Tahallinen ilkeys toista ihmistä kohtaan tulee vielä joskus

Ääähkä se mitään takasin tuu.

Latteuksien latteus, ja kaiken lisäksi täyttä tuubaa.

Tottakai!Mut eipä ole mulla tuollaisia "ongelmia"

Mielenkiintoista ap. Miten tiedät tämän? Entä onko aivan sama, onko tahallinen ilkeys minkä asteista, tai kuinka vakavan itse sitä pitää vs. kuinka vakavana sen kohde tätä pitää? Esim. jos sanon sinulle nyt, että onpa harvinaisen typerä aloitus, ja sen jälkeen unohdan koko heittoni. Millä tavalla se kostautuu minulle - koska onhan se vähän ilkeästi sanottu. Entä, otatko sinä siitä kovasti itseesi ja jos, kostautuuko se minulle todella hevisti, vai ajatteletko vain, että "no, siinäpä näet sitten" ja unohdat piikkini? Entä kuinka lujasti sen sitten saan kärsiä nahoissani? Puolustuksekseni kuitenkin sanon, etten ole nimitellyt sinua, katsotaanko se plussaksi sitten kun tämä Pandoran lipas kohdallani sulkeutuu tämän kirjoituksen myötä? Vai voisiko todellakin olla... että koko lause on yhtä tyhjän kanssa. Hmm. Sinulla on varmaan tarkat speksit asiasta, kerro!

Ajattelen, että toisten tietoinen solvaaminen ja loukkaaminen, ilkeys jne eivät jää seurauksitta. Vanha viisaus sanoo: Loukkaus häpäisee lausujansa.
Vaikka ilkeilijä ei saisi ulkopuolista rangaistusta osakseen, hän kuitenkin lokaa omaa kunniantuntoaan ja itseään sillä. Mutta suoraa verrannollisuutta ei elämässä ole. Paha ei saa palkkansa suoraan, ei myöskään hyvä.  Aikuiseksi kasvamisessa kipeimpiä asioita on tajuta, että elämä ei ole reilua.  
Moni ilkeä ja julma ihminen menestyy, koska tietynlaiset sosiologiset syy-seuraukset toimivat niin, että 'pahis' saa aina seuraajia ja ihailjoita jotka pönkittävät häntä.

Mutta menettääkö ilkeä ja julma samalla menestyessään elämästä jotain todella arvokasta? Saako hän loppujen lopuksi mitään, jos hän saavuttaa sen vain ilkeilyllä?  Uskon, että hyväntahtoinen ja kaunispuheinen ihminen saa elämästä irti aivan toisella tavalla, ja hänen ihmissuhteensa perustuvat ei vallankäytölle tai pelolle vaan todelliselle kiintymykselle.

Karma. Negatiivisuus tuo elämääsi negatiivista, positiivisuus positiivista. Niin yksinkertaista se on.

Ei se ole vasta "joskus". Se syövyttää sitä ilkeilijää jo sillä hetkellä, kun hän sen tekee. Ilkeilemällä yritetään purkaa omaa pahaa oloa, mutta ilkeily vain pahentaa sitä.

Pomot on ilkeitä koska pitää päättää että tehdään näin.

Ja jokkut ottaa sitten itseensä kun ei voita.

Minä en vaan ymmärrä miksi ihmiset ottaa itseensä tai alkaa sitten ajattelemaan että "maailmankaikkeus" kostaa. Tottakai kostaa, ihan vaan siksi ettei kaikilla aina mene asiat putkeen! Se on sitten joillain mieleenjäänyt tuska joka saadaan "maailmankaikkeudelta" kostona. :)

Ei sellaista Hannu Hanhea olekaan joka ei joskus munaisi. On lähinnä noloa että joku pitää "maailmakaikkeudessa" jotakuta joka pitää kirjaa virheistä joita sitten on hyvä kostaa.

Eli onko ihmisen tekemä virhe sittenkin aina jonkun kostoa? Jos sinua joskus joku onnettomuus kohtaa niin onko se johtoa siitä että olet tehnyt joskus väärin/pahoin?

Minä sanon että se on kateellisen tai ihmisen joka ei ole antanut anteeksi käytöstä sanoa että "maailmankaikkeus" tuli kostamaan. Ei tuo liity karmaan mitenkään.

Ei tule. Moni toivoisi että tulisi, mutta maailma ei toimi niin. Sitä jo Raamatun ihmiset valittivat Jumalalle, että miksi paha ei saa palkkaansa vaan pahat menestyvät ja hyvät sen kun saavat vaikeuksia vaikeuden päälle. Uskonnollinen ratkaisu tähän ristiriitaan oli rangaistus tai palkkio kuoleman jälkeen, tämä rauhoitti ihmisten oikeustajua niin kauan kuin ihmiset uskoivat sellaiseen.

