Moni ylipainoinen panostaa ulkonäköön, on huoliteltu, kivat vaatteet, tukka laitettu jne

on noin tärkeä juttu? Ei mua ainakaan kiinnosta miltä kukakin näyttää tai mitä painaa. Kaikki saa olla just sellasia kuin on, se ei ole minulta pois.

niin miksi vain naaman ulkonäkö kiinnostaa? se on outoa

ja kyllä olemukseensa voi tottua, kaikille hoikkuus ei ole niin tärkeää. Laihduttaminen on kovempaa työtä kuin vaatteiden shoppaiu ja kampaajalla käynti.

Tukka aina laitettu (käy usein kampaajalla), ripsipidennykset, hienot vaatteet, koruja, meikki. Miksei samalla rahalla ostaisi vaikka personal trainerin palveluja ja saisi itsensä kuntoon, ja näyttäisi paremmalta ihan kokonaisvaltaisesti.

Vielä kun monella ylipainoisella on se ongelma, että ei löydy "sitä oikeaa"...kun on itse kunnossa, seuraa on tarjolla yllin kyllin.

Ruoka kuuluu samaan ihanien asioiden joukkoon kuin hemmotteluhoidot, kauniit vaatteet, korut yms.

Osa toki on niitä, jotka jotenkin paikkaavat ylipainoaan muulla tälläytymisellä, mutta suurin osa tykkää nautiskella.

Laihduttaminen ei ole kaikille helppoa. Ruokaankin voi syntyä riippuvuus!



Tieteellisestikin on todettu, että toisille laiduttaminen ja hoikkana pysyminen on helpompaa kuin toisille, johtuen mm. puuttellisesta kylläisyyshormoonitoiminnasta.



Miljonääriksihän sitä tulisi, jos keksisi sellaisen pillerin, mikä veisi herkuttelun halun ja ruokahalun!



Monet lihavuusleikkaukset pelastavat sairaalloisen lailla lihoneita, koska mahalaukusta leikataan sitä osaa pois, jossa sijaitsee nälkähormooni. Näläntunne häviää minimiin näillä leikatuilla. Lisäksi ei kykene syömään isoja annoksia. Kuitenkin jos on paha riippuvuus, esim. ahmimishäiriöinen, niin siitä leikatustakin mahalaukusta saa taas kasvatettua ison kun syö taas liikaa. Siksi tällaiset asiakasrymät poistetaan kunnallisessa leikkausjonossa.



Terv: sairaanhoitaja kirurg.puolelta, joka mm. auttaa lihavuusleikkauspotilaita

Ruoka kuuluu samaan ihanien asioiden joukkoon kuin hemmotteluhoidot, kauniit vaatteet, korut yms.

Osa toki on niitä, jotka jotenkin paikkaavat ylipainoaan muulla tälläytymisellä, mutta suurin osa tykkää nautiskella.

Tässä taas olettamus että jokainen lihava haluaa olla laiha.



Jos tykkää itsestään sellaisena kuin on, tykkää itsensä tälläämisestä ja muusta syntisestä touhusta?

Oletko ihan tosissasi? Luuletko että kenelläkään olisi mitään ylipaino-ongelmia, jos ylipainosta vaan hankkiuduttaisiin eroon, kun huomattaisiin että semmoista on kertynyt. Tosta vaan, simsalabim.



Samoin, alipainoisetkin voisivat hankkiutua eroon omasta alipainostaan syömällä enemmän, pimpelipom. Näin kaikkien kaikki paino-ongelmat katoaisivat!



Olet joko tyhmä, tai trollailet tahallasi.

Noh, olen minä nähnyt viimeisen päälle laitettuja naisia ja miehiä, jotka tupakoivat. Miksi he eivät käytä sitä tarmoaan tupakasta eroon päästäkseen? Ei ne nikotiinikorvaustuotteet niin kallita voi olla. Jättää vaikka pari kampaamokäyntiä väliin ja on muutaman kuukauden meikkaamatta.

Ylipainoinen voi aina laihtua.



Rumat pysyvät rumina, laihat yleensä laihoina eikä typeryyteen auta mikään. Niisk.

Noh, olen minä nähnyt viimeisen päälle laitettuja naisia ja miehiä, jotka tupakoivat. Miksi he eivät käytä sitä tarmoaan tupakasta eroon päästäkseen? Ei ne nikotiinikorvaustuotteet niin kallita voi olla. Jättää vaikka pari kampaamokäyntiä väliin ja on muutaman kuukauden meikkaamatta.

Iän myötä se riparikoulun aikainen paino ei enää tunnu niin tärkeältä. Näin se ikävä kyllä vaan on, aikuistuminen tuo toisia prioriteettejä.



Itse olen 41-vuotias nainen, pituutta 175 ja vaatekoko 44. Vaikka olen kaksi kokoa suurempi kuin kolmikymppisenä, en koe ulkonäköäni vastenmieliseksi. Kuntoilen paljon, mutta kyllä, syön myös herkkuja.



Tosin en taida kuulua kohderyhmääsi, tykkään viilettää "luonnonkauniina" ja periaatteella vaatteissakin mukavuus ennen kaikkea.



Haluaisinko olla pienempi?



Paradoksaalisesti kyllä. Se on sellainen kiva turvallinen arkitavoite, aina takaraivossa, mutta ei niin, että ottaisi kovasti kunnian tai mielenrauhan päälle.

niitä herkkuja, kuin alkaa tehdä töitä sen painonpudotuksen kanssa.



