itse. Hankin hepeneitä, varattiin hotelliöitä, houkuttelin mieheni katsomaan kanssani pornoa, tilasin seksi (myös peppu) leluja... Ja vähitellen se siitä lähti. Osoitin hänelle, että haluan ja rakastan juuri häntä. Sanoin sen välillä ilman seksivaatimuksiakin.
Asia on tämän ison avautumisen jälkeen otettu keskusteluun ehkä parin kuukauden välein. Välillä olen ollut tuskastunut, kun on tuntunut tulevan takapakkia, mutta tilanne on kuitenkin koko ajan vähitellen kohentunut ja nyt seksi on jo lähes viikottaista. Ja laatu on parantunut huomattavasti, se on suorastaan jännittävän monipuolista.
Määrä ei minua vieläkään tyydytä, mutta ehkä tämä on kompromissi. Ainakin itsetuntoni on korjaantunut paljon puhumisen myötä. Nyt en ryve enää itsesäälissä vaan turvaudun leluvalikol.aani tarvittaessa. Usein myös kerron miehelleni, kun olen leluja käyttänyt, jolloin hänelläkin alkaa selkeästi ajatus siirtyä seksin suuntaan ja minua saattaa lykästää. Olen myös oppinut, että häntä taitaa kiihottaa kaikista eniten minun orgasmini, joten houkuttelen hänet joskus mukaan masturboimalka jänen nähtensä. Joskus toimii, joskus ei.
Mutta yhteen vetäen, meillä taisi parisuhde pelastua ihan sillä, että jätettiin pelailut pois ja puhuttiin paljon ja asioiden oikeilla nimillä. Helppoa se ei ole ollut, olen itkien tuntojani usein purkanut. Mutta nyt näyttää jo paljon paremmalta, ja vitsaillaankin, että meillä alkoi seksielämä 2.0.
Toivoa siis on. Tsemppiä muille!
Saman asian kanssa kamppailen ja haluaisin tietää, että eikö sinua ahdista se tieto, että toinen ei sinua halua kovinkaan sponttanisti? Itsellä se on aiheuttanut aika lailla itsetunnon laskemista. Tiedän että hän kiihottaa itseään usein katsomalla netistä naisten alaston kuvia ja siksi nämä.kaksi tietoa saavat minut kokemaan että vika on minussa vaikka toinen muuta väittää
Kauheelta väkisin väännöltä kuulostaa osa näistä. IMutta joo ymmärrän, että jos toista rakastaa...mutta silloin ei ehkä se rakkaus ole molemminpuolista, jos toinen täytyy suunnilleen huijata seksiin ja käyttää kaikki mahdollinen lelurepertuaari hyväksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Soita mulle, voin tulla panemaan sua. Numero on luettelossa.
Kai ainoa tapa olisi sinulle yrittää välittää viestiä ensin alitajuisesti, paita päällä josta nännit näkyy läpi, pystytkö jotenkin viemään keskustelut siihen aikaan kun panonne olivat vielä hyviä, ilman suorasukaista viittausta, pieni määrä alkoholia laskee aivojen tietoisen osan kontrollia. Osa ruuista saattaa olla mielihyväkeskusta herättäviä, suklaa mm.
Pienen kateuden poikasen voi koittaa herättää, "yksi mies sanoi kaupan pihassa, että sori kun tuijotan mutta oot tosi kuuma. Oli varmaan toiselta puolelta Suomea kun oli vieras murre" (että ei ala epäilemään vispilänkauppaa)
Jos miehesi libido on alhainen, pahoin pelkään että jäät yksin halujesi kanssa tänäänkin.
Valitettavaa että naisena joudut elämään tuollaisessa tilanteessa. Miehenä koen että meidän roolimme on perinteisesti se turhan toivon ylläpito ja joudumme turruttamaan suuren osan itsestämme, mutta se on helpompi kestää, kun tietää että "naapurin make" on ihan samassa tilanteessa, Tsemppiä ja jaksamista sinulle. Toivottavasti nappaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
[quote author="Vierailija" time="09.09.2013 klo 17:30"]
Minä lämmittäisin saunan, ja tarjoutuisin pesemään miehen selän. Samalla voisi muutenkin pestä ja hyväillä, ja jos yhtään ottaa vastakaikua, siirtyä vaikka ottamaan suihin. Tarjoa hyvää viiniä, jos hän sellaisesta pitää. Yritä olla pyyteetön hyväilyissäsi, jotta hän ei ahdistu.Pidän peukkuja.
