Avoliitossa elävät pariskunnat, elätättekö toista tiukan paikan tullen?
Kyse siitä, että jossain kuussa puolisollanne olisi käytettävissä niin vähän rahaa että kaikki tulot menee esimerkiksi vuokran puolikkaaseen. Elätättekö avokkianne tämän "heikon ajan" vai lainaatteko hänelle käyttörahaa jonka hän maksaa myöhemmin takaisin?
Kommentit (18)
Tottakai elätän. Meillä on hänen, minun ja yhteiset rahat.
Yhteiset rahat olleet jo yli 22v. Ei ole tullut rahasta riitaa.
Ei varmaan - kun ei niin tehdä avioliitossammekaan. Minä kitkutan yleisen taloustilanteen vuoksi alle köyhyysrajan yrittäjänä (alalla, jolla asiakkaat katoavat, kun pitää alkaa karsia menoja). Mieheltäni on turha pyytää apua. Jouduin nöyrtymään ja pyytämään apua vanhemmiltani, etten päädy protestilistalle. Väsyttää aivan suunnattomasti. Ihailen yli kaiken niitä lähipiirin pariskuntia, joille on itsestään selvää auttaa puolisoa. Mistähän saisin sellaista me-henkeä omaan liittoomme...
Tyhmä kysymys. Kyllä meillä on yhteiset rahat, yhteiset lapsetkin. Vaikka ei olisi lapsia, niin rahat olisi silti yhteiset. Toinen maksaa laskut, toinen maksaa ruoat. Se kummalla on aikaisemmin palkkapäivä, maksaa laskut :)
Meillä on omat rahat, mutta totta kai sitä toista autetaan. Tai ei kai se ole edes varsinaisesti toisen auttamista, jos ostetaan yhteistä ruokaa?
Kyllä sitä rahaa joskus lainataankin, mutta se on sitten jotain konkreettista, henkilökohtaista, hankintaa varten.
Toki saattaisi tulla sanomista, jos toinen tärväisi omat rahansa aina johonkin turhaan tai omiin juttuihinsa, mutta ihan normaalilla elämisellä kyllä autellaan, jos sellainen tilanne tulee (ja aina joskus tulee).
Meillä maksettiin menot puoliksi, mutta silloin, kun olin työttömänä, äitiys- ja hoitovapaalla, niin rahat olivat yhteisiä. Sitten, kun työllistyin uudestaan, siirryimme taas menot puoliksi -systeemiin.
Miehellä on onneksi työpaikka säilynyt, mutta tietenkin tekisin vastaavasti, jos hänen tulonsa tipahtaisivat. Me oltiin perhe avoliitossa asuessakin samoin kuin nyt naimisissa ollessa.
[quote author="Vierailija" time="10.06.2013 klo 01:59"]
Kyse siitä, että jossain kuussa puolisollanne olisi käytettävissä niin vähän rahaa että kaikki tulot menee esimerkiksi vuokran puolikkaaseen. Elätättekö avokkianne tämän "heikon ajan" vai lainaatteko hänelle käyttörahaa jonka hän maksaa myöhemmin takaisin?
[/quote]
Meillä on yhtseiset rahat. Samalle tilille menevät ja sieltä myös maksetaan laskut ja kumpikin käyttää sen mitä tahtoo tai tarvitse.
SItoutuminen on haurasta tilanteessa jossa yhden perheen sisällä on kaksi erillistä taloutta ja joskus jopa kaksi erilaista elintasoa.
Liittoon sellainen ei sovi. Kämppiksille kyllä.
[quote author="Vierailija" time="10.06.2013 klo 08:09"]
Ei varmaan - kun ei niin tehdä avioliitossammekaan. Minä kitkutan yleisen taloustilanteen vuoksi alle köyhyysrajan yrittäjänä (alalla, jolla asiakkaat katoavat, kun pitää alkaa karsia menoja). Mieheltäni on turha pyytää apua. Jouduin nöyrtymään ja pyytämään apua vanhemmiltani, etten päädy protestilistalle. Väsyttää aivan suunnattomasti. Ihailen yli kaiken niitä lähipiirin pariskuntia, joille on itsestään selvää auttaa puolisoa. Mistähän saisin sellaista me-henkeä omaan liittoomme...
[/quote]
Enpä tiedä. Jos puolisoni haluaisi yrittäjäksi, hän saisi kantaa myös yrittäjän riskin. Minä en halua yrittäjäksi enkä riskeerata rahojani yrityksen rahoittajana. Minusta se ei ole vastuullista taloudenpitoa.
