Oikeutettu tuntemaan itsensä petetyksi?
Sain tietää, että mies, jota aina silloin tällöin tapailen, on suhteessa. Hän on valehdellut minulle asuvansa sukulaisensa luona silloin kun on samassa kaupungissa kuin minä. Tosiasiassa hän on asunut naisensa kanssa saman katon alla, koko ajan. Hän matkustaa paljon ja nyt he ilmeisesti muuttivat toiselle paikkakunnalle. Ehdimmehän me tosin nähdä pari päivää ennen heidän muuttoaan, minulle hän ei maininnut asiasta mitään.
Hirvittää ajatella miltä hänen naisestaan tuntuu, jos hän saisi tietää. Onhan tämä meidän suhteemme kestänyt jo pari vuotta. Mutta tilanne kohdallani on se, etten voi päästää irti, en halua. Vaikka onhan tämä väärin kaikkia meitä kohtaan. Onko itsekästä ajatella, että minua on käytetty hyväksi, että minua on petetty, vaikka naistaan hän tässä oikeasti pettää?
Jollain tasolla ajattelen, että tämä asia on ok minun puoleltani, onhan hän aikuinen päättämään omista asioistaan ja tekemisistään. Samalla olen vihainen itselleni, sillä en ikinä sallisi tällaisia puuhia omalta mieheltäni, en ikinä. Lähtisin saman tien. Ehkä tunteeni ovat liian vahvat häntä kohtaan, jotta voisin vain unohtaa ja päästää irti…
Olen itse siis sinkku. Mitä tehdä?!
Kommentit (3)
Käsitinkö oikein, että olet oikeastaan kahdesta asiasta loukkaantunut: siitä ettei kertonut muutosta ja siitä ettei kertonut vaimosta (koska avovaimohan se on jos yhdessä asuvat). On oikeutetttua tuntea olonsa petetyksi, mieshän on pelaillut sinulla ja vaimollaan ihan 6-0. Se mitä tuohon irti päästämiseen tulee niin ehkä kuitenkin olisi sinun kannaltasi (ja kaikkien muidenkin) paras päästää irti, en näe että sinä voisit tuossa tilanteess voittaa. Tavallaanhan jos mies asuu toisen naisen kanssa, muuttaa hänen kanssaan toiseen kaupunkiinkin niin hän on jo tehnyt ns. valintansa eikä ole vaimoa jättämässä. Joten mitä sinulle jää? Toisen naisen rooli jolloin jäät roikkumaan ihmeelliseen välikäteen, jossa et pysty etsimään onnea muualta itsellesi kun olet tavallaan sidottuna tuohon mieheen.
Olet tavallaan nyt kun tuo asia on valjennut sinulle niin valinnan edessä, haluatko tietoisesti olla epäkunnioittava toista naista ja hänen parisuhdettaan kohtaan ja jatkaa tuota toisena naisena olemista vai haluatko tehdä itsellesi ja kaikille osapuolille reilun ratkaisun ja päästää irti varatusta miehestä.
Tee kuten tykkäät, mutta vastaus kysymykseesi on, että olet oikeutettu tuntemaan itsesi petetyksi. Tsemppiä kiperän tilanteesi kanssa!
Enemmänkin jälkimmäisestä. Aiheesta ei ole koskaan oikeastaan puhuttu, ja olen kyllä ollut hyvin varma, että hänellä on toinen. Mutta, tässä tilanteessa silti. Itseäni voin syyttää, etten epäilyjeni jälkeen sanonut jo hyvästejä.
Reilu ratkaisu olisi se paras vaihtoehto, mutta hassua tässä on se, etten jotenkin vain pysty siihen. En vielä. Ehkä aiheesta olisi hyvä keskustella, jos siitä nyt on mitään apua. Luulen, että mies pitää minua sen verran ''tyhmänä'', etten olisi mukamas tätä hänen ''kuviotaan'' tajunnut. Ehkä sitten esitän tyhmää ja läjäytän kaiken pöydälle. Tosin, hänhän vannoi loppuelämän kestävää suhdetta minuun vaikka olisikin naimisissa. Eikä minulla tuossakaan vaiheessa alkanut hälytyskellot soida. Olen ehkä hieman sekaisin tunteideni kanssa..? Pistää ihan pään pyörälle, ei oikein onnistu järkevät ratkaisut tällä hetkellä.
-ap-
Kysyt, mitä tehdä. Vastaus: tunne tunteesi ja annan niiden mennä. Kaikki tunteet ovat oikeutettuja, mutta niihin ripustautuminen on oma valinta, joka voi johtaa myös epätoivottuihin seurauksiin.