PS Kannattaisko sun vaikka pitää omaa kivaa ennen kuin alat miestä vietellä? Saisit pahimmat paineet pois ja olis helpompi olla painostamatta tai vetämättä hernettä nenään, jos toinen ei sytykään.
Ehkäpä voisin yrittää tätä. Se on vain niin, että kun olen lähes kokonaan luopunut aloitteista, niin tuosta "mennäänkö saunaan/suihkuun" -kysymyksestä on tullut vähän sellainen eufemismi seksialoitteelle. Vähän latistunut fiilis tuli äsken, kun kysäisin ihan ohimennen, että mentäiskö illemmalla saunaan, ja mies ei vastannut oikein mitään...otan kaiken nyt niin herkästi itseenikin, varmaan joudun yksin saunomaan ja mies hommailee jotain omiaan. En siis kyllä ilmaissut mitään kummempaa miehelle, koska se ainakin pilaisi illan jos alkaisin kyselemään, että eikö sauna kelpaa, koska siinähän ei ole edes kyse saunasta..
ap
No ei tietenkään tule saunaan, tietää kyllä, taka-ajatuksesi. Huomaat varmaan, ettei häntä kiinnosta tipan tippaa. Mikset anna jo olla? Mies ahdistuu ja kohta läheisyyskin loppuu. On vain kaksi vaihtoehtoa ero tai parisuhdeterapia. Tuollainen vonkaaminen on jo aika noloa.
Vonkaaminen on noloa? VONKAAMINEN ON NOLOA! Hyi, toivottavastis joudut vonkaajan rooliin seuraavaksi kolmeksi vuodeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
[quote author="Vierailija" time="09.09.2013 klo 17:30"]
Minä lämmittäisin saunan, ja tarjoutuisin pesemään miehen selän. Samalla voisi muutenkin pestä ja hyväillä, ja jos yhtään ottaa vastakaikua, siirtyä vaikka ottamaan suihin. Tarjoa hyvää viiniä, jos hän sellaisesta pitää. Yritä olla pyyteetön hyväilyissäsi, jotta hän ei ahdistu.Pidän peukkuja.
PS Kannattaisko sun vaikka pitää omaa kivaa ennen kuin alat miestä vietellä? Saisit pahimmat paineet pois ja olis helpompi olla painostamatta tai vetämättä hernettä nenään, jos toinen ei sytykään.
Ehkäpä voisin yrittää tätä. Se on vain niin, että kun olen lähes kokonaan luopunut aloitteista, niin tuosta "mennäänkö saunaan/suihkuun" -kysymyksestä on tullut vähän sellainen eufemismi seksialoitteelle. Vähän latistunut fiilis tuli äsken, kun kysäisin ihan ohimennen, että mentäiskö illemmalla saunaan, ja mies ei vastannut oikein mitään...otan kaiken nyt niin herkästi itseenikin, varmaan joudun yksin saunomaan ja mies hommailee jotain omiaan. En siis kyllä ilmaissut mitään kummempaa miehelle, koska se ainakin pilaisi illan jos alkaisin kyselemään, että eikö sauna kelpaa, koska siinähän ei ole edes kyse saunasta..
ap
No ei tietenkään tule saunaan, tietää kyllä, taka-ajatuksesi. Huomaat varmaan, ettei häntä kiinnosta tipan tippaa. Mikset anna jo olla? Mies ahdistuu ja kohta läheisyyskin loppuu. On vain kaksi vaihtoehtoa ero tai parisuhdeterapia. Tuollainen vonkaaminen on jo aika noloa.
Vonkaaminen on noloa? VONKAAMINEN ON NOLOA! Hyi, toivottavastis joudut vonkaajan rooliin seuraavaksi kolmeksi vuodeksi.
Sivusta huutelen, että itsekin olin ymmärtänyt vonkaamiseen väärin. Vaimo selitti sen juurta jaksais. Se todellakin on noloa ja toiselle ahdistavaa. Enää en vonkaa, vaan pakkailen laukkuja ja lähden muille vesille.
[/quote]
Saman asian kanssa kamppailen ja haluaisin tietää, että eikö sinua ahdista se tieto, että toinen ei sinua halua kovinkaan sponttanisti? Itsellä se on aiheuttanut aika lailla itsetunnon laskemista. Tiedän että hän kiihottaa itseään usein katsomalla netistä naisten alaston kuvia ja siksi nämä.kaksi tietoa saavat minut kokemaan että vika on minussa vaikka toinen muuta väittää[/quote]
Itsetunto oli todella pohjamudissa ennen kuin asiasta alettiin puhua. Mieheni ei toki tietääkseni katsellut muiden kuvia, mutta jatkuva torjuminen oli aivan hirveää. Aina tuli joku selitys, että nyt väsyttää tai oli luvannut illaksi jotain muuta (pitäisi hävittää tuo saatanan pleikka). Mietin jo ihan tosissaan, että olisiko hänellä joku sivusuhde, mutta ajallisesti sen ylläpito olisi ollut kyllä aika mahdotonta, kun tiedämme toistemme menot tosi tarkkaan.
