Kehun ihmisiä päin naamaa, onko outoa?
Saan välillä tyylistäni hämmentävää palautetta, siksi kysyn. Saan käsityksen että ihmiset luulee mun olevan esim. jotain vailla. Itse ajattelen että olisi haaskausta antaa kaikkien hyvien ajatusten mennä vaan menojaan kun ne voi sanoa ääneen kohteelle. Itse ainakin tykkään kuulla kivoja asioita itsestäni.
Ajattelen tietty myös negatiivisempia asioita mutta ne jätän sanomatta. Enkä mitenkään jenkkityylisesti hulluna hehkuta, mutta sanon aika suoraan kuitenkin, tyyliin "sä olet mun mielestä viehättävä" tai "sulla on hyvä tyyli, ihana kuunnella kun kerrot niin suoraan sun suunnitelmista" tai "sä olet ihana naapuri olemassa, kiitos kun voidaan turvautua suhun" jne.
Kommentit (13)
[quote author="Vierailija" time="24.09.2013 klo 09:14"]
Teen samaa ja yleensä on pidetty outona.
[/quote]
Oletko harkinnut pidättyvämpää tyyliä?
En harrasta kehumista, mutta kerran sanoin lentokentällä kauniille suomalaiselle naiselle, että mielestäni hän on todella kaunis. Katsoi pitkään ja pahasti, taisi luulla että koitan iskeä.
n22
Hehheh 4, mä sanoin kerran meidän Makuunin myyjälle että häntä on aina niin kiva katsoa kun pukeutuu kertakaikkiaan ihanasti ja on aina niin hyvännäköinen. Katsoi mua tosi kummallisesti (yleensä tuttavallinen) ja hämmennyin, solkkasin jotain etten yritä iskeä -tyyppistä.
ap (n33)
[quote author="Vierailija" time="24.09.2013 klo 09:15"]
[quote author="Vierailija" time="24.09.2013 klo 09:14"]
Teen samaa ja yleensä on pidetty outona.
[/quote]
Oletko harkinnut pidättyvämpää tyyliä?
[/quote]
:D
Tällaisia me suomalaiset olemme. Jurotamme ja epäilemme pahinta. Jos joku sanoo jotakin kaunista, emme usko vaan kuvittelemme, että toisella on taka-ajatuksia. Sen kyllä olemme valmiita uskomaan, jos joku sanoo jotakin ikävää tai arvostelee.
Suurin osa suomalaisista ei osaa kiittää kohteliaisuuksista. Minunkin piti ihan opetella olemaan väittämättä vastaan. Jos joku vaikka kehui tukkaani, rupesin inttämään, että eihän se mitään, ihan tavallinen vain. Minä siis mitätöin itseäni vaikka minun olisi pitänyt olla ylpeä kauniista tukastani. Kun tämän tajusin, rupesin nielemään vastaväitteet ja muut jupinat mahaani. Jos joku kehuu minua jostakin, kiitän siitä kauniisti ja ystävällisesti, myös niistä ylenpalttisista kehuista. :D
Joo, ehkä ne tosiaan luulee että yrität iskeä niitä.
ja miksi sitten ihmisten täytyy loukkaantua siitä, että joku yrittää niitä iskeä, en tajua. eikö se nyt ole kohteliaisuus, että yrittää saada toisen huomio? mikseivät ihmiset voi opetella kohteliaasti vastaanottamaan kehut ja hymyilemään sillekin, joka laittaa itsensä alttiiksi ja yrittää iskeä? ei ihme, että porukan pitää vetää kännit, ennenkuin uskaltavat lähestyä, kun vastaanotto on tuollaista.
Varon arvioimasta muiden ihmisten ulkonäköä ja vaatetusta, elleivät ole todella läheisiä ihmisiä. Olen nimittäin tullut hyvin varovaiseksi, ettei luulla minun tungettelevan juuri niin kuin täälläkin on kerrottu. Vieraat ihmiset pitävät tungettelevana sitä, että kiitellään ihmisten ulkonäköä ja vaatetusta. Se alue meissä jokaisessa kuuluu henkilökohtaiseen reviiriin, eikä sitä saa loukata.
Kiitän kuitenkin vieraampia ihmisiä huomaavaisuudesta, hyvästä palvelusta tai muuten vain hyvin tehdystä työstä. Samoin kiitän hyvistä ideoista ja ajatuksista. Kiitän siis ihmisten teoista en heidän olemuksestaan.
Minä myös kehun ihmisiä, luulen että se johtuu lapsuuteni positiivisesta ympäristöstä. Meitä oli paljon siskoja ja kehuimme toisiamme. Mistään kateudesta ei ollut tietoakaan. Nykyään ihmettelen sitä, miten naiset ovat toisilleen niin kateellisia, etteivät voi sanoa toisistaan mitään kaunista.
Toivoisin, että minunkin uusi hiustyylini huomioitaisiin tai minulle sanottaisiin jotain kaunista. En tiedä, miksi kehuminen on niin vaikeaa.
Mulle on kerran yksi nainen sanonut, että olen hänestä todella kaunis ja että mun lapset on kanssa tosi kauniita. Tiedän että se oli vain ystävällinen kohteliaisuus, mutta en todella ole tottunut moiseen! Menin todella hämilleni, mitä tuollaiseen voi vastata?! Kiitos?! :D Samoin kerran jän kehui vaatetustani. Olin silloinkin ihan toope tuppisuu. Pidän tuosta ihmisestä, hän on tosi mukava ja herttainen vaikkei sen paremmin tunnetakaan. Toivottavasti ei ala pitää minua aivan tyhmänä, kun menen aina vaan vaikeaksi enkä osaa esim sanoa mitään kaunista takaisin, esim että "sinunkin puserosi on tosi kaunis" tai "voi onhan teidänkin lapset tosi suloisia". Ja siis omasta mielestäni en todellakaan ole kaunis, mutta silti hänen kommenttinsa tuntui vilpittömältä eikä miltään kiusaamiselta.
en tiedä. Tulin yhtä aikaa tosi iloiseksi että hämmentyneeksi. Mutta te jotka semmoista harrastatte, jatkakaa samaan malliin. Meitä negatiivisia tuppisuita on tässä maassa enemmän kuin tarpeeksi!!!
Minäkin kehun, ja harrastan lisäksi ns juorukehua. Esim. työpaikalla kahvipöydässä kehun jotain joka ei ole läsnä, eli siis puhun selän takana hyvää. :)
Ai, minusta on ihanaa kun ihmiset sanovat ihania asioita toisista. :) Itse vain ujona ihmisenä saatan hämmentyä jos minua kehutaan, mutta en kyllä katso mitenkään pahasti tai jurota. Lähinnä punastun ja sekoan sanoissani.
Eräs kahvilanpitäjä kehui minua eilen ja ilostuin aivan toden teolla. Mietin hänen sanojaan vielä illallakin. Kehu ihmeessä, ap!
Teen samaa ja yleensä on pidetty outona.