Kissa ja vauva: neuvoja/kokemuksia tarvitaan!

Meillä odotellaan esikoista ja neljä kissaa taloudessa. Kun saatiin tietää että vauva tulossa, teimme heti kiellon makkariin kokonaan. Se hyvä näin raskausaikanakin koska meillä kaikki tunkivat sänkyyn ja päälle niin nukkuminen olisin nyt tosi vaikeaa kun muutenkin nukkuu huonosti. Ovat oppineet ettei makkariin mennä, ovi aina kiinni. Tosi yksi niistä aloitti uudestaan protestin (protestoi myös muista asioista) mutta pitkää pinnaa vaan. Toivotaaan että kaikki menee hyvin!

suffels 21+4

Meillä on kaksi kissaa (leikattuja poikia molemmat, 3 ja 4-vuotiaat) ja esikoisemme on nyt 9 kk ikäinen. Minäkin kovasti jännitin miten herrojen kanssa menee, mutta kitään ongelmia ei ole ollut. Suljimme makuuhuoneen oven jo ennen synnytystä, jotta kissat eivät liittäisi sitä liikaa uuteen tulokkaaseen. Kovasti protestoivat aluksi, mutta tottuivat kyllä. Käänsimme oven rivan nurinpäin, jotta eivät avaa sitä (osaavat avata tavallisen rivan). Meillä oli kissaverkot sekä pinnasänkyyn että ulkovaunuihin ja ne olivat käytössä päivänaikaan muutama ensimmäinen kuukausi, sen jälkeen ei ole tarvinnut. Nykyään kissat nukkuvat jo meidän kansas makuuhuoneessa.



Kissat kyllä vetävät päivänokosia lastenvaunuissa, en ole jaksanut niitä siitä hätistellä pois, mutta pinnasänkyyn ne eivät mene (aluksi kyllä kovasti yrittivät). kissat varoivat vauvaa aluksi tosi paljon, nyt uskaltautuvat jo lähelle ja ovat hyviä kavereita, puskevat ja kehräävät pikkuiselle, mutta kyllä pysyvät kaukana jos tulee äkkinäisiä liikkeitä tai ääniä. Pikkutytön lempipuuha on kontata kissojen perässä. Molemminpuolista mustasukkaisuutta esiintyy esim siten, että kaikki kolme haluavat yhtä aikaa syliin, mutta yleensä tyttö voittaa ja kissat tyytyvät siihen.



Kaiken kaikkiaan on mennyt tosi paljon paremmin kuin ikinä uskalsin odottaa! Uskon että yhdenkin kissan kanssa menee. Muistat vaan selkeästi osoittaa, että vauva on perheenjäsen ja hellit kissaasi sen verran kuin jaksat, jotta hänkin huomaa vielä olevansa rakas. Kissastasi ja vauvasta tulee vielä parhaat kaverukset!

Meillä kissat 10v, 1,2v ja 4kk sekä vauva 6,5kk. Mitään ongelmia ei ole ilmennyt, kaikki kissat ovat sopeutuneet vauvaan täysin ongelmitta. Vauva nukkuu eri huoneessa kuin minä ja mieheni ja ainoastaan yön ajaksi ovi laitetaan kiinni ettei vauva häiriinny metelistä. Kissat nukkuvat sängyssämme.

Laitokselta tultaessa annoin molempien kissojen haistella vauvan ja jo samana päivänä nuorempi nukkui vauvan kanssa samassa sängyssä:) Alkuun annoin kissojen olla vauvan kanssa vain valvotusti, nyt leikkivät kaikki keskenään lattialla. Myös uusi pentu sopeutui helposti vauvaan. En ole kuullut ainuttakaan tapausta että kissa ei olisi uuteen perheenjäseneen sopeutunut. Kissa kyllä ymmärtää että pehmoinen,maidontuoksuinen käärö on perheenjäsen enkä usko että tahallaan satuttaisi vauvaa. Pieni varovaisuus on kuitenkin aina paikallaan, kissat kun ovat kaikki omia persooniaan:)

eivätkä mene esim. koppaan / sänkyyn nukkumaan mikäli vauva on siellä... OMASTA HALUSTAAN. Mutta kun vauvan otan pois niin valtaavat paikat heti. Kissat myös nuolevat puklut pois esim leikkimatolta/alustalta tai bodystä jos on jäänyt esim. lattialle ei koskaan vauvan päältä! Itse hermoilin asiasta ennen vauvan syntymää mutta kun tulimme kotiin huomasin että ei mitään hätää. Ensimmäiseksi tullut kissa on kova minun perään ja käy rapsuttelemassa kättäni esim. syöttötilanteissa, olen vain antanut enemmän huomiota ja otan peiton alle nukkumaan kainalooni yöksi. Kyllä se siitä teilläkin asettuu uomiinsa ja tuo edellisen keskustelijan mainitsema feliway on kyllä hyvä....

kissa suhtautuu ihan hyvin. Vauvalle ei ole haittaa, vaikka kissa nukkuisi sängyssä. Aikuinen kissa tajuaa kyllä, että vauva on vauva eikä melko varmasti mene leikkimään heiluvan lapsen raajoilla. Pinnasängyn (jos teillä sellainen on) ja vaunujen päälle saa lastentarvikeliikkeestä kissaverkon, jos vauvan turvallisuus huolettaa. Järjestele kissalle entistä enemmän puuhaa, ettei se koe jäävänsä huomiotta ja ala sen takia tehdä pahoja (hakea huomiota). Feliway-haihdutin vähentää kissan kokemaa stressiä (Googlella löytyy lisätietoja, myydään ell ja apteekissa). Kannattaa pyrkiä pitämään kissan elämä mahdollisimman normaalina vauvan tulosta huolimatta. :)



Meillä vauvan sänky suojataan pari ensimmäistä kuukautta mutta ei enää sen jälkeen kun vauva osaa itse kääntyä kauemmas kissasta tai tajuaa metelöidä tarpeeksi lujaa että kissat kaikkoavat. Meillä siis kissat (6) saavat nukkua vapaasti myös vauvan sängyssä, koska tiedän etteivät ne mene kovin lähelle vauvaa saati sen päälle (toinen lapsi tulossa). Mielestäni enemmän haittaa olisi siitä, jos kissoja yrittäisi pitää huoneen ulkopuolella tai poissa sängystä, se aiheuttaisi vain turhaa " mustasukkaisuutta" mamman huomiosta.

Jo pelkästään sinun kokemukset ja neuvot auttaa ottamaan tämän asian " rennommin" . Kovasti olen miettinyt asiaa ja yhtenä iltana/yönä yritettiin pitää kissaa pois sängystä, ja hyvinhän se menikin.... siihen asti, kun me itse nukahdimme! :) eli ilmeisesti heti kun myö oltiin nukahdettu kampes kisu minun jalkopäähän nukkumaan. Että näin.



Täytynee ottaa tää asia niin kun se tulee... eli kattoo miten meijän Albert-kisu vauvaan ja kaikkeen uuteen suhtautuu. Ainakin niin ollaan ajateltu tehdä, että laitetaan vauvansänky hyvissä ajoin esille ja opetetaan hänelle että sinne ei ole asiaa. Katotaan sit mitä mieltä herra-kissa asiasta on. :)



Mut minkälaisia virikkeitä teillä on kissoille? Johan sitä on siinäkin teillä virikettä, kun on kuusi kissaa. Meillä vaan tää yks ja sit vielä sekin hankala homma, kun se ei ulos pääse kotona ollessaan (vaan kun ollaan mökillä ja minun vanhempien luona) tai siis kotona pääsee ulos vaan narussa tuohon pihalle ja sit joskus käydään kävelemässä, kun herraa huvittaa. Muuten meillä on sille kotona sellanen raapimispuu ja sit jotain leluja.

Kiitti neuvoista ja lisää neuvoja otetaan ilolla vastaan! :)

kannattaa laittaa mahdollisimman paljon. Vaikka meillä onkin monta kissaa, se ei pelkästään riitä. :)



Raapimispuuksi kannattaa laittaa mahdollisimman korkea (meillä 180cm) ja monitasoinen puu, eri kokoisia voi olla useampiakin jos vain tila sallii. Raapimispaikkoja kannattaa laittaa myös seinille esim käytävämatolla päällystettyjä laudanpätkiä, meillä suosikki on myös eläinkaupasta ostettu kennopahvi, jossa on kissanminttua. Kissa tykkää olla korkeilla paikoilla ja niitä on helppo järjestellä kotiin esim kirjahyllyn päälle tai laittamalla seinille hyllyjä/laudanpätkiä kulmaraudoilla. Korkeiden lipastojen, pöytien tms päälliset voi jättää tavarasta vapaaksi ja antaa kissan oleilla niillä.



Myös piilopaikkoja ja nukkumispesiä on helppo laittaa. Esim pahvilaatikosta saa hauskan leikkipaikan ja huonekalujen paikkoja voi katsella niin, että niiden taakse jäisi kissan mentäviä koloja. Kissanpesiä voi tehdä itsekin esim vanhasta patjasta, jos kaupan valmiit pömpelit tuntuvat kalliilta.



Ruoka kannattaa antaa aktivointipallosta (löytyy eläinkaupasta, kissa oppii nopeasti homman idean), wc-rullasta jonka päät on taitettu tai esim tyhjästä maustepurkista jossa on raksun mentävät reiät. Raksuja voi myös ripotella ympäri huonetta. Samoin liha kannattaa antaa mahdollisimman isoina paloina, jolloin kissa joutuu tekemään enemmän työtä ruokansa eteen. Eihän luonnossakaan hiiriä tuoda tarjottimella nenän eteen, vaan kissa joutuu ponnistelemaan saadakseen syötävää. ;)



Kissan kanssa voi muun leikkimisen lisäksi opetella helppoja temppuja, ne väsyttävät enemmän kuin pelkkä riehuminen. Kissan voi opettaa vaikkapa istumaan, antamaan tassua, pudottelemaan pikkuesineitä tai magneetteja tassulla, kiertämään ympyrän ennen namin saamista, hyppäämään pieniä esteitä jne. Naksutinta voi käyttää apuna opetuksessa. Kannattaa käyttää hyväkseen sitä, että kissalle on luonnollista käyttää tassujaan apuna vähän joka asiassa.



Moni kissa tykkää leikkiä vedellä. Kokeile laittaa pesuvati, vesilasi tai iso laakea lasikulho kylppäriin ja laita sinne jokin lelu tai jääpala uiskentelemaan. Rautalangan avulla voi laittaa leluja roikkumaan mihin vain ja ne heiluvat kivasti kissan kulkiessa ohi. Meillä ykköshitti on oviaukossa lattiaan asti ulottuva leluhiiri (näitä saa myös eläinkaupasta kumilangalla mutta ne eivät pysy kauaa ehjänä). Kannattaa kierrellä eläinkauppoja/nettikauppoja ja etsiä sellaisia leluja, joilla kissa voi leikkiä itsekseenkin. Pienet peltohiiret, yllärimunan puolikkaat, pampulat ja turkispalat ovat meillä suosituimpia.



Kissaa voi ottaa silloin tällöin automatkalle tai kyläilemään mukaan, jos se ei ole sille liian pelottavaa. Jos vain mahdollista, kannattaa rakentaa ulkotarha, jossa kissa voi oleilla turvallisesti.

Siis kiitos sinulle kattura aktiivisuudesta!

Muutoin ihmeen vähän " vastauksia" täällä....

Pitäisköhän kysellä kissa-vauva-kokemuksista joltain muultakin sivulta...?!

tehnyt mitään. Kiersi sängynkin kaukaa. Aika nopeasti pelko kaikkosi ja vauvasta tuli kaveri, nukkuivatkin lähekkäin meidän sängyllämme. Kuopuksen kanssa ei ollut mitään ongelmia. Kissa oli leikattu kolli ja n. 2,5 vuotias esikoisen syntyessä. Nyt meillä on toinen kolli, joka on kaikkien silmäterä.

Tai meillä on kolme kissaa!

Meillä ennen kissat nukkuivat meidän sängyssämme mutta jo ennen vauvan syntymää laitoimme makuhuoneen ovea yöksi kiinni jotta kissat tottuisivat siihen etteivät kohta sinne yöksi pääse. Tuntui pahalta mutta pakko oli koska kissamme olivat erittäin kiinnostuneita pinnasängystä ja menivät sinne heti kun silmä vältti...

Vauva syntyi... Kissat eivät välittäneet vauvasta, kävivät nuuhkasemassa kun sitterissä oli ja jos vauva kovasti itki katsoivat parhaakseen mennä toiseen huoneeseen =) mutta koskaan eivät ole käyttäytyneet agressiivisesti vauvaa kohtaan. Makuuhuoneeseemme yöllä eivät kaivanneet koska muualle tehtiin enemmän nukkumapaikkoja yms viihdykettä. Ja ennenkaikkea kissoja huomioitiin samalla tavalla kuin ennen lapsen syntymää!!

Nyt reilu 7kk myöhemmin on pikkuinen tyttömme erittäin kiinnostunut kissoista... kovasti " juttelee" kissalle kun ohi menee ja syömisestä ei meinaa mitään tulla. Tyttömme kovin mielellään myös silitelisi kissoja mutta meinaa olla liian kovat otteet joten aikuisen on oltava välissä kun koskee kissaan.... Mutta myös kissat ovat tottuneet uuteen perheenjäseneen eikä ajoittainen kova elämöinti kissoja häiritse ja kissat tietävät että nopea liikkeinen ihmisen alku ei tee heille pahaa...



Onnellista odotusta sinulle!!

Meidän kisu on ilmeisesti öisin myös hieman pitkästynyt. Nukkuu jo tietysti päivät ja suurimman osan illasta ja toisinaan sitten ei öisin taitais uni maistaa.

Eli kun esim minä menen yöllä käymään vessassa (ja niitähän käyntejä riittää näin raskaus aikana :) kisu saattaa nukkua ainakin näyttää siltä että sikeästi sängyssä/saunassa tai missä nyt milloinkin. Mutta heti kun minä olen ehtinyt vessaan sepä nouseekin ja menee jo valmiiksi kytikselle jonnekin odottamaan, että tulen pois vessasta..... Ja sitten kun lähden vessasta kävelemään kohti makkaria..... NIIIIIN eikös se mokoma herra Kissa hyökkää jalkojen kimppuun. Ja alkaa se pureminen, raapiminen ym. saaliin kuritus.

Mitä me voitais tehdä tuolle?! Ei todellakaan oo kiva, kun saa yöllä vessaan mennessä pelätä että hyökkääkö se kimppuun tänä yönä vai ei. Siis näin tapahtuu kuitenkin ainakin kerran viikossa.

Oisko vinkkejä miten se saatas loppumaan? Minusta tuo on huono tapa ja siitä ois päästä eroon! Neuvoja siis... Pliis! ;)

eli noin kuukausi on tässä katseltu ja oikein hyvin on mennyt. Kissa ei ole yhdistänyt muutoksia tai kieltoja lapsen ilmenemiseen, ei ole mustasukkainen, ei mene vauvan vaunuihin tai sänkyyn ja lähinnä väistää lasta, mieluiten ei ole metriä lähempänä vauvaa. Kissamme on hyvin ihmisrakas ja huomiohakuinen, joten pidän tätä hyvänä saavutuksena (tosin myös aika tottelevainen). Näin me mm. teimme:



Huhtikuussa suljimme makuuhuoneen oven, jotta kissa ehtisi tottua siihen ettei pääsekään sinne ja kissapöly ehkä hieman siellä vähenisi. Ei kai lasta ehdoin tahdoin tarvitse yrittää allergisoida, vaikka kotieläin taloudessa onkin...



Vaunut tulivat kotiin n. toukokuussa ja sitä sitten harjoiteltiin, että sinne ei ole menemistä. Menetelminä olivat esteet ja suojat sekä säännönmukaista kyttäilyä ja tarpeen mukaan johdonmukainen kieltäminen ja vaunuista pois heittäminen. Kun kissa kulki esim. vaunujen ohi yrittämättä mennä niihin, hän sai sanallista kehua eli huomiota.



Jalallinen kakkosensisänky tuli olohuoneeseen syyskuun alussa ja parvekevaunut elokuussa. Niistä poissa pysymistä harjoiteltiin vastaavalla metodilla kuin vaunuista poissa pysymistäkin.



Pikkuhiljaa vähensin kissan syliin ottamista ja siirryin silittelyistä ja kanniskelusta sanallisiin kehuihin siten että lokakuussa en enää ottanut kissaa ollenkaan syliini vaan sanalliset kehut tuottivat saman vasteen. Onneksi kissoja voi ehdollistaa yhdistämään kehut ja hyvän olon/herkun jne. Mies sitten piti kissaa välillä sylissä.



Edelleenkään en jätä lasta olohuoneeseen nukkumaan, jos en voi itse vähän pitää silmällä, sillä eläin on aina eläin ja 1 kk ikäinen poikamme ei vielä osaisi työntää kissaa pois tai saisi päätään käännettyä kissan painon alla. Kun olen kumartunut alas ja kutsunut kissaa, se on välillä haistellut lapsen jalkoja ja mennyt sitten pois, mitä olen sitten kehunut. Kun lapsi on nukkumassa, kissa tulee välillä lähelleni ja olen silloin silitellyt ja antanut sille huomiota.

vaikkei kissaa mitenkään vauvaan koulutettu. Kissamme oli pojan syntyessä 4 v (leikattu kolli). Poika on nyt 1 v 4 kk ja kertaakaan ei ole kissa pojan sänkyyn pyrkinyt. Kissamme nukkui ennen lähes aina sängyssämme, ja pojan synnyttyä, kun aluksi paljon imetin sängyssä, niin kissa ei tullut sinne lainkaan, sittemmin kissa on palannut sänkyymme nukkumaan. Kissa pelkäsi aluksi vauvaa todella paljon, mm. vauvan huutaessa meni sohvan taa piiloon eikä muutenkaan juuri aluksi hänen kanssaan samassa huoneessa viihtynyt. Jopa pojan lattialla olevan leikkimaton kissa aina kiersi kulkiessaan. Nykyään kissa antaa jo pojan vähän rutistella itseään, mutta enimmäkseen menee karkuun.



Virikkeistä vielä. Meilläkin on sisäkissa joka ulkoilee vain valjaissa. Pihalle meillä on viritetty juoksunaru jossa kissa on kesällä kotona ollessamme. Sisällä on raapimapuu, joka ei juuri kiinnosta, ja tietysti leikkihiiriä yms.

Kissat kulki ensin monta viikkoa matalana kun esikoinen syntyi. Sitten tyttökissa halusi jatkuvasti nuolla vauvan päätä, jonka tietysti estin. Öisin telkesin kissat yläkertaan, koska kollikissa tykkää nukkua vieressä. Ei siitä kissasta haitaa olisi yöllä perhepedissä, mutta vauvan sänkyyn voisi mennä. Suojaverkko osoittautui tosi hankalaksi vehkeeksi, kun se piti aina irrottaa ennenku sai kädet sänkyyn esim. tutin laittoa varten. SItä touhua en kyllä jaksanut. Kun toinen vauva syntyi, kissat vaan katsoi " ai taas tällainen" eivätkä reagoineet enää mitenkään. Kun sitten pääsivät viimein samaan sänkyyn takaisin, olivat tosi onnellisia kissoja. Nykyään kun kuopus on 3v, sängyssämme nukkuukin laiska, lämmin kissa eikä yhtään lasta...



Lapsille kissat on tosi tärkeitä, heti aamusta he tervehtivät kisujaan, juoksuttavat niitä ja lukevat kissan käytöksestä paljon. Kissat ei pääse raapimaan lapsia tms, koska lapset osaa kohdella kissoja hienosti ja lopettavat jos leikki käy rajuksi ja kissa varoittaa suuttuvansa. Eläimet on lapsille iso rikkaus. Tosin kollikissalla on kohta paino-ongelmia kun lapset syöttää niitä turhan runsaasti!

ja elinikä lyhenee. Meidä leikattu kolli on sutjakka poika, syö pelkkiä papanoita, lapset antavat lauantaisin sille pehmoruokapussin, on kiisankin karkkipäivä! Joskus saa hiukan kalkkunaa tms. herkkua muutaman murusen.