Mutta keskusteluissa kävi sitten ilmi, että hän ei tajunnut minun ottavan torjuntoja niin raskaasti, ei oikeastaan aina tajunnut edes torjuvansa. Ja väitti minun torjuneen hänen lähestymisyrityksiään. Saatoin kuulemma valitella työpäivän kälkeen miten rankkaa oli töissä ollut, minkä hän tulkitsi niin, että tänään ei kannattaisi yrittää mitään. Kommunikointiongelma siis, paha sellainen.
Jouduin selittämään, että seksi olisi minulle lääkettä stressiin, ei lisäkuormaa.
Itsetunto-ongelmaani auttoi hirveästi se, että puhuimme hänen haluttomuutensa syistä, siis siitä, että minä en ole se syy, vaan häntä nyt yleisestikään ei juuri haluttanut.
Tässä olisi ollut tietysti toisena vaihtoehtona loukkaantua, mököttää, rypeä itsesäälissä ja odottaa, että hänen halunsa itsestään heräisivät, mutta sen sijaan päätettiin yrittää molemmat.
Nyt hän tietää, että minä haluan joka päivä. Ja teen töitä sen eteen, että hän muistaisi taas, miten kivaa se seksi voi olla. Minusta haluttomuus on parin ongelma, ei vain yksilön (hänhän ei kokenut tätä niinkään ongelmaksi), enkä siksi voi ajatella, että hän saisi ratkottua sen yksinään minun vain odotellessa marttyyrinä vieressä. En siis painosta, vaan kannustan. Ja selvästi hän on lähtenyt tähän mukaan ja tilanne on vähitellen parantunut. Ehkä juhannukseen mennessä halut jo kohtaavat ja se hänenkin spontaaniuntensa sieltä herää ;)
Tuo toinen vaihtoehto johtaisi ennen pitkää eroon, joten mitään hävittävää minulla ei ole. Joku voi pitää toimintaani säälittävänä tai epätoivoisena, mutta ainakin asiat ovat nyt paremmin kuin vuosi sitten. Parisuhteen eteen joutuu tekemään töitä.
Tsemppaan puhumaan. Paljon. Ja hyväksymään sen, että toinen ei ehkä yksin saa asiaa selvitettyä. Ja hyväksymään myös sen että joutuu ehkä itsekin muuttamaan näkemyksiään ja toimintaansa. Me ei olla terapia tyyppejä, mutta ehkä jollekin siitäkin voisi olla apua.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen itse se osapuoli suhteessa, joka ei halua. Mulla on syyni myös siihen.
Se, mistä kaikki lähti oli pettäminen. Mies teki matkoja työn puolesta ja odotin häntä kotiin. Koskaan niinä viikonloppuina ei juurikaan mies halunnut seksiä. Syitä en koskaan saanut- en tietenkään, koska minua petettiin. Vastaukset olivat lähinnä ympäripyöreitä.
Meillä ei ole minkäänlaista läheisyyttä koskaan. Silloin kun seksiä oli, niin se oli lähinnä pikapano, jossa täyttyi vain " velvollisuudet". Seksin jälkeen mies vain lähti suihkuun ja minä jäin yksin, kun olisin halunnut hetken vielä olla miehen kainalossa. Tätä jatkui kauan. Lopulta seksin jälkeen ei enää tuntunut miltään, olo vain paheni, se olo oli täyttä tyhjyyttä.
Me ei puhuta koskaan mistään miehen kanssa. Sekin on nykyisen haluttomuuteni osa syy. En koe saavani häneen tunneyhteyttä, joka on mulle yksi tärkein asia haluille. Päätin etten enää tee aloitteita ja näin ollaan menty jo kauan.
Menepä lukemaan ketju Narsistin keskustelutyyli. Ehkä löydät sieltä vastauksia, lohtua ja jopa inspiraation tehdä elämällesi jotain.
Ymmärtäkää akat, jos mirs ei halua eukoltaan seksiä, se on kyllästynyt teihin. Niin se vaan on.