Reagoitko sinä näin, kun näet ei toivotun ihmisen vaik kaupassa?
Tää on mun mielestä tosi noloa, mut jos näen vaik kaupassa ihmisen jolle en halua tilittää elämääni, tai naisen, jolle olen menettänyt aikanaan lasteni isän, tai vaik miehen joka joskus kehunu mua ja mä olen itkeny 2 päivää ja näytän ihan hirveeltä, niin rynnin paniikis pois. Jos mulla tavaroita joita en voi jättää, niin panikoin kassalle, ja toivon et en ole sielä nalkis. Paha itsetunto.ongelma vai mikä? Miks en voi vaan kävellä rauhas, säilyttää ylpeyteni ja hoitaa asiani. Usein olen aivan tolaltani ja pelkään ajavani jopa kolarin, kun sydän niin hakkaa. Tästä piti tulla vähän itseironinenkin juttu, mut ei täs kyl ole mitään hauskaa vaik yritän kuinka ajatella et ehkä olis.
ei kiinnosta eräät sukulaiset.
Nytkin lapsi käveli melkein päin yhtä serkkuani kaupassa. Tajusin siinä vaiheessa kuka on. Eivät huomanneet minua. No jatkoin vain menoa ja huusin lasta tulemaan. En kääntynyt katsomaan jäivätkö ihmettelemään. Varmaan luulivat etten huomannut.