te jotka riitelette lastenne kuullen!
pelkäättekö koskaan mitä lapsenne kertovat päiväkodissa? meillä nykyään ihan kauheita huutokonsertteja aamuin illoin, mies riitelee teinin kanssa ja aikani kuunneltuani minulla menee hermot ja sitten riitelemme mies ja minä. eikä muutenkaan meillä mikään onnellinen parisuhde, todellakaan. ja en osaa hillitä itseäni, suusta päästyy todellisia sammakoita.
Kommentit (9)
En mä pelkää. Tosin me ei ikinä riidellessä huudeta mitään, mitä ei voisi muutenkin voisi sanoa muiden kuullen, ei haukuta toisia tai lyödä vyön alle vaikka volyymi nousisikin. Enemmän mä olisin huolissani siitä, että lapset kuulevat jotain ihan läpällä heitettyä kaksimielistä tai muuten mautonta heko heko -sutkausta, jotka asiayhteyden hävitessä ja meidän huumoria tuntematta saattavat olla vähintäänkin hämmentäviä.
olen paska äiti ja olen huolissani lapsistani ja varmaan sanoinkin että parisuhteemme on perseestä. ajattelin lähinnä että en haluaisi pk: n tätienkin miettivän meidän kotioloja koska suutuspäissäni sanon vaikka mitä ja lapset käsittävät sen totena. esim lapset eivät ymmärrä sarkasmia...uskoisin kuitenkin että lapsia rakastetaan meillä mutta eivät vaan saa hyvää mallia parisuhteesta ja varmasti ahdistuvat riidoistamme.
[quote author="Vierailija" time="25.05.2013 klo 19:31"]
olen paska äiti ja olen huolissani lapsistani ja varmaan sanoinkin että parisuhteemme on perseestä. ajattelin lähinnä että en haluaisi pk: n tätienkin miettivän meidän kotioloja koska suutuspäissäni sanon vaikka mitä ja lapset käsittävät sen totena. esim lapset eivät ymmärrä sarkasmia...uskoisin kuitenkin että lapsia rakastetaan meillä mutta eivät vaan saa hyvää mallia parisuhteesta ja varmasti ahdistuvat riidoistamme.
[/quote]
Jos kerran tiedät tuon, mikset tee sille mitään? Paskuudesta pääsee kun lakkaa tekemästä paskoja asioita. Jos parisuhde on noin huono, miksi sitä pitää jatkaa? Turha vinkua kuinka on lapsista huolissaan, jos on itse sen huolen aiheuttaja.
Mä en usko että lapset kertovat meidän parisuhderiidoista päiväkodissa, muuten kuin korkeintaan tyyliin "isä ja äiti joskus riitelevät".
En voi tietenkään varmuudella tietää, mutta perustan tämän siihen että ensinnäkään päiväkodintädit eivät ole ottaneet puheeksi asiaa (ja he ovat hanakoita ottamaan puheeksi kaikenlaista negatiivista mitä lapset ovat sanoneet, silloinkin kun se on ihan absurdia ja suht ilmeisesti mielikuvituksen tuotetta) ja toiseksi siksi että lapset eivät ole puhuneet niistä aiheista myöskään kotona. Ovat siis kyllä noteeranneet että me olemme riidelleet, mutta riitojen aiheet ovat selvästikin menneet ihan ohi.
Mikä ei sinänsä ole yllättävää, sillä mies ja minä riidellään yleensä niistä ikiaikaisista riidanaiheistamme jotka alkavat siitä mihin ovat edellisellä kerralla jääneet... Ei niistä saisi varmaan ulkopuolinen aikuinenkaan tolkkua että miksi me ollaan niin vihasia niin nopeasti. :(
Mua ahdistaa hirveästi lapsen kuullen riitely. Tämä lapsi on tosin vasta vauva eikä siis sinänsä ymmärrä mitään, mutta tajuaahan hänkin äänenpainot ja vaistoaa tunnelman. Siksi olenkin pyrkinyt nyt ihan tietoisesti siihen, että jos riidellään, niin yritetään pitää äänet neutraalina ja tietty paras olisi jos nämä ikävät keskustelut käytäisiin vauvan nukkuessa. Meillä ei huudeta, joten siitä ei ole huolta. Itse asiassa nyt kun mietin, niin meidän "riidat" on lähinnä erimielisyyksistä keskustelua. Pyritään molemmat keskustelemaan asioista järkevästi, ei sellainen saatanan idiootti, ite oot, juupas eipäs ole mistään kotoisin.
[quote author="Vierailija" time="25.05.2013 klo 19:38"]
noin helppoako se oikeasti on? ja eroaisin mielelläni jos se vaan olisi noin yksinkertaista. susta huomaa että olet itse tehnyt aina kaiken oikein, mä en.
[quote author="Vierailija" time="25.05.2013 klo 19:31"]
olen paska äiti ja olen huolissani lapsistani ja varmaan sanoinkin että parisuhteemme on perseestä. ajattelin lähinnä että en haluaisi pk: n tätienkin miettivän meidän kotioloja koska suutuspäissäni sanon vaikka mitä ja lapset käsittävät sen totena. esim lapset eivät ymmärrä sarkasmia...uskoisin kuitenkin että lapsia rakastetaan meillä mutta eivät vaan saa hyvää mallia parisuhteesta ja varmasti ahdistuvat riidoistamme.
[/quote]
Jos kerran tiedät tuon, mikset tee sille mitään? Paskuudesta pääsee kun lakkaa tekemästä paskoja asioita. Jos parisuhde on noin huono, miksi sitä pitää jatkaa? Turha vinkua kuinka on lapsista huolissaan, jos on itse sen huolen aiheuttaja.
[/quote]
olisi kiva jos kaikki olisikin noin mustavalkoista, joko tai.
Suu kiinni ja paikalta poistuminen ts. jäähdyttely. Onnistuu harjoittelemalla. Pidemmällä aikavälillä kannattaa miettiä syitä riitelyyn ja siihen mistä on oikeasti järkevää riidellä, mikä asia on sellainen ettei saa ratkaistuksi puhumalla, istumalla alas. Perhepalaverit opettavat tasa-arvoisuutta ja lapsille että heitä kuullaan.
Sekö sinulla on suurin huoli että mitä päiväkodissa ajatellaan? Eikö yhtään huoleta se, millaisen kuvan parisuhteesta annat lapsillesi? Millaista kielenkäyttöä opetat? Miten osoitat sen, minkälainen parisuhde on ja miten puolisoa arvostetaan?
Kunhan kulissit on kunnossa niin vaikka tappaisitte toisenne, sama se vaikka lapset kärsii. Olet paska äiti.