Lue keskustelun säännöt.
Äitipuoli, kuka teillä ostaa miehen lasten vaatteet?
09.06.2013 |
Meillä ostan minä, lapsia kaksi, 5v ja 4v. Mies ei huomaa, jos vaatteet jää pieniksi tai sopivaa päällepantavaa ei ole riittävästi. Joskus mies on ostanut vaatteita heille, silloin osti kirppikseltä halvimmat sopivan kokoiset, eli yleensä myös rumimmat. En muuten välittäisi, mutta en halua näyttää naiselta, jonka lapset kulkevat ties missä lumpuissa.
Mites muilla?
Kommentit (8)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä ja lapsen isä. Äiti on kerran käynyt ostamassa jostain Halpa-Hallista farkut ja hupparin ja huppari oli valmiiksi jo aivan kulahtanut .
Minä, isä, äiti, isovanhemmat, kummit. Samassa veneessä ollaan kaikki aikuiset, jotka olemme osa lasten arkea.
Minulle ei tulisi mieleeniikään ostaa mieheni lapsille vaatteita, jotka käyvät meillä kerran kahdessa viikossa. Lapsen äiti saa kyllä riittävästi elatustukea, joten hänen tehtävänsä ne vaatteet on hommata.
Olemme lasten lähivänhemmat joten pääasiassa mieheni, mutta jos joskus jotain kivaa löydän niin tulee ostettua, mutta siis harvinaista. Mutta ovat jo niin isoja että vähän turha ostaa ikinä niin että lapset eivät nää vaatteita. Lasten äiti ostaa joskus lahjaksi jotain. Harmillista vain että ovat yleensä liian pieniä. :/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä miehen tytär on jokatoinen vkl ja lomilla enemmänkin.
Tasan ostan hänelle tänne vaatteita, aivan kuten myös omalleni. Tämä on miehen tyttären toinen koti jossa hänellä on omat vaatteet ja lelut. Aivan kuten äitinsäkkin luona.
Jos haluaa jonkun tavaran/vaatteen äidilleen niin saa ottaa.
Meillä ei erotella sinun, minun meidän lapset vaan kaikki on samalla viivalla. Oli meillä pysyvästi tai harvemmin.
Miehen teini-ikäiselle tytölle, joka asuu meillä annan minä tai mieheni vaaterahaa jolla hän hankkii omat vaatteensa. Jos miehen tilillä ei sillon ole tarpeeksi rahaa, annan sen hänelle, kuten myös kuukausirahan.
Voin myös miehen tililtä ottaa rahaa ja käydä niillä ostamassa omalleni jotain vaatetta.
Yhteispeliä tämä on!
Pääsääntöisesti lasten oma äiti. Minä ostan heille joskus vaatetta, kun ostelen omillekin lapsilleni paljon (siis yli varsinaisen tarpeen). He ilahtuvat aina vaatteista, osaan siis ostaa sellaisia, mitä he pitävät hienoina.
Meilläkin minä. Jännintä on, että "lapselle" kelpaavat minun valitsemani vaatteet yhä, vaikka hän on jo nuori aikuinen. En tietenkään enää osta kuin jotakin silloin tällöin, mutta aina ne ovat hänen mielestään kivoja. Meillä ei ole täsmälleen samanlainen maku, mutta tiedän, mistä hän pitää.