Pitäisikö alle 25 -vuotiaiden saama tuki sitoa työ/opiskeluvelvollisuuteen?

Pitäisi.

Nyt on jo aivan liikaa niitä, jotka suorittavat ammattitutkinnon ja sen jälkeen jäävät kotiin makaamaan kun "sossu maksaa niin hyvin". Ei siis aikomustakaan tehdä töitä.

Ei kai tuollainen kiristys ja painostuskaan johda mihinkään. Ei pitäisi.

Pitää sitoa, pleikkaria pelataan ja energia juomia juodaan, mikään muu ei kiinnosta. Pakkohan ei tiettenkään ole opiskella, vaihtehtona jää ilman tukia.

Kaikki tuet pitää sitoa johonkin vastikkeeseen. Sairauspäivärahaa saa vain ollessaan sairas eli vastikkeena siitä on paranemisprosessi, maataloustukia ei saa, jos ei täytä pilkuntarkkoja kriteerejä, joten miksi ihmeessä työmarkkina- tai toimeentulotuki ovat vastkkeettomia? Esimerkiksi tuen saa vain silloin, jos päivästä käyttää 4 tuntia yleishyödyllisiin tehtäviin kuten roskien keräämiseen, mummojen taluttamiseen tai graffitien poistoon.

Vierailija 4.4. klo 12:48: Olisit itse opiskellut, kun ei tunnu tuo kirjoitus ja äidinkieli oikein sujuvan...

mielestäni ei pitäisi. en usko, että pakottamalla saadaan yhtään mitään hyvää aikaan. eikä tuota pysty edes toteuttamaan reilulla tavalla. aikasten paljon on näitä alle 25-vuotiaita työttömiä..

nimim. 23-vuotias vakityöläinen

Ei. Kaikki tuet voisi tosin poistaa ja tarjota PALKKAtyötä niille, joilla on koulutus mutta ei työpaikkaa. Kouluttamattomat voi kyllä lähettää koulutukseen - oikeisiin kouluihin, ei mihinkään työkkärin lennokintekokursseille. Tosin tämä voisi koskea kaikkia. Jos kerran on töitä, pitää maksaa palkkaa. Veronmaksajat ne tuet maksavat silti, vaikka niitä vastaan tehdään töitä. Ihan liian paljon jo nyt on harjoittelijoitta verorahoilla tekemässä töitä, joihin ilman tätä mahdollisuutta olisi pakko palkata joku. Työkokeilu voisi olla ok, jos ei esim. tiedä mihin hakea, mutta maksimi pitäisi olla 3-4 kuukautta ja samassa paikassa näitä saisi olla hyvin rajoitetusti, esim. maks kolme vuodessa ja isoissa firmoissa tämän voisi laskea osastokohtaisesti, mutta sinnekin yläraja mitä saisi olla yhteensä. Eikä koeaikaa enää saisi käyttää, jos harjoittelussa ollut palkataan.

Periaatteessa kyllä, mutta luultavasti valtiovalta saisi tehtyä toteutuksesta vain entisestään syrjäyttävämmän. Velvoitteen pitäisi koskea vain oikealla työpaikalla tehtävää työtä tai työllistävää opiskelua (ei mitään kulttuurialaa tai vastaavaa). Esimerkiksi joku kaupassa tehtävä harjoittelu, jossa opeteltaisiin kassakoneen käyttö ja muita taitoja olisi tulevaisuudessakin hyödyllinen. Ruuvinpussitus työpajalla taas ei osoita tuleville työnantajille muuta kuin että ihminen osaa laittaa esineen pussiin jos joku valvoo selän takana. Lisäksi jos velvoitetaan fyysisesti raskaaseen työhön, niin pitäisi saada joku ylimääräinen ruokakorvaus, koska raskaassa työssä jaksaakseen ihmisen on pakko syödä enemmän kuin jossain toimistossa istuessa.

itse olen työkkärin työelämävalmennuksessa koulunkäyntiavustajana ja suututtaa kun korvaan harjoittelijana yhden vakituisen työntekijän. mielestäni minun kuuluisi olla se ylimääräinen käsipari seuraamassa ja harjoittelemassa eikä korvata ketään palkkatyöläistä. kun olin pari päivää kipeänä, ni johan tuli viestiä oman luokkani opettajalita (erityisluokka jossa eskareita ja ekaluokkalaisia, kaksi opettajaa, kaksi avustajaa joista toinen olen minä) että kuinnkahan pitkään olen poissa kun pitää tarkemmin suunnitella päivän ohjelma kun yksi puuttuu.. ei näin..

Kyllä pitäisi. Vastikkeettomia tukia ei tule maksaa.

Kertokaa mulle, millä oikeudella yli 25 -vuotias saa maata kotonaan tekemättä mitään ja silti toimeentulotuki juoksee, mutta alle 25 -vuotiaalla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin mennä töihin tai kouluun, kun ei saa toimeentulotukea?

Mitäpä sitä hakemaan töihin, kun niitä töitä ei kuitenkaan ole. Itse olen sentään kouluttautunut ja työkokemustakin on, eikä töitä löydy silti. Vaikka kuinka itkettää ja harmittaa, niin pakko on olla kotona tukia nostaen yli puolet vuodesta. Mikä hyöty on opiskella tsiljoona tutkintoa, jos niitä pirun töitä ei kuitenkaan ole? Tätä ongelmaa ratkaistaan mielestäni vähän väärästä päästä.