Sijaisvanhemmaksi?

Lueskelin tuosta tukiperhejutusta. Tarkoittaako se aina juuri viikonloppuhoitoa? Minä kun olen tällainen outolintu, että (osa-aikainen) työni on nimenomaan viikonloppuna niin tuo ei onnistu :-(

ap

miten voisit sitten sijaisvanhempana olla, jos viikonloput olet töissä?

Eivätkö sijaisvanhemmat sitten käy ollenkaan töissä? Mutta kokopäiväinen sijaishoitaja kai voi saada niin hyvän korvauksen, että voi jättääkin normaalityön. Sen sijaan tukiperheen saama korvaus ei siihen tai riittää.

ap

Yksin voi myös adoptoida. Ihan tiedoksi.. Mut siitä ei saa korvauksia. Juridisestikin oma lapsi sit on.

Adoptiovanhemmaksi taitaa olla vielä paljon vaikeampi päästä kuin sijaisvanhemmaksi?

ap

Onko täällä tuosta tukiperhehommasta tietäviä?

Ap

http://www.sijaisvanhemmaksi.fi/sopisitko-sijaisvanhemmaksi-

Tuolta ei oikein selviä kuinka vaikeaa sijaisvanhemmaksi pääsy on. Ap

Tiedän joitakin sijaisvanhempia ilman kumppania, mutta tuohon vaikkakin jo historiaan jääneeseen masennukseen varmasti puututaan arvioinneissa.

Kannattaa varmaan itse ottaa reippaasti esiin tuo masennusasia.

Ota yhteyttä kunnan sosiaalitoimeen, niin asiat selviää.

Pride kurssin käyminen on pakollista. Sen jälkeen arvioidaan oletko sopiva työhön. Ei Se joskus sairastettu masennus ole este. Riippuu ihan nykyisestä voinnistasi.

Kävisin kurssin ja lähtisin miettimään ensi alkuun tukiperheeksi ryhtymistä. Sillä etenisin ja sitten miettisin, että riittääkö rahkeet varmasti sijaisvanhemmuuteen.

Peruslähtökohtaisesti lapsi käy tukiperheessä 1-2 viikonloppua kuukaudessa ja mahdollisesti kesälomalla yhden 1-2viikon pätkän. Tämä siksi, että lapsen koulunkäynti ei häiriinny (pyrkimys on, että sama sijaisperhe olisi lapsen tukena niin pitkän, kun hän tukea tarvitsee, joten alle kouluikäisetki käy tukiperheessä yleensä viikoloppuina). Kuitenkin aina löytyy erilaisia perheitä ja näin erilaisia tarpeita.

Myös yksinäinen voi toimia sijaisperheenä. Nykyinen elämäntilanne vaikuttaa, enemmän kuin menneisyys eli parantunut masennus ei ole este, kunhan olet siitä varmasti toipunut. Sijaisperheistä on kova pula, joten yleensä sijaislapsen/lapset saa nopeasti valmennuksen jälkeen.

Otathan huomioon, että sijoitetut ovat usein moniongelmaisia ja heillä on jo pidemmältä ajalta ikäviä kokemuksia :( Sinun on myös pakko pitää yhteyttä lapsen vanhempiin ja sallia heidän vuorovaikutuksensa, vaikka huomaisit kuinka traumatisoitunut lapsi on vanhempien touhuista.. Näin yleensä.. Ja koskaan ei ole takeita, kuinka pitkän aikaa lapsi on sinulla..