Lue keskustelun säännöt.
Ottaisitko miehen lapsen teille asumaan tässä tapauksessa? Me olemme olleet
16.03.2013 |
yhdessä kohta 10v, yhteisiä lapsia 5 joista 4 alle kouluikäistä. 12- ja 13-vuotiaat lapset miehen aiemmasta suhteesta asuvat myös meillä joka toinen viikko.
Kolmannen yhteisen lapsemme syntymän jälkeen meillä oli parisuhteessa ja mun jaksamisessa vaikea vaihe, harkitsimme jopa eroa. "Virallisesti" emme kuitenkaan missään vaiheessa eronneet, vaikka esim seksiä ei ollut kuukausiin. Paljon myöhemmin mulle sitten selvisi, että miehellä oli tässä vaiheessa alkanut/ollut sivusuhde.
Saimme asiat ns raiteilleen ja päätimme jatkaa yhdessä, aloin odottaa neljättä lastamme ennenkuin sain tietää miehen uskottomuudesta ja siitä, että myös toinen nainen odottaa hänelle lasta. Lasten lasketuissa ajoissa oli vain pari kuukautta eroa. Asia oli minulle todella, todella vaikea (terapiassa käyn edelleen) mutta päätimme joka tapauksessa jatkaa suhdettamme. Mies on tavannut liittomme ulkopuolella syntynyttä lastaan (minun tuellani) säännöllisesti, ja maksanut myös elatusmaksut.
Tämän toisen lapsen äidillä on ollut mielenterveysongelmia, päihde- ja masennustaustaa. Nyt saimme järkytykseksemme kuulla hänen päätyneen itsemurhaan, jonka vuoksi lapsi on tällä hetkellä kiireellisesti sijoitettu laitokseen.
Kysymys kuuluukin nyt, ottaisitko minuna ko. lapsen vakituisesti asumaan kotiisi, ja täydeksi osaksi perhettänne? Lasta kohtaan mulla on ihan lämpimät välit, eikä mitään antipatioita. Mutta muuten tämä tilanne on ollut itselleni äärimmäisen raskas ja kivulias, lisäksi olen ollut kaamean väsynyt kuopuksen koliikin ja refluksin vuoksi = äärettömän vähät unet. Nyt hiukan alkanut helpottaa, kun kuopus täytti vuoden. Sisarpuoli on pari kuukautta nuorempi, eikä tämän äidin lähisuvussa esim ole ketään sopivaa, jolle lapsi voitaisiin sijoittaa. Tiedän, että mieheni haluaisi hänet meille, jos vain minä ns näytän vihreää valoa.
Haluan tehdä oikein, mutta silti pelottaa, eikä oma jaksamiseni näin monen pienen kanssa kaikkein vähiten. Rakentavaa kommenttia vailla!
Kommentit (30)
Ilman muuta sisarpuoli teille asumaan, kaksosinahan nuo jatkossa menevät. Sydämesi on aika iso, kun kestää tuollaisen miehen, joten kaipa sinne sydämeen yksi pieni puoliorpo lapsikin mahtuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
siis ootteko tavanneet miehesi kanssa niin, että sä olit vasta 17vee ja miehesi oli 25vee? No tää on ihan ohi aiheen... sori. Tsemppiä, vaikee kysymys. Mulla ei vastausta.
Tietenkin lapsi muuttaa luoksenne.
vaikutat kamalan kiltiltä ihmiseltä ja siltä niinkuin siedät ihan mitä tahansa. Miehesi ei halua sterilisaatiota! No haluatteko te vielä sitten lapsia vai? Nyt pidät huolen siitä että et jää yksin hoitamaan lapsia, miksi mies ei voi auttaa vaikka töissä olisikin? (ärsyttävää). Minusta tämän lapsen kuuluu muuttaa isänsä luo ja sinun pitää pitää huolta siitä että pidät puoliasia, myös miehesi tulee hoitaa lapsia. Ei varmaan ole turha sanoa sinulle että tiesithän että jos joku pettää kerran hän varmaan pettää toistekin ja pidä huoli siitä että jos näin käy et päästä miestäsi helpolla sillä nämä asiat periytyvät lapsillesi, tytöt luulevat että heitä saa pettää ja pojat että naisia saa pettää kun ei äitikään välittänyt, ja lapset saavat näistä asioista aina kuulla jostain. Olen vielä kovin nuori, nyt pidät puolesi ja älä päästä miestäsi helpolla.