Elävät mielummin siis nautiskelleen ja herkutellen, kuin kokoajan kyttäävät syömisiään ja tyytyvät elämään ilman herkkuja.



Kaikille se oma ulkonäkö ei ole maailman tärkein juttu, enemmän haluavat nauttia elämästä.



Itselläni ei oikein motivoi se, että laihduttaisin, koska pitäisi laihduttaa n. 45 kg, eli töitä saisi tehdä niin pirusti. Jos olisi vain esim. 15 kg ylipainoa, olisi urakkaan helpompi tarttua. Olen montakin kertaa laihduttanut sen 15 kg, mutta motivaatio aina loppuu kesken siinä kolmen kuukauden jälkeen.



Ei se ole niin helppoa, se laihduttaminen todella pitkä aika...



Lisäksi olen sysiruma. Minua ei siis motivoi se, että saisin positiivista huomiota valtavan laihdutusurakan jälkeen! En saanut positiivista huomiota ulkonäöstäni nuorena kun olin laiha ja ruma! Päinvastoin sain kuulla kommenttia jatkuvasti naamastani, ja epäsuhtaisesta vartalostani, vaikka olinkin laiha.



Kaikista hoikista ei kuoriudu mitään kaunotarta kun laihtuvat, - he vain laihtuvat, mutta ovat edelleenkin rumia ja mm. huono vartalo vain korostuu.



Minulla ei siis ole juurikaan motivaatiota laihduttamiiseen. Varsinkin kun itse olen tyytyväinen elämääni tällaisenaan, vaikka olenkin todella lihava (tätä on varmasti monen vaikea hyväksyä, mitta itse tiedän että olen tyytyväinen elämääni).

tai bulimikkoja. Niitä hyysätään meidän veroeuroilla sairaaloissa. Alkaisivat vain syömään, eivätkä tyhjää pelleilisi. Miksi itsensä laihduttavat niin hirveän näköisiksi, jos ulkonäkö on heille tärkeää. Sitten vaaditaan yhteiskunnan apua kun ei viitsitä syödä.

Oletko ihan tosissasi? Luuletko että kenelläkään olisi mitään ylipaino-ongelmia, jos ylipainosta vaan hankkiuduttaisiin eroon, kun huomattaisiin että semmoista on kertynyt. Tosta vaan, simsalabim.

Samoin, alipainoisetkin voisivat hankkiutua eroon omasta alipainostaan syömällä enemmän, pimpelipom. Näin kaikkien kaikki paino-ongelmat katoaisivat!

Olet joko tyhmä, tai trollailet tahallasi.

enkä kyllä allekirjoita ap:n väitettä huolitellusta ulkonäöstä...??



Homssuisia, telttoihin pukeutuvia, hiukset rasvaisina jne. Laahustetaan matalissa tossuissa lököttävissä housuissa. Kukaa ei varmaan kiinnittäisi niin paljon huomiota ylipainoon jos olisivat siistejä ja huoliteltuja!! Nyt se oikein korostuu.

Pitäisikö kaikkien jotka ei pysty laihduttamaan syystä tai toisesta, tai joilla prosessi on vielä kesken, olla laittamatta itseään?

Ja kun läski ei laittaudu, täällä haukutaan että on läski ja laiska kun ei edes hiuksia viitsi laittaa.

Minä ihmettelen enemmän niitä laihoja ihmisiä jotka kulkevat rumana, ajattelen aina että tuollakin menee laihuus hukkaan, kun ei käytä edes kivoja vaatteita vaikka kroppa antaisi siihen mahdollisuuden.

Vai onko ap sitä mieltä että laihat on laittamattominakin aina hyvän näköisiä? Ei tarvi tehdä muuta kuin pysyä laihana?

Ruoka kuuluu samaan ihanien asioiden joukkoon kuin hemmotteluhoidot, kauniit vaatteet, korut yms. Osa toki on niitä, jotka jotenkin paikkaavat ylipainoaan muulla tälläytymisellä, mutta suurin osa tykkää nautiskella.

On ihmisiä, jotka tykkäävät kivoista asioista, jotka eivät elä rangaistakseen itseään tai näyttääkseen joltakin muita varten, vaan nauttivat sekä herkuista että kauniista jutuista.

Ylipainoisissa on yhtä lailla ihmisiä, jotka eivät hirveästi panosta ulkonäköönsä. Meitä vain on monenlaisia, eikä voi olettaa, että jos ihminen tykkää meikata, hän ei tykkäisi syödä ja juoda hyvin tai että hän pitäisi liikunnasta.

Se onkin toinen juttu.

Moni lihava aidosti tykkää enemmän vetää

niitä herkkuja, kuin alkaa tehdä töitä sen painonpudotuksen kanssa.

Elävät mielummin siis nautiskelleen ja herkutellen, kuin kokoajan kyttäävät syömisiään ja tyytyvät elämään ilman herkkuja.

Kaikille se oma ulkonäkö ei ole maailman tärkein juttu, enemmän haluavat nauttia elämästä.

Ikävä kyllä ylipainoisen elämästä nauttiminen saa huomattavan ikäviä käänteitä, kun keski-iässä ylipaino alkaa tuoda ongelmia. Tuki- ja liikuntaelinsairauksia, verenpainetta, kolesterolia, diabetestä jne.

Eli jos ihminen rakastaa elämää tarpeeksi, toivon täydestä sydämestäni sen oivaltamista, että elämästä voi nauttia paljon pidempään ja paljon enemmän hoikkana. Tietysti siirtymäkausi on varmasti äärettömän raskas, kun pitää opetella käytännössä uudelleen elämään ja saada ne ylikilot lähtemään.