Nyt nykyaikana kun harva enää uskoo taivaaseen tai helvettiin tai vastaaviin, niin täytyy vaan hyväksyä se, että joskus pahuudella menestyy ja joskus ei, että mitään oikeusperiaatetta ei ole maailmankaikkeudessa joka takaisi että asiat menee ihmisen moraalitajun mukaisesti oikein.

En usko karman lakiin, mutta kyllähän ihminen niittää sitä, mitä kylvää, jos jatkan kliseetä kliseellä. Esimerkki: muutin uudelle paikkakunnalle ja tutustuin kylätoiminnan kautta erääseen ihmiseen. Ensiksi oltiin enemmän tekemisissä, mutta kun en jaksanut enää kys. ihmisen tapaa haukkua muita ihmisiä, aloin ottaa etäisyyttä. Kun olen tutustunut kylän muihin ihmisiin, olen huomannut, että muutkin häntä karttelevat, ja samasta syystä. Uskon kuitenkin, että tämä henkilö kärsii ystävien puutteesta, esim. jos hänen kanssaan asioi puhelimessa, hän venyttää ja venyttää puhelua ja juttelee kaikkea turhaa, siis jo ihan vaivaannuttavassa määrin.

Maailma ei tosiaan toimi noin. Vaikka ajattelisit sillä tavalla että itse kostat sille joka sinua kohtaan on ilkeä sorrut samaan. AP:n filosofia ei toimi sillä sen mukaan itse uhrina ollut kostaja jää karman käsittelyyn odottamaan omaa tekoaan (kostoa) seuraavaa rangaistusta. 

Lisäksi kaikki mitä ajattelet itse että on kiusaamista tai pahansuopuutta ei sitä ole. Joskus on vain vaikea ottaa vastaan kritiikkiä. Kuka sen siis sanoo mistä saa minkä takaisin ja mistä ei???

[quote author="Vierailija" time="24.09.2013 klo 14:24"]

Karma. Negatiivisuus tuo elämääsi negatiivista, positiivisuus positiivista. Niin yksinkertaista se on.

[/quote]

Ei, tätä en nyt tässä tarkoittanut, sitä paitsi ihminen joka on joutunut kaltoinkohdelluksi/syrjityksi/jotenkin todella hyvin epäoikeudenmukaisesti kohdelluksi ei ymmärrettävästikään välttämättä jaksa enää lopulta olla kovinkaan aktiivisesti positiivinen.

Minä tarkoitin sitä, että jos esimerkiksi täällä haukut työttömiä, homoseksuaaleja, sinkkuja, yksinhuoltajia, lapsettomia, ketä nyt ikinä kulloinkin keksitkään alistaa ja mitätöidä ihmisenä, niin sinä ITSE voit, tai sinun läheisesi voi olla yhdessä hetkessä ja kohtalon oikusta vielä itse siinä ryhmässä, jota vastaan aiemmin toteutit mollaamiskampanjaasi oikein uutterasti aina kun sait tilaisuuden. Kun et ajatellut, kun et tuntenut. Kun sinä olet julma ihminen. Kun et välitä muusta kuin omasta pärjäämisestäsi kyynärpäät heiluen, etkä ollenkaan ymmärrä miten epäoikeudenmukainen paikka maailma voi joillekin olla. Kun et käsitä, ettei ihminen kestä mitä tahansa. Ei sun tarvitsekaan sinänsä välittää muista, ei ole mikään pakko, mutta antaisit edes olla rauhassa ja olisit haukkumatta heikossa tilanteessa tai vähemmistössä olevaa ihmistä. Mieti ennen kuin avaat suusi tuomitaksesi toisen ihmisen.

ap

Ehkei elämässä mutta ainakin viimeisellä tuomiolla.

[quote author="Vierailija" time="24.09.2013 klo 14:56"]

Nyt nykyaikana kun harva enää uskoo taivaaseen tai helvettiin tai vastaaviin, niin täytyy vaan hyväksyä se, että joskus pahuudella menestyy ja joskus ei, että mitään oikeusperiaatetta ei ole maailmankaikkeudessa joka takaisi että asiat menee ihmisen moraalitajun mukaisesti oikein.

[/quote]

Minä uskon oikeasti, ettei pahuudella menesty, mutta en liioin pidä menestyksen mittarina esimerkiksi taloudellista toimeentuloa vaan vähän epämääräisesti "hyvää elämää." Ihminen, joka on ilkeä, myrkyttää itseään, eikä hänen elämänsä ole minun mittapuuni mukaan hyvää. Yksittäiset suutahdukset ovat tietenkin eri asia, tarkoitan nyt sellaisia ihmisiä, jotka saavat sairasta mielihyvää ilkeillessään muille.

olen samaa mieltä kanssasi ap- sen mitä toiselle antaa, sen takaisin saa- ennemmin tai myöhemmin