[quote author="Vierailija" time="10.06.2013 klo 09:34"]
Enpä tiedä. Jos puolisoni haluaisi yrittäjäksi, hän saisi kantaa myös yrittäjän riskin. Minä en halua yrittäjäksi enkä riskeerata rahojani yrityksen rahoittajana. Minusta se ei ole vastuullista taloudenpitoa.
[/quote]
Ihan varmasti on kannaltasi vastuullista taloudenpitoa.
Avioliitto se ei kuitenkaan ole.
[quote author="Vierailija" time="10.06.2013 klo 09:34"]
Enpä tiedä. Jos puolisoni haluaisi yrittäjäksi, hän saisi kantaa myös yrittäjän riskin. Minä en halua yrittäjäksi enkä riskeerata rahojani yrityksen rahoittajana. Minusta se ei ole vastuullista taloudenpitoa.
[/quote]
Ihan varmasti on kannaltasi vastuullista taloudenpitoa.
Avioliitto se ei kuitenkaan ole.
Meillä molemmat maksaa omat laskunsa. Mies maksaa yhtiövastikkeen joka kuukausi, sekä molempien autojen vakuutukset kerran vuodessa (jotka kyllä naurettavan pienet bonuksien ansiosta). Minä ostan ruoat ja kaikki muut tuotteet joita tarvitaan (pesuaineet, vaipat, lääkkeet).
Omat vaatteemme ja muut henkilökohtaiset tuotteet ostamme itse, ja lapselle ostamme yhdessä/puoliksi.
Meillä on kummallakin omat rahat, mutta totta kai se maksaa, jolla on rahaa. Eivät talousjärjestelyt kerro mitään sitoutumisen asteesta. Täytyy olla aika epävarma ihminen, jos näin ajattelee. Epävarma tai köyhä.
Mikä olisi tuollainen tilanne? Nykyisin yhteiskunta tukee hyvin monin eri tavoin, lisäksi on vakuutuksia ja ansiosidonnainen päiväraha jne., joten miksi tuollainen tilanne tulisi eteen? Jos mies laittaa rahansa vaikka pelaamiseen, en katso velvollisuudekseni elättää,
Omat tilit on ja omat huvitukset maksetaan itse. Muuten mennään periaatteella kaveria ei jätetä ja se maksaa jolla on varaa, eikä niitä maksella takaisin tai lasketa senttejä. Jos toinen haluaisi yhdessä lomalle ja toisella ei olisi varaa niin toinen kustantaisi sen toisenkin mukaan. Vaatteitakin ostellaan puolin ja toisin. Rahaahan se vain on.
[quote author="Vierailija" time="10.06.2013 klo 09:40"]
Meillä on kummallakin omat rahat, mutta totta kai se maksaa, jolla on rahaa. Eivät talousjärjestelyt kerro mitään sitoutumisen asteesta. Täytyy olla aika epävarma ihminen, jos näin ajattelee. Epävarma tai köyhä.
[/quote]
Täytyy olla epävarma liitostaan, jos ei ole valmis sitoutumaan yhteiseen talouteen.
On ns. "perhe", mutta se ei olekaan yksikkö johon kaikki jäsenet täysivaltaisesti kuuluvat vaan termi jota käytetään mahdollisista lapsista ja näiden lastensa kanssa asuvista kahdesta itsensäisestä taloudellisesta toimijasta, jotka eivät ole taloudellisesti(kaan) aidosti sioutuneet toisiinsa tai "perheeseensä".
Ei yksinkertaisesti kuuluta samaan talouteen.
[quote author="Vierailija" time="10.06.2013 klo 09:51"]
Mikä olisi tuollainen tilanne? Nykyisin yhteiskunta tukee hyvin monin eri tavoin, lisäksi on vakuutuksia ja ansiosidonnainen päiväraha jne., joten miksi tuollainen tilanne tulisi eteen? Jos mies laittaa rahansa vaikka pelaamiseen, en katso velvollisuudekseni elättää,
[/quote]
Et oo tosissas? Meillä mies saa vain peruspäivärahaa, syksyllä toivottavasti opintotukea. Minä olen palkkatyössä. Elätän käytännössä koko perheen, miehen tuloilla saa pari ruokakassia ja muutaman laskun maksettua.
Meillä on yhteiset rahat, joten ketään ei tarvitse elättää.