Ei helvetti että miehet on sikoja!
Onneksi mun miehen sivusuhde ei sentään tullut raskaaksi,sitä en kyllä enää olis kestänyt kaiken muun paskan lisäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen sitä mieltä et sinä AP olet raukkis jos olet ottanut takas pettävän miehen mut et ota vastaan pientä viatonta vauvaa.
Se lapsi tulee pitämään sinua äitinään koko elämänsä joten älä ala leikkimään sen kustannuksella. Ota ero miehestä jos et jaksa tai kaikki sossun tarjoama apu enkä tarkoita nyt taloudellista. Tai sit kasvatat sen kuin omasi. Töissä tuskin olet koskaan käynyt joten tietenkin hoidat kodin ja lapset kun mies tekee töitä.
Eihän se pieni vauva ole syypää siihen, että sen äiti teki itsarin ja että sen isä on pettävä häntäheikkipaskiainen. Viaton se on tähän kaikkeen. Sen paikka on nyt teidän perheessänne, sisarustensa keskellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ottaisin kotiini asumaan ilman muuta. Mutta. Mies jäisi sitten kotiin hoitamaan koko porukkaa ja itse painelisin töihin... Omassa tilanteessani siis. Ap:n paikallakin (oletus ei koulutusta, ei työtä) ottaisin, ja siirtäisin sitten miehen vastuulle tuon lapsen yövalvomiset ja koko revohkan iltahoidot, varmistaisin sillä, että opiskelisin sitten ammattia tms. iltaisin.
Itselläni ei ikää juuri ap:ta enempää ja lapsiakin se 5, mutta onpahan ohessa hankittu amk-tutkinto ja työkokemustakin... En mä voisi elää itseni kanssa, jos miehen lapsi jäisi ihan vieraiden ihmisten hoidettavaksi, eikä se lapsen vika ole, että mies ajattelee ihan jollain muulla kuin aivoillaan...
Kannattais varmaan alottaa siitä, että kysyy mieheltä, kuinka hän homman haluaa käytännössä hoidettavan, kuka kantaa vastuun kenestä ja millä sun jaksaminen miehen mielestä pitäisi varmistaa. Varmistaahan se täytyy joka tapauksessa, viiden pienen kanssa hajoaa pää keltä vain kuudesta nyt puhumattakaan.
Ei teistä kukaan, sinusta, miehestäsi tai lapsistanne, pystyisi elämään aikanaan sen kanssa, että tämä äiditön parka pantaisiin vieraaseen kotiin. Tietenkin sulla on raskasta, mutta lapsista on onneksi apua ja seuraa toisilleen. Nyt ette sitten hanki enempää lapsia! Hankit apua, hoitajan kotiin ainakin välillä ja muistat, että lapset kasvavat koko ajan ja sitten helpottaa. Teillä on ihana katras, ole ylpeä heistä ja itsestäsi! Miehesi ei saa tehtyä tekemättömäksi, mutta annetaan hänen kuitenkin hoitaa lapsensa, vaikka sitten sinun avullasi. Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei teistä kukaan, sinusta, miehestäsi tai lapsistanne, pystyisi elämään aikanaan sen kanssa, että tämä äiditön parka pantaisiin vieraaseen kotiin. Tietenkin sulla on raskasta, mutta lapsista on onneksi apua ja seuraa toisilleen. Nyt ette sitten hanki enempää lapsia! Hankit apua, hoitajan kotiin ainakin välillä ja muistat, että lapset kasvavat koko ajan ja sitten helpottaa. Teillä on ihana katras, ole ylpeä heistä ja itsestäsi! Miehesi ei saa tehtyä tekemättömäksi, mutta annetaan hänen kuitenkin hoitaa lapsensa, vaikka sitten sinun avullasi. Tsemppiä!
Onko sillä lapsen kuolleella äidilllä sisaruksia tai vanhempia, joka voisi otta lapsen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainoa vaihtoehto olisi se, että se ainoa elossa olevan vanhempi ottaa lapsensa luokseen asumaan. Mietipä, olisiko hyvä vaihtoehto laittaa joku niistä sinun vaikeista lapsistasi sivuun, niin jaksaisitte paremmin? Niin, sitä minäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt en siis ymmärrä. Aloit odottaa neljättä lastanne tämän sivusuhteen jälkeen mutta kuitenkin tämä sivusuhteen lapsi on pari kuukautta nuorempi kuin viides lapsenne? Missaan nyt jotain mutta mitä...
Äh ei, itse kirjoitin vahingossa väärin. Huomasin virheen heti lähetettyäni viestin. Siis kuopustamme odotin samaan aikaan, kuin tämä sivusuhde lastemme sisarpuolta.
Vaihtoehdot siis on nyt ne, että joko lapsi sijoitetaan meille, tai sitten ihan vieraaseen perheeseen.
En tiedä enää, mitä mieltä "oikeasti" olen. Jos mietin omaa jaksamistani, olen itsekäs. Jos mietin lapsen kannalta, ehkä sekä hän että omat biologiset lapseni saavat kärsiä. Mua ahdistaa! ap
[quote author="Vierailija" time="16.03.2013 klo 15:11"]
Nyt en siis ymmärrä. Aloit odottaa neljättä lastanne tämän sivusuhteen jälkeen mutta kuitenkin tämä sivusuhteen lapsi on pari kuukautta nuorempi kuin viides lapsenne? Missaan nyt jotain mutta mitä...
[/quote]
[quote author="Vierailija" time="16.03.2013 klo 15:11"]
Nyt en siis ymmärrä. Aloit odottaa neljättä lastanne tämän sivusuhteen jälkeen mutta kuitenkin tämä sivusuhteen lapsi on pari kuukautta nuorempi kuin viides lapsenne? Missaan nyt jotain mutta mitä...
[/quote]
Sivusuhde alkoi aiemmin kuin ap:n raskaus, sivusuhde kesti tietyn aikaa ja sivusuhteen raskaus alkoi jossain vaiheessa myöh. kuin ap:n raskaus. No olipa vaikea käsittää!
Tilanne kuulostaa aika vaikealta. En tiedä, jaksaisinko itse moista.
Lapsi on nyt pieni, kohta vanhempi. sitten kun se on muutaman vuoden, tilanne helpottaa. Ottakaa nyt ihmeessä se teille. Onhan se miehesi lapsi!!
Onko teillä tilaa?
Kuinka paljon miehesi osallistuu tuon "laiman" hoitoon?
Nyt varmaan sterilisaatio miehelle olis paikallaan!
Sinusta en osaa sanoa.
Miehes on lapsen isä, joten lapsesta vastuussa. Kun äiti kuolee, niin isän velvollisuus on ottaa lapsi luokseen asumaan. Joko sinun tuellasi tai ilman.
Tottakai jaksamisesi on tärkeää mutta en toisaalta ymmärrä isää, joka ei ota lastaan luokseen, kun toinen vanhempi kuolee. Miehenäsi en näkisi mitään muuta vaihtoehtoa paitsi avioeron, jos sinä et suostuisi. En ikimaailmassa antaisi omaa lastani pois.
Teidän tapauksenne tosin ei ole kovin tyypillinen eikä miehesi kuulosta vastuulliselta aikuiselta. Lapsia pukataan ihan holtittomasti vähän kelle vaan (siis kolmelle eri naiselle yhteensä 8 lasta!!!) eikä ehkäisystä ilmeisesti olla kuultukaan. Onko testattu tautien varalta?
Oma ratkaisuni olisi se, että lapsi tulee meille ja mies jää koko lapsikatraan kanssa kotiin hoitamaan kaikkia lapsiaan. Itse menisin töihin. Ei sinun tarvitse pinnistellä tämän yhden suhteen. Jos suhteenne on ihan ok, niin suhtaudut häneen edelleen samoin. Ehkä joskus lapsen kasvaessa opit häntä rakastamaan tai sitten et. Ei hän ole sinun lapsesi eikä sinulla ole velvollisuutta rakastaa häntä. Mutta et voi vaatia hänen isäänsä luopumaan hänestä, se ei olisi oikein lasta kohtaan.
Aikamoinen urakka sulla, ottaen huomioon myös henkisen "taakan". Sinuna avaisin keskustelun siitä, että saat kotiin hoitoapua. Onko lapset minkä ikäisiä? Kuinka monen kanssa olet päivät kotona? Osallistuuko mies mitenkään iltaisin ja viikonloppuisin lastenhoitoon ja kodin ylläpitoon?