Ansaitsenko ikinä anteeksiantoa??

Voisitte yhdessä vähän päivittää lääkevarastoa, sulle ehdottomasti omat ja miehelle vähän vahvemmat.

[quote author="Vierailija" time="23.03.2013 klo 10:28"]

Voisitte yhdessä vähän päivittää lääkevarastoa, sulle ehdottomasti omat ja miehelle vähän vahvemmat.

[/quote]

Ystävät ja perhe kaipaavat lääkitystä myös. 

Onko sinulla lääkkeiden väärinkäyttöä takana, kun lukkojen takana pitää lääkkeitä säilyttää? Kuinka paljon sä varastit niitä pillereitä? Onko miehelläsi lääkeriippuvuus, jos tarvii muutamasta tabletista riehaantua?

Sorry, mä en ymmärrä koko asiaa, meillä on miehen kanssa kaikki pillerit ja juomat yhteisiä, se ottaa kuka tarvitsee.

Muutama paketti rauhoittavia? Kuka lääkäri määrää pakettitolkulla rauhoittavia lääkkeitä??!

Esimerkiksi Petri K ja Virpi L, ent. Virpi V

[quote author="Vierailija" time="23.03.2013 klo 10:31"]

Muutama paketti rauhoittavia? Kuka lääkäri määrää pakettitolkulla rauhoittavia lääkkeitä??!

[/quote]

ongelma on tässä ilmeisesti se, että ap on repsahtanut käyttämään niitä lääkkeitä ja taustalla on päihdeongelma. 

ap, lopeta itsesi syyllistäminen ja hakeudu johonkin, missä saat keskusteluapua. maailma ei nyt kaadu tähän, mutta pääasia on, että et ota mitään aineita enää ja teet sovinnon kiehesi kanssa. 

Ni, lääkkeitä vaan kaikille.. Miten olis terapia?

Mutta ap käy nyt niin ylikierroksilla että sinulle sopisi ne lääkkeetkin. Mieheltä varmaan voisi lääkkeet ottaa pois jos kävisi terapiassa!

Oksettaa että ihmiset napsii kaikenmaailman pillereitä eikä hoida päätään kuntoon terapiassa.

Miehesi ja ystäväsi ovat sinuun pettyneitä ja luottamus mennyt. Ei siitä kuulu sinun dramatisoida elämää noin ettetkö ikinä "ansaitse" anteeksiantoa. Kerro minulle miten sitä edes koitat hyvittää? Mene terapiaan.

Naurettavaa puhua vuosien takaisesta aineiden käytöstä jos varastaa toiselta.

Sinulla on ongelma, tee sille jotain. Minä en aikakaan luottaisi sinuun. Miksi luottaisin?

Koita nyt vähän ottaa iisimmin ja tuo draama pois. Ihmisillä on kaikki oikeus olla sinuun pettyneitä. Mutta sinulla on ongelma varastaa ja käyttää aineita. Kyllä olisin huolissani sinusta minäkin jos tuntisin. Tuo on sinusta välittämistä, mutta sinä voit tottakai pitää sitä sinun vastaisena. Ethän sinä näe asian positiivisia puolia.

Onneksi jäit kiinni. Nyt muutos, pelkkä lopettaminen ei riitä vaan pää pitää hoitaa kuntoon, ihan varmasti tästä jossain narkkariseurassakin sinulle sanottaisiin.

Lisäksi sinä olet liian ankara itsellesi, jos hoitaisit asiaa etlä jätä nukkumista ja vaan itkisi niin asia lähtisi liikkeelle kun menet juttelemaan. Se on asian hoitamista ja silloin minä ainakin olisin sinua kohtaan hyvinkin armollinen. Mutta jos et mitään tee kuin valvo ja itke niin ties mihin psykoosiin ajaudut.

8

En kyllä näe tuossa mitään pahaa.

olemme kumpikin aikoinamme sairastaneet päihderiippuvuutta ja masennusta ym.. Mieheni on nyt sellaisessa alasajossa rauhottavien suhteen, koska haluaa nekin nyt lopettaa. Asumme niin syrjässä että hän on käynyt kerran vuodessa lääkärinsä luona joka määrää aina hänelle puolen vuoden lääkkeet kerralla. Eli kolme pakettia kerralla joista mieheni saa ottaa 1-4 päivässä. Ja ne ovat lääkekaapissa lukkojen takana koska meillä aina ollut sellainen tapa, lasten, vieraiden ym... vuoksi. Ja minunkin vuoksi. Miehelläni on vielä yksi lääkäri käynti enää, jossa varmaan määrätään hänelle viimeiset lääkkeet ja vähennetään taas annosta. Hän on nyt kuutisen vuotta käynyt kerran vuodessa lääkärillään, joka aina määrännyt puolen vuoden lääkkeet kerralla jottei tarvitse niin usein käydä apteekissa ja koska tämä menetelmä on toiminut rehellisen mieheni kohdalla koko hoitosuhteen ajan. Nyt minä jokin aika sitten otin häneltä niitä salaa hyvin monta, ja en kehdannut edes myöntää hänelle ennen kuin hän huomasi että nyt niitä puuttuu ja paljon. Ja tämä vaikuttaa nyt lääkärinkin silmissä siltä että mieheni olisi syönyt niitä yhtäkkiä liikaa, vaikka hän on aina ollut kaiken luottamuksen arvoinen! Aiheutin niin paljon pahaa hänelle tällä tempullani. Hän sanoi ettei ollut väliä otinko yhden vai kymmeniä, mutta kun petin hänen luottamuksensa. Ja ikään kuin olisin vain käyttänyt häntä hyväkseni saadakseni lääkkeitä. Vaikka se ei pidä paikkaansa sillä rakastan häntä. Mutta käytökseni vain osoitti että olen pahemman luokan kotirosvo ja rikollinen. Varastaa nyt omalta mieheltä hänelle määrättyjä, hänen tarvitsemiaan lääkkeitä ja aiheutin hänen hoitosuhteeseenkin todennäköisesti luottamuspulaa lääkäriään kohtaan. Hui vaikka miten olisi paha olo, niin ei ikinä pitäisi tehdä tuota mitä minä, sillä vaikka olen niin pahoillani etten enää pysty kuin itkemään, niin eipä enää anteeksipyynnöt auta. Tätä ei saa enää tekemättömäksi. Yksi typerä virhe ja menetin elämäni rakkauden. Meidän piti mennä naimisiin ja perustaa viimein perhe uuteen kotiimme jonne olemme juuri yhdessä muuttaneet, mutta ymmärrän paremmin kuin hyvin että kuka todella haluaa valehtelevan varkaan kanssa jatkaa elämää???

Säikähdin, petyin ja kaduin tuota tapahtunutta jälkeen päin niin paljon etten ole sen jälkeen edes miettinyt kenenkään lääkkeiden ottamista vaikka niitä olisi unohtunut pitkin pöytiä. En vain voi sille mitään että en pysty nukkumaan enkä syömään sillä olen niin järkyttynyt omasta käytöksestäni. Minustakin tekoni oli alhainen ja likainen, ja ymmärrän hyvin että mieheni perhe, ystävämme ja mieheni eivät enää luota minuun. Toivon vain että mieheni edes antaisi anteeksi minulle, sillä kadun oikeasti. Mutta hänen perheensä ja ystäviemme luokse en ole enää tervetullut koskaan, sen tiedän, ja sekin varmasti vaikeuttaa hyvin paljon tilannetta, sillä mieheni varmaan haluaa viettää heidän kanssaan paljon aikaa, ja he varmaankin anelevat miestäni jättämään minut lopullisesti. Tunnen nimittäin nämä ystävämme ja perheensä ja tiedän että he ovat todella jyrkkiä asian suhteen. Menetin niin paljon yhden typerän tempun takia.

Enpä usko että kyseessä on pelkkä yksi hairahdus sinulta. Läheisesi/sukulaisesi ovat ihan kypsiä sinuun ja sitä ei yksi lääkkeen varastaminen saa aikaan.

Anelet anteeksiantoa täältä?

Pitäisikö sinun ihan oikeasti miettiä mitä sinun pitäisi tehdä oman itsesi kanssa jotta olisitte yhdessä miehesi kanssa jota rakastat (ja joka on kypsä sinuun ja päihdeongelmaasi).

Jps teillä on lapsia niin sitä suuremmalla syyllä.

Ok, miehesi huolen ammattiauttajaan päin ymmärrän. Hän pelkää, että lääkäri ei luota häneen. Silti miehesi reaktion sinua kohtaan tuntuu kovin kohtuuttomalta. Hän paisuttelee tilannetta ja syyllistää sinua kummallisen paljon. Mielestäni asian voi hoitaa asiallisesti niin, että menet miehesi mukana lääkärille ja kerrot ottaneesi lääkkeitä. 

Syytät myös itseäsi kovin kohtuuttomasti: pidät itseäsi hirveänä varkaana ja olet valmis pyykimään ihmisarvosi olemattomiin.

Kerrot myös, että kaikki ihmiset ovat menettäneet luottamuksensa sinuun ja kääntäneet sinulle selkänsä tämän yhden ainoan tapauksen vuoksi. Onko tämä totta vai luuletko vain, että näin on? Onko joku ystäväsi tai miehesi perheenjäsen sanonut sinulle, että hän ei luota sinuun enää? Vai miehesikö sinulle näin väittää? 

Jos miehesi väittää sinulle näin, on hyvin suuri todennökisyys, ettei hän puhu totta. Mikäli miehesi valehtelee sinulle liioittelemalla läheistesi reaktion, on syytä miettiä, mitä hän oikein ajaa takaa tällä käytöksellään. 

Olkoon tämä asia miten tahansa, olisi varmaan viisaampaa, että sekä sinä että sinun miehesi käytte juttelemassa yhdessä tai erikseen tapahtuneesta ammattiauttajan kanssa, jotta saatte perspektiiviä tapahtuneeseen. Joku ulkopuolinen ammattiauttaja ehkä saisi taottua myös miehesi päähän hieman järkeä. 

Muuttakaa ihan ensiksikin pois syrjäkyiltä ihmisten ilmoille, tekisi hyvää kummallekin. Opiskelkaa, eläkää ja nauttikaa elämästä, molemmat. Oletko varma että olette toisillenne ne oikeat?

Toiseksi älä paisuttele tilannetta. Asioilla on tapana järjestyä.

Kolmanneksi, käytä kappalejakoa jatkossa.

Olemme aina viihtyneet mieheni kanssa maalla, lisäksi meillä on mukavat työpaikat täällä, joissa viihdymme kumpikin. Kaiken lisäksi mieheni isä on kanssani samassa työpaikassa, joten joudun hyvin pian hänet kohtaamaan. Tiedän, että hän ei järjestä työpaikalla mitään kohtausta, mutta saan varmasti kuulla häneltä ankaran puhuttelun. He ehkä ajattelevat, että takomalla he saavat järkeä päähäni. En tarkoita takomista kuitenkaan kirjaimellisesti.

En anele anteeksiantoa mistään, halusin vain kirjoittaa ja purkaa tänne omaa pahaa oloani, ja saada tuntemattomien ja muiden ihmisten näkökohtia ja mielipiteitä asiaan. Harmi kun mieheni oloa ei mikään voi nyt helpottaa. Ja joillakin ihmisillä vain ei ole ketään, ei ketään kenelle puhua ja minä kuulun niihin.

On totta ettei tämä ollut ensimmäinen typerä tekoni. Olen nuorempana ollut hyvinkin itsekäs, ja toiminut monesti ajatellen ensimmäiseksi aina itseäni, mutta tämä oli vuosikausiin ensimmäinen kerta kun tällätavoin loukkasin miestäni, ja vieläpä varastamalla häneltä. Ja saatoin hänet ja hänen vuosien työn lääkkeidensä alasajossa todella ilkeään tilanteeseen. Ja mieheni on aina rakastanut, tukenut, ymmärtänyt ja luottanut minuun. Ja yhdessä hetkessä pilasin luottamuksen.

Mieheni kertoi ystävilleen ja perheelleen teostani, sillä hän meni nyt perheensä luo yöksi. Hänen ystävänsä varsinkin olivat sitä mieltä, että minun pitäisi tajuta lähteä pois. Ymmärrän heidän vihansa, loukkasinhan heidän rakasta ystäväänsä. Mieheni kysyi eilen ennen lähtöään, eikö minua hävetä. Häpeän niin paljon tekoani etten kehtaa mennä edes käymään missään, en edes kaupassa, sillä jos törmäisin siellä mieheni perheeseen tai tuttaviimme joille hän tilanteesta kertoi, niin heidän katseensa varmaankin saisivat minut lyyhistymään. Toimin kertakaikkisen päinvastoin mieheni ja minun yhteisiä arvoja ja periaatteita, etten vieläkään voi tajuta, miten saatoin tehdä niin. Ja tiedän, että olen kenties säälittävä tapaus, kun puran asiaa täällä, mutta en keksinyt muutakaan. Ei ollut ketään kenelle puhua, ja jollain tavalla halusin tästä kertoa johonkin. Kun luottamus särkyy, niin sitä ei varmaankaan saa enää ikinä ennalleen, ja on kai tilanteita, joissa sitä ei voi korjata enää mitenkään.

Ja kyllä olen ehdottoman varma että kuulumme toisillemme. En tiedä olisiko miehelläni ehkä sittenkin parempi elää ilman minua, mutta minä en voi ajatellakaan elämääni ilman häntä. Olemme aina pysyneet toistemme rinnalla, vaikkakin koskaan aiemmin ei ole kyseessä ollut tällaista tilannetta.

Ja ymmärrän että mieheni kertoi ystävilleen, koska he menivät vierailemaan mieheni perheen luona, jossa hän nyt siis majailee. Ja totta kai he huomasivat että jokin oli vialla kun mieheni oli allapäin ja loukattu, ja hän kertoi ystävilleen totuuden, miksi oli allapäin ja perheensä luona ilman minua.

Olen tietysti myös huolissani siitä, että jos mieheni joskus antaisikin minulle anteeksi, en ole kuitenkaan enää tervetullut hänen perheensä ja entisten yhteisten ystäviemme luokse. Ehkä he eivät olleetkaan koskaan oikeita ystäviäni, jos eivät pysty ikinä antamaan anteeksi, vaikka kadun hyvin syvästi, mutta tilanne vaikeuttaa ennestään mieheni mahdollista anteeksi antamisen mahdollisuutta.

en olisi halunnut kotimme "likapyykkiä" pitkin kyliä levitettäväksi mutta totta kai hän kertoi totuuden ystävilleen ja perheelleen kun he huomasivat, että jokin on pahasti vialla.

Meinaatko kirjoittaa romaanin tästä aiheesta?

Ei hyvä ihme, en nyt taju aollenkaan tätä. Jos mies on itse riippuvainen lä♪2kkeistä j akoettaa niistä eroon, kai se nyt tajuaa kuinka vaikketa se on ap:lle?

Miten voi olla noin kamalaa jos sitten ap. on sortunut ja ottanut ne pillerit?

En todellakaan tajua tän asian suuruutta??!

Ottas tietty pattiin jos ukko varastas mun lääkkeet, mut jos ittekin olisin addikti, ehkä tajuaisin kuinka helppoa se on langeta tollaseen?

Vihaan yli kaiken alkkareita ja pillerien popsijoita, mutta nyt en tosiaan tajua tätä parodiaa ollenkaan. Eikö nuo nistit voisi tukea toisiaan?

Siis mies on loukattu ja allapäin, WTF?

Eikö tuo nyt luulis olevan vihainen ja suuttunut?

Pikkaisen haisee kirjoitus joko provolle, tai sitten sen verran maanisen ihmisen kirjoitukselle että tarvitsee ammattiauttajan apua nuppiinsa ehdottomasti.