Yliopiston pääsykokeista kysymyksiä

Kannattaa selata mieleisesi koulutuksen vanhoja valintakoekysymyksiä yliopiston sivuilta.

Ap taas.

Koekysymyksillä ei sinällään ole nyt merkitystä vaan sillä, pitääkö pääsykokeisiin lukea ja jos pitää, onko kirja joka vuosi sama. Eli pystyisinkö valmistautua pääsykokeisiin tyyliin kaksi vuotta ennen kuin se edes on ajankohtaista.

Minua kiinnostaa humanistinen puoli (arkeologia Turussa) ja ehkä jossakin vaiheessa yritän pyrkiä lukemaan kyseistä alaa.

Tuskin samaa kirjaa käytetään kovin monessa tiedekunnassa, historian puolella ainakin vaihtelee vuosittain, kuten monessa muussakin humanistisessa laitoksessa. Voit toki lukea aihetta tukevaa kirjallisuutta, kuten esimerkiksi yleisluonnollisia arkeologian kirjoja yms, mutta varsinaista pääsykoekirjaa ei tiedä kuin puoli vuotta ennen pääsykoetta.

4 jatkaa, joillakin laitoksilla ei edes ole tiettyä kirjaa, mikä pitää lukea, vaan esimerkiksi Helsingin historia-laitoksen pääsykokeissa annettiin vain summittainen vuosisata, josta opistoon pyrkivän tulisi tietää laajasti koetta varten. Ainoa neuvoni siis olisi, että katsele, mitä kirjoja ennen on ollut luettavana esim. siellä arkeologian puolella, millaisia kysymyksiä, lue aiheesta laajasti jne.

Kyllä ne usein samat on ne kirjat vuodesta toiseen, mutta sitten jos se aiempi kirja alkaa käymään vanhaksi niin voidaan ottaa joku uus käyttöön. Yleensä se uusi ilmoitetaan virallisesti ennen joulua kun ajatellaan seur. kevään hakua ja epävirallisesti siitä voi olla jo aiemminkin tietoa jos kirja vaihtumassa.

Ap taas.

Kiitos kovasti vastauksista! Tämä selvensi asiaa kovasti!

Vuoden vaihteessa yleensä ilmoitetaan kevään haun pääsykoetiedot, eli vajaa puoli vuotta on aikaa lukea.

Joillain aloilla on aikaa vain pari kuukautta, joillain sitten puoli vuotta. Tai jos pelaa riskillä ja olettaa että sama kirja on monena vuonna, niin sen kuin aloittaa vaikka heti. Ei siinä ole kyllä mitään järkeä! Puoli vuotta tietysti riittää. Eri asia on jos pitää hankkia jostain laskurutiinia tms. mutta sitä sitten päntätään vaikka aikuislukiossa.

No ei kai siinä varsinaisesti mitään häviä, vaikka lukis vanhaa kirjaa syksyn ajan ja sit joululta yllättäen selviääkin, että teos vaihtuu. Paitsi jos katsoo sen ajanhukaksi. Ite ainakin olisin valmis ottamaan riskin. Kyllähän ainakin historia-aineissa suurin osa tiedoista pitää yhä kutinsa, uudessa teoksessa voi olla vaan erilaiset painotukset, mutta helpompi omaksua niitäkin, kun on jonkinlaiset pohjatiedot. Ja säkällä kirja pysyy samana, jolloin tuo on ihan win-win. (Netistä siis yleensä näkee vanhat pääsykoevaatimukset.)

nämä vaihtelevat. esimerkiksi tampereen yliopiston pääsykokeessa oli vaatimuksena lukion historian laaja tunteminen ja itse kokeessa jaettiin aineistoa, johon osa kokeesta perustui.

Kasvatustieteisiin (opettajaksi tai yleiseen kasvatustieteeseen yms.) aikaa lukemiseen oli alle kaksi kuukautta. Toisaalta (joka vuosi vaihtuvaa) materiaaliakaan ei hirvittävän paljoa...

jollain aloilla on monta kirjaa, esim 3-4. niitä sitten luetaan se 8-10 tuntia joka päivä muutaman kuukauden.

Riippuu ihan alasta tosiaan. Mutta yleensä on ainakin yksi kirja, joka pitää osata hyvin ja se usein vaihtuu joka vuosi tai ainakin välillä. Arkeologiasta en tiedä tarkemmin, mutta googlaamalla saattaisit löytää lisää keskusteluja aiheesta. Ja tsekkaa sieltä yliopiston sivuilta, mitä kirjoja on ennen ollut ja onko ne vaihtuneet vuosittain.

Täysin koulutusohjelmakohtainen asia. Nykyään polittisen tahdon seurauksena joissakin tiedekunnissa on siirrytty käyttämään lukion valtakunnallisen opetussuunnitelman sisältöjä relevanttien aineiden kohdalla.

Esim. lääketieteelliset tiedekunnat lääketieteen- ja hammaslääketieteen lisensiaatin koulutusohjelmaan oli pääsykoekirjana vuoteen 2011 Galenos - Ihmiskeho kohtaa ympäristön ja myöhempi painos Johdanto lääketieteen opintoihin. Nykyään valintakoevaatimuksena on hallita lukion fysiikan, kemian ja biologian sisällöt kaikkien valtakunnallisten kurssien osalta, lisäksi pitkä matematiikka on suositeltava vaikka sitä ei erikseen vaaditakkaan tai siihen liittyviä kysymyksiä ole pääsykokeessa.

Oikeustieteelliset tiedekunnat taas tavallisesti käyttävät omia päsykoekirjojaan, jotka ilmoitetaan esim. Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan hakuoppaassa, joka julkaistaan tavallisesti vuodenvaiheen tienoilla.

Raknteeltaan pääsykokeet eivät mittaa kirjojen sisällön ulkoa oppimisen tasoa, vaan kykyä soveltaa kirjassa annettua tietoa ja mahdollisesti pääsykokeen aikana jaetun materiaalin sisältämää informaatiota. Tarkempaa tietoa hakukohteestasi saat soittamalla yliopiston opintotoimistoon ja kysymällä